Yliopistojen valintakoekokonaisuus 2025

Esitys yliopistojen valintakoekokonaisuudeksi 2025

Yliopistoissa on menossa valintakoeuudistus, jossa nykyisen noin 120 valintakokeen määrää halutaan karsia ja niputtaa samaan kokeeseen useita eri hakukohteita. Esityksen perusteella jatkossa kokeita tulisi olemaan yhdeksän. Uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on tarjota pyrkijälle paremmat mahdollisuudet hakea useampaan hakukohteeseen samalla kokeella.

Yliopistojen valintakoetyöryhmän 21.3.2024 julkaisemaan luonnokseen valintakokeiden uudesta kokonaisuudesta on tehty kommenttikierroksen ja valintayhteistyötapaamisen perusteella useampia muutoksia sekä tarkennuksia. Nämä liittyvät valintakokeiden osioiden sisältöihin, kestoon, kokeiden ajankohtiin, tehtävätyyppeihin sekä digitaalisuuteen.

Työryhmän mukaan uudet valintakokeet järjestään jo keväällä 2025 ja jokainen koe tulee olemaan digitaalinen. Kaikki työryhmät eivät kuitenkaan olleet täysin yksimielisiä toteutusaikataulun ja digitaaliseen kokeeseen siirtymiseen varatun ajan realistisuudesta.

Ehdotus valintakokeiden ajankohdiksi vuonna 2025

Työryhmän esityksen perusteella valintakokeet olisi tarkoitus järjestää seuraavasti vuonna 2025.

Mikäli taulukko ei näy mobiililaitteella oikein, käännä näyttö vaakasuuntaan.

Valintakoevaatimukset ja sisällöt

Valtaosa valintakokeista tulee perustumaan lukion oppimäärän pakollisiin ja valinnaisiin sisältöihin, kuten tähänkin saakka. Lisäksi lähes kaikkiin valintakokeisiin liittyy kokeessa jaettavaa aineistoa, jota hakijan tulee osata analysoida, tulkita ja soveltaa.

Osa kokeista, kuten valintakoe E ja osa valintakoe G:n hakukohteista, toteutetaan pelkästään kokeessa jaettavan aineiston pohjalta, kuten aiemminkin. Lisäksi osaan hakukohteista liittyy etukäteen julkaistavaa ennakkomateriaalia.

Valintakokeiden rakenne ja tehtävätyypit

Valintakokeet koostuvat kaikille hakijoille yhteisestä osiosta sekä hakukohteiden perusteella eriytyvistä osioista. Katso valintakoe- ja hakukohtaiset osiot erillisestä taulukosta.

Tavoitteena on lisätä automaattitarkisteisia tehtäviä, kuten erilaisia monivalinta- ja väittämätehtäviä, jotta kokeet olisivat nopeat tarkistaa. Hakukohteesta riippuen, erityisesti kokeen eriytyvissä osissa, voidaan käyttää myös avoimia tehtäviä, joilla testataan tiedon soveltamisen ja vastaamisen taitoja. Myös lasku-, päättely- ja ongelmanratkaisutehtävät voidaan toteuttaa monivalintavaihtoehdoilla.

Mitä valintakokeilla arvioidaan?

Uusilla valintakokeilla arvioidaan hakukohdekohtaisesti seuraavia osa-alueita:

• opinnoissa tarvittavia tiedon analysoinnin ja soveltamisen valmiuksia,
• ongelmanratkaisutaitoa ja monilukutaitoa,
• kykyä omaksua, ymmärtää ja soveltaa ala-/oppiainekohtaista tietoa, aihepiirejä ja ilmiöitä,
• matemaattista ja loogista ajattelua,
• tieteellisen tiedon ja käsitteistön omaksumista ja soveltamista, tieteellisten aineistojen analyyttista ja kriittistä tarkastelua, lähdekritiikkiä sekä ilmiöiden moniulotteisuutta ja kontekstuaalisuutta.

Sisällöt perustuvat hakukohteesta riippuen lukion oppimäärien sisältöihin ja/tai kokeessa jaettaviin aineistoihin ja/tai ennakkomateriaaleihin.

Lisäksi tieteellisten tekstien ja tutkimusten aineistokoetaidot, koetaktiikka sekä ajankäyttö tulevat korostumaan entisestään.

Tutustu valintakoe- ja hakukohtaisiin arviointisisältöihin

Mitkä ovat suurimmat muutokset?

🟣 Kokeet järjestetään 1-2 viikkoa aiempaa myöhemmin, valtaosa kesäkuun puolella.

🟣 Erilliset ennakkomateriaalit julkaistaan jatkossa vasta kesäkuun alussa ja valmistautumisaika tulee olemaan hyvin lyhyt.

🟣 Kukin valintakoeosio on ajastettu kestoltaan tietyn mittaiseksi. Pyrkijä ei voi enää jatkossa itse valita, miten koeajan jakaa eri osioiden kesken. Mikäli jostain osiosta jää aikaa yli, sitä ei voi säästää ja siirtää toiseen osioon.

🟣 Monivalintatehtävien ja automaattitarkisteisten tehtävien määrä lisääntyy. Monivalintatehtävät ovat jo nykyisellään käytössä monen alan kokeen ainoana tehtävätyyppinä, esimerkiksi psykologiassa, logopediassa, kauppatieteessä ja VAKAVA-kokeessa. Merkittävänä osana koetta ne ovat myös lääketieteessä ja karsivana ensimmäisenä tehtäväosiona muun muassa oikeustieteessä, biologiassa, farmasiassa ja maantieteessä.

🟣 Paperikokeita ei enää käytetä vaan jatkossa kaikki kokeet ovat digitaalisia.

Mitä uudistus tarkoittaa valmistautumisen ja valmennuskurssien kannalta?

Eezy Valmennuskeskus järjestää jatkossakin valmennuskurssit kaikille niille aloille, jotka ovat tällä hetkellä valikoimassamme. Lisäksi tulemme mahdollisesti laajentamaan tarjontaamme hakukohteisiin, joille ei vielä ole valmennusta tarjolla.

Tilaa alakohtainen uutiskirjeemme, niin saat ensimmäisten joukossa ajankohtaiset ja päivitetyt tiedot valintakokeesta, mahdollista muutoksista, valmistautumisvinkit ja kuinka me Valmennuskeskuksen valmennuskurssien opetuksessa ja materiaalissa huomioimme tulevat muutokset.

Valmennuskurssilla lukiomoduulien sisällöt, aineiston käsittelytaidot ja opiskelutaidot haltuun

Valmennuskurssiemme avulla välivuoden viettäjät, alan vaihtajat, lukiossa väärät ainevalinnat tehneet tai ammatillisen tutkinnon suorittaneet opiskelevat ja kertaavat tehokkaasti lukiomoduulien sisällöt aloilla, jotka perustuvat lukion pohjatietoihin.

Valmennuskursseilla harjoitellaan digitaalisesti kokeen eri tehtävätyyppejä ja etenkin nyt kokeessa vielä entuudestaan kasvavaa osiokohtaista aikapainetta. Koska kokeet järjestetään tässä muodossa ensimmäisen kerran eikä meillä vielä ole tarkkaa tietoa kokeen rakenteesta ja tehtävien määrästä, tulemme varautumaan kaikkeen mahdolliseen sekä tekemään niin laajan tehtäväpoolin, että mahdolliset eri tehtävätyypit sekä aikapaine tulevat tutuiksi.

Monella alalla valmistautumisen tarve ja painopiste siirtyy ennakkomateriaalin lukemisen sijaan aineisto- ja opiskelutaitojen harjoitteluun. Monessa kokeessa korostuu yhä enemmän aineiston käsittelytaidot: tieteellisen tekstin lukeminen, lukunopeus ja sujuvuus, silmäily ja tiedon etsintä, luetun sisällön ymmärtäminen, tutkimusalan sanasto ja tutkimusongelmien hahmottaminen, taulukoiden, kuvaajien ja tulosten tulkinta. Tiedämme pitkän kokemuksemme perusteella, että nämä taidot vaativat monen pyrkijän kohdalla harjoittelua.

Tässä muutamia kommentteja, kun kysyimme aiemmin pyrkineiltä kurssilaisiltamme syytä, mistä sisäänpääsy oli jäänyt kiinni. Kyseiseen kokeeseen ei ollut erillistä ennakkomateriaalia vaan kysymykset perustuivat kokeessa jaettuun aineistoon.

💬 Vaikeus sisäistää tieteellistä tekstiä siinä tahdissa mitä koetilanne edellytti.

💬 Vieraat käsitteet ja heikoksi jäänyt valmistautuminen. Tilanne myös jännitti todella paljon, sillä kaikki oli niin uutta.

💬 Ajankäytöstä kokeessa. Aika ei riitä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.

💬 Tilastojen ja kuvaajien tulkinnasta. Erityisesti tilastojen lyhenteiden ja sanojen tulkinta sekä epäselvien kuvaajien tulkinta ja vertailu. Ehdottomasti vaikeimpia kokeessa.

💬 En oikein tiennyt, miten valmistautua kokeeseen.

Meillä on jo kokemusta lyhyestä valmistautumisajasta

Mitä lyhyempi valmistautumisaika, sen isompi on avuntarve sisällön omaksumisen osalta. Tiedämme tämänkin kokemuksesta ja lyhyt ennakkomateriaalin valmistautumisaika on meille tuttu jo koronakeväältä 2020. Tuolloin esimerkiksi psykologiassa aineisto julkaistiin neljä päivää ennen 2. vaiheen koetta.

Ennakkoaineisto sisälsi:

1. Pohjoismaiden psykologien ammattieettiset säännöt
2. englanninkielisen, tieteellisen tutkimusartikkelin: Fenton & al.: Testing a self-determination theory-based process model of physical activity behavior change in rheumatoid arthritis: results of a randomized controlled trial.

Näiden pohjalta opettajamme valmistelivat päivässä kurssilaisillemme valmistautumismateriaalit.

Lue lisää aiheesta: https://valmennuskeskus.fi/lisatietoa/valintakoeuudistus/

Lähde: https://blogs.helsinki.fi/valintahanke/esitys-valintakoekokonaisuudeksi-2025/