Valintakoeuudistus

Ei vähennä. Ennakkomateriaalien lukuajan pienentyminen ennemminkin lisää painetta  kuin vähentää sitä.

Neuropsykologisesta näkökulmasta tiedetään, että vaativan sisällön omaksumiseen on varattava riittävästi aikaa. Parhaiten oppimista tapahtuu silloin, kun opittavan sisällön voi jakaa useampaan osaan ja sitä voi opiskella pala kerrallaan.

Erityisesti unen aikana tapahtuu konsolidaatiota eli uusien yhteyksien muodostumista hermoverkoissa ja aivojen muistialueilla, tiedon järjestelyä ja muistijälkien vahvistumista. Tätä ei ehdi tapahtua, jos valintakoeaineistoa on aikaa opiskella vain pari päivää.

Kyllä ja ei. Todistusvalintojen tulokset julkaistaan jatkossa jokaisella alalla ennen valintakoetta. Tästä huolimatta tietyt valintakokeet vaativat niin laajaa osaamista, ettei sitä ehdi oppia tai kerrata parissa viikossa.

Esimerkiksi lääketieteen valintakokeessa tulee hallita koko lukion kemian, biologian ja fysiikan oppimäärien sisällöt, mikä ei onnistu ihan hetkessä. Myös tieteellisten tekstien käsittelytaitojen ja koetekniikan haltuun otto valintakokeessa vaadittavalla tasolla vie aikaa.

Sen sijaan oikeustieteen, psykologian, logopedian, terveys- ja hoitotieteen, valmennustieteen sekä liikuntabiologian ennakkomateriaalit on suunniteltu siten, että niitä ei tarvitse eikä voikaan opiskella ennen todistusvalintojen tulosten julkaisua.

Kyllä voi ja ehdottomasti kannattaa! Aineistokoetaidot ovat taitoja, joita yliopisto-opinnoissa harjoitellaan ja kehitetään. Aineistoihin perustuvissa pääsykokeissa nämä taidot tulee kuitenkin jo hallita tietyllä tasolla ennen opintoja.

Muun muassa tällaisista taidoista on aineistokokeissa hyötyä ja näitä kannattaa etukäteen harjoitella:

✔ lukunopeus

✔ tiedon etsintä tekstistä

✔ luetun ymmärtäminen

✔ tutkimusalan sanaston hallinta

✔ tutkimusongelmien hahmottaminen

✔ taulukoiden ja kuvaajien tulkinta

Yllä olevia taitoja harjoittelemme myös valmennuskursseillamme – tervetuloa mukaan treenaamaan ohjatusti!

Kyllä tarvitsee. Vaikka mediassa onkin silloin tällöin näkynyt mm. seuraavanlaisia otsikoita ”Yliopistojen valintakokeisiin pänttääminen vähenee”, ”Jatkossa pääsykokeisiin ei tarvitse enää valmistautua” ja ”Yliopistojen kokeeseen ei tarvitse enää lukea eikä kokeessa tarvitse osata kirjoittaa”, eivät ne todellisuudessa pidä paikkaansa.

Jatkossakin valintakokeilla mitataan alan opinnoissa tarvittavia taitoja ja valmiuksia, kuten esimerkiksi lääketieteellisillä aloilla pohjatietoa luonnontieteistä ja kauppatieteissä lukion taloustiedon ja tilastomatematiikan hallintaa. Myös kokeen ajankäyttöä ja vastaustekniikkaa on tärkeää harjoitella etukäteen.