Missä yliopistojen valintakoeuudistuksessa mennään nyt?

Luonnoksen kommentointikierros on päättynyt

Yliopistojen valintakoeuudistus on edennyt vaiheeseen, jossa maaliskuussa esitetyn ennakkoluonnoksen kommentointikierros on päättynyt. Kommentteja tuli yhteensä sata. Näkökulmansa asiaan kertoneiden joukossa on yliopistoja, tiedekuntia, yliopiston eri yksiköitä ja edustajia, sidosryhmiä mm. opiskelijajärjestöjä, opinto-ohjaajia sekä yksityishenkilöitä.

Ehdotettu luonnosmalli sai vastaajien keskuudessa enemmän vastustusta kuin kannatusta. Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Ehdotettu uusi malli

🟣 on toimiva – 21 %

🟣 ei ole toimiva – 46,5 %

🟣 on toimiva, mutta vaatii joitakin muutoksia – 32,5 %

Miten vastaukset jakautuivat ehdotetuille eri valintakoekokonaisuuksille?

Valintakokeiden A (tekniikka, fysiikka, kemia ja matematiikka), C (biologia, maantiede, elintarvike-, geo-, maatalous-, metsä- ja ympäristötieteet) sekä D (psykologia, logopedia, terveystieteet ja hoitotiede) osalta kannatus jakaantui tasaisimmin puoltajien ja vastustajien kesken.

Valintakokeiden B (biokemia ja molekyylibiotieteet, biolääketiede, farmasia, liikuntabiologia ja valmennustiede, lääketieteelliset alat, ravitsemustiede), G (hallinto-, oikeus-, sosiaali-, viestintä- ja yhteiskuntatieteet) sekä H (filosofia, historia, kulttuurien tutkimus, taiteiden tutkimus, teologia) osalta koettiin vahvimmin, että suunnitellut mallit eivät ole toimivia. Erityisesti oikeustieteen kokeeseen tuli paljon kannanottoja.

Toimivimmiksi ratkaisuiksi koettiin valintakokeet E (kasvatustieteet ja liikuntapedagogiikka) ja F (kauppatieteet, taloustiede, tietojärjestelmätiede, ympäristö- ja elintarviketalous). Näiden osalta puoltajia oli enemmän kuin vastustajia. Tulos on luonnollinen, sillä kasvatustieteet ovat jo aiemmin tehneet valintakoeyhteistyötä, samoin kauppatieteen hakukohteet. Näin ollen muutokset ja vaikutukset sisältöihin on muihin ehdotelmiin verrattuna suhteellisen pieniä.

Eniten pohdintaa herättivät seuraavat asiat

🟣 Valintakoeuudistuksen aikataulu, jonka katsotaan olevan liian tiukka.

🟣 Valintakoeuudistuksen seuraukset opiskelijoille ja opinnoille, joista ei ole riittävästi tutkittua tietoa.

🟣 Alakohtaisen ennakkomateriaalin ja koekohtaisen sisällön puuttuminen, erityisesti aloilla, joille hakeutuu jo nyt paljon alanvaihtajia. Yhtenäinen valintakoe voi jättää epäselvän kuvan alan opinnoista ja näin lisätä opintojen keskeyttämistä tai alanvaihtoa.

🟣 Koetehtävien yksipuolistuminen johdosta sisällöllisen osaamisen ja yliopistossa vaadittavien akateemisten valmiuksien arvioinnin vaikeus. Millaiset vaikutukset tällä on valittavien opiskelijoiden osaamistasoon ja taitojen yksipuolistumiseen.

🟣 Geneeristen taitojen kuten koetaktiikan, ongelmanratkaisun ja paineensietokyvyn korostuminen alakohtaisen osaamisen sijaan.

🟣 Ennakkomateriaalien merkitys ja laajuus.

🟣 Yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua opiskelemaan ammatillisen koulutuksen käyneille sekä alan vaihtajille lukion käyneiden kanssa.

Johtaako uudistus monipuolistumiseen ja helppouteen?

1️⃣ Perustavanlaatuisena kysymyksenä heräsi, johtaako pienempi valintakokeiden määrä kuitenkaan hakemisen monipuolistumiseen? Lähtökohtaisesti motivoituneimmat opiskelijat ovat kiinnostuneita korkeintaan muutamasta alasta sillä syventymistasolla, jota monta vuotta vaativat jatko-opinnot ja tuleva työelämäosaaminen edellyttää.

Vaikka uusi ehdotelma niputtaakin tietyiltä osin esim. tekniikan tai luonnontieteen koulutusohjelmia aiempaa enemmän saman valintakokeen alle, se ei poista tosiasiaa, että uudistuksen myötä jokainen hakija ei voi edelleenkään välttämättä hakea samaan aikaan kaikkiin haluamiinsa kohteisiin. Mikäli kokeet perustuvat lukion oppimääriin, on esimerkiksi lääketieteestä ja kauppatieteestä haaveilevan opiskelijan ensin varmistettava molempien sisältöjen vahva osaaminen.

2️⃣ Toisena kriittisenä kysymyksenä voidaan esittää, mitä tarkoitetaan valintakokeen ”helppoudella”? Uudistuksessa kiitosta helppoudesta saavat jatko-opintoihin hakeutumisen selkeyttäminen sekä mahdollisuus hakea samanaikaisesti useamman alan koulutukseen.

Entä valmistautuminen: saako valintakoe edellyttää työtä, tarvitseeko siihen varata aikaa, tuleeko ennen koetta osata jo jotain tietoja ja taitoja? Eikö kaikki opiskelu ja koevalmistautuminen edellytä näitä? Miksi valintakoe muodostaisi poikkeuksen?

Eräs uudistuksen kommentoija toteaakin näin: ”Yliopistossa ensisijainen vastuu opiskelusta on opiskelijalla. Sitoutuminen viiden vuoden pituiseen tutkinto-opiskeluun edellyttää myös jatkossa huolellista tutustumista oppialaan, jota opiskelija on menossa opiskelemaan. Hakemisen ja valituksi tulemisen vaivattomuus ei ole hakijan etu, jos sen seurauksena vain päätyy opiskelemaan alaa, jota ei ole motivoitunut pitkäjänteisesti opiskelemaan”.

Yliopistojen valintakokeiden uudistushanke etenee seuraavaksi siten, että kommentit ovat menossa asiantuntijaryhmän sekä hankkeen ohjausryhmän käsiteltäväksi ja tämän jälkeen ohjausryhmä vie tekemänsä esityksen touko-kesäkuun vaihteessa yliopistojen koulutusvararehtoreille.

Lue aiempi kirjoitus aiheeseen liittyen: https://valmennuskeskus.fi/uutiset/valintakoeuudistus-hakijan-ja-valmennuskurssien-kannalta/