Kasvatustiede ja opettajankoulutus

  • Ota valintakoe VAKAVAsti

    Onko haaveenasi päästä opettajaksi tai muihin kasvatusalan tehtäviin? Meidän kasvatustieteen kurssiemme avulla olet lähempänä unelmaasi! Tämän kaiken mahdollistavat asiantuntevat opettajat ja laadukkaat kurssimateriaalit. Opettajat ovat aina valmiita vastaamaan haastavimpiinkin kysymyksiin kurssin aikana.

    Katso valmennuskurssit

    Mitä aineistokokeessa vaaditaan?

    Aineistokokeessa arvioidaan pyrkijän akateemisia opiskeluvalmiuksia, jotka luovat perustan opettajankoulutuksessa pärjäämiselle. Kokeessa mitataan esimerkiksi hakijan taitoa käsitellä tieteellistä tekstiä, tutkimuksia ja muita erilaisia tekstityyppejä. Nämä taidot kehittyvät ainoastaan harjoittelemalla. Kurssimme tehtävien, aineistokoeharjoitusten ja kokeiden avulla ymmärrät valintakokeen vaatimustason sekä seuraat, miten oma osaamisesi kehittyy.

    Katso valmennuskurssit

    Katso opettajamme tekemä analyysivideo viime kevään kokeesta!

     

    Valjasta potentiaalisi

    Aineistokoe saattaa aiheuttaa useissa hakijoissa epävarmuuden tunteita samalla tavalla kuin monet uudet asiat. Valintakokeessa ei ole kuitenkaan tilaa epävarmuudelle, vaan omaan tekemiseen pitää olla kova luotto. Kurssillamme harjoittelet aineistokoetaitoja, jotta voit mennä kokeeseen varmempana taidoistasi ja osaamisestasi – ja onnistua!

    Katso valmennuskurssit

    Aikatauluta ja onnistu

    Haastetta valintakoetilanteeseen tuo rajallinen aika vastata useisiin monivalintakysymyksiin. Tämän vuoksi monelta hitaammalta lukijalta loppuu usein aika kesken. Kurssillamme voit onneksi harjoitella koetilanteen kahteen kertaan etukäteen. Lisäksi kurssin muut harjoitukset opettavat seuraamaan ajankäyttöä.

    Selviydy soveltuvuuskokeesta

    Kurssilla harjoittelet soveltuvuuskoetilannetta moneen kertaan. Apunasi on aiempien vuosien kokeiden tehtävänantoja, haastattelukysymyksiä ja opettajiemme kehittämiä vastaavia tilanteita. Itsearvioinnin sekä opettajan antaman palautteen avulla kehität ja löydät eri tilanteisiin sopivia uusia toimintatapoja sekä tuot esiin oman opettajuutesi pohdintaa. Tutuksi tulevat soveltuvuuskokeen pysäkkityöskentely ja sen aikarajat.

  • Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen pääsykoe 2022

    Tällä sivulla käsitellään VAKAVA-koetta ja soveltuvuuskoetta.

    Valintamenettely

    Kasvatustieteen uusista opiskelijoista 60 % valitaan todistusvalinnalla ja 40 % pääsykoevalinnalla. Opettajankoulutusohjelmiin hakevat osallistuvat todistusvalinnan tai VAKAVA-kokeen jälkeen vielä soveltuvuuskokeeseen.

    Opettajankoulutusohjelmiin pääsykokeella pyrkivien koevaihe on kaksiosainen. Ensimmäinen koevaihe on aineistopohjainen VAKAVA-koe tai todistusvalinta ja toisena vaiheena on soveltuvuuskoe. VAKAVA-kokeessa parhaiten menestyneet kutsutaan soveltuvuuskokeeseen.

    Yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmiin pääsykokeella pyrkiville koe on yksiosainen. He tekevät VAKAVA-kokeen.

    Kevään 2022 valintakoepäivämäärät

    VAKAVA-koe järjestetään yliopiston osoittamissa tiloissa perjantaina 27.5.2022 klo 9–12.

    Soveltuvuuskokeet pidetään 15.–17.6.2022. Hakija osallistuu kokeeseen yhtenä päivänä, joka ilmoitetaan hakijalle sähköpostitse lähetettävässä kutsussa. Koepäivää ei voi vaihtaa.

    VAKAVA-kokeella soveltuvuuskokeeseen hyväksyttävät

    Hakija on mukana VAKAVA-koevalinnassa osallistumalla VAKAVA-valintakokeeseen. VAKAVA-kokeella voi hakea kaikkiin kasvatusalan valintayhteistyössä mukana oleviin kohteisiin.

    Mikäli hakijalla ei ole yo-tutkintoa tai vastaavaa, hän voi hakea soveltuvuuskoevaiheeseen ainoastaan VAKAVA-pääsykokeella.

    Voidakseen tulla kutsutuksi soveltuvuuskokeeseen VAKAVA-kokeen perusteella hakijan on saatava vähintään 20 % VAKAVA-kokeessa valtakunnallisesti parhaiten menestyneen hakijan pistemäärästä.

    VAKAVA-koe 2022

    VAKAVA-koe mittaa akateemisia opiskeluvalmiuksia ja perustuu koetilanteessa jaettavaan aineistoon. Etukäteen julkaistavaa aineistoa ei ole. Kokeen tehtävät ovat monivalintoja, ja koe on digitaalinen.

    Soveltuvuuskoe 2022

    Soveltuvuuskokeen avulla pyritään arvioimaan hakijan soveltuvuutta alalle. Soveltuvuuskokeella mitataan mm. koulutettavuutta, edellytyksiä omaksua alalla tarvittavia tietoja sekä sitoutuneisuutta suorittaa tutkinto. Soveltuvuuskoe on haastattelu, jonka arviointi perustuu moniulotteiseen opettajan osaamisen malliin.

    Lopullinen valinta tapahtuu soveltuvuuskokeen perusteella.

    Aiempien vuosien valintakokeet

    Voit tutustua aiempien vuosien VAKAVA -kokeiden kysymyksiin, aineisistotehtäviin ja pisteytykseen täältä: Edellisten vuosien VAKAVA -kokeet

  • Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen todistusvalinta 2022

    Keväällä 2022 kasvatustieteen uusista opiskelijoista 60 % valitaan todistusvalinnalla ja 40 % pääsykoevalinnalla. Opettajankoulutusohjelmiin hakevat osallistuvat todistusvalinnan tai VAKAVA-kokeen jälkeen vielä soveltuvuuskokeeseen.

    Mikäli olet ylioppilas tai suorittanut vastaavan tutkinnon, olet automaattisesti mukana todistusvalinnassa. Voit halutessasi hakea pelkässä todistusvalinnassa suorittamatta VAKAVA-koetta.

    Todistusvalinnan perusteella yleisen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoiksi hyväksyttävien / opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeeseen hyväksyttävien minimipisterajat vaihtelevat koulutusohjelmakohtaisesti. Minimipisterajat löydät opintopolusta jokaisen koulutusohjelman kohdalta.

    Todistusvalinnassa pisteitä voi saada neljästä aineesta:

    • äidinkieli
    • matematiikka (pitkä tai lyhyt)
    • yksi ainereaali
    • yksi kieli.

    Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta.

    Pisteitä voi saada maksimissaan 123,9 pistettä.

    Parhaiten pisteitä tuottavat aineet ovat:

    1. pitkä matematiikka
    2. äidinkieli
    3. fysiikka (seuraavaksi eniten reaaliaineista pisteitä tuottaa historia sekä uskonto / elämänkatsomustieto)
    4. pitkä kieli

    Tasapistesäännöt

    Todistusvalinnassa tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ensisijaisesti äidinkielestä ja toissijaisesti matematiikasta saatujen pisteiden perusteella.

    Todistusvalinnan lähtöpistetaulukon löydät Opintopolusta

  • VAKAVA-kokeen pisterajat 2021

    Katso alla olevista taulukoista, millaiset pisteet VAKAVA-kokeesta riittivät soveltuvuuskokeeseen pääsemiseen. VAKAVA-kokeen maksimipistemäärä on 112 pistettä.

    LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS
    Hakukohde Ensikertalaiset Kaikki hakijat
    Helsingin yliopisto (suomenkielinen) 58,51 78,00
    Helsingin yliopisto (ruotsinkielinen) 24,51 57,17
    Itä-Suomen yliopisto 43,35 52,34
    Jyväskylän yliopisto 54,01 65,68
    Lapin yliopisto 40,84 52,01
    Oulun yliopisto 47,85 50,68
    Tampereen yliopisto 63,84 75,00
    Turun yliopisto, Rauma 47,02 63,00
    Turun yliopisto 55,85 69,01
    Åbo Akademi, Vaasa 20,00 20,00
    Åbo Akademi Språkbad, Vaasa 20,00 20,00

     

    VARHAISKASVATUKSENOPETTAJAN KOULUTUS
    Hakukohde Ensikertalaiset Kaikki hakijat
    Helsingin yliopisto (suomenkielinen) 20,00 36,34
    Helsingin yliopisto (ruotsinkielinen) 20,00 20,00
    Itä-Suomen yliopisto, kandidaatti 20,00 20,00
    Itä-Suomen yliopisto, kandidaatti ja maisteri 20,00 20,00
    Jyväskylän yliopisto 22,51 21,01
    Oulun yliopisto 20,00 20,00
    Tampereen yliopisto 34,52 38,35
    Turun yliopisto 20,00 20,00
    Åbo Akademi, Vaasa 20,00 20,00
    Åbo Akademi Språkbad, Vaasa 20,00 20,00

     

    MUUT KAKSIVAIHEISET HAKUKOHTEET
    Hakukohde Ensikertalaiset Kaikki hakijat
    Helsingin yliopisto, erityispedagogiikka 60,17 86,00
    Itä-Suomen yliopisto, erityisluokanopettaja ja erityisopettaja 55,00 69,34
    Itä-Suomen yliopisto, erityisopettaja 49,02 60,34
    Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka 55,85 66,68
    Oulun yliopisto, erityispedagogiikka 54,34 80,84
    Helsingin yliopisto, kotitalousopettaja 40,67 69,34
    Helsingin yliopisto, käsityönopettaja 31,00 66,67
    Itä-Suomen yliopisto, kotitalousopettaja 20,00 20,00
    Itä-Suomen yliopisto, käsityönopettaja 20,00 20,00
    Itä-Suomen yliopisto, opinto-ohjaaja ja uraohjaaja 58,67 78,50
    Turun yliopisto, käsityön aineenopettaja (Rauma) 20,00 20,00
    Åbo Akademi, speciallärare (Vaasa) 26,17 24,18
  • Opettajankoulutusohjelmien todistusvalinnan 2022 alustavat pisterajat on julkaistu!

    Opettajankoulutusohjelmien soveltuvuuskokeeseen jatkavat hakijat valitaan todistusvalinnan tai VAKAVA-kokeen perusteella. Katso alta, millaisilla alustavilla yo-todistuksen pisteillä pääsi jatkoon soveltuvuuskokeeseen.

    Huomaa, että todistusvalinnan pisteet todennäköisesti laskevat, kun myös VAKAVA-kokeen tulokset ovat tulleet. Julkaisemme myös lopulliset pisterajat tällä sivulla niiden tultua.

    Luokanopettajan koulutus, 25.5.2022

    Yliopisto / hakukohde Ensikertalaiset Kaikki hakijat
    Helsingin yliopisto (suomenkielinen) 75,9 81,1
    Helsingin yliopisto (ruotsinkielinen) 64,8 61
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 62 63,1
    Jyväskylän yliopisto 74,5 76,9
    Lapin yliopisto, Rovaniemi 61,5 60,8
    Oulun yliopisto 69,7 71,2
    Tampereen yliopisto 84,3 84,2
    Turun yliopisto, Rauma 70,4 73
    Turun yliopisto, Turku 77 78,5
    Åbo Akademi, klasslärare 45 45
    Åbo Akademi, klasslärare, språkbad 45 45

     

    Varhaiskasvatuksen opettajan koulutus, 25.5.2022

    Yliopisto / hakukohde Ensikertalaiset Kaikki hakijat
    Helsingin yliopisto (suomenkielinen) 46,7 66,6
    Helsingin yliopisto (ruotsinkielinen) 45 45
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu (kandidaatti ja maisteri) 45 45
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu (kandidaatti) 45 45
    Jyväskylän yliopisto 46,7 66,6
    Oulun yliopisto 50,8 50,6
    Tampereen yliopisto 58,1 64,7
    Turun yliopisto 45 45
    Åbo Akademi, lärare inom småbarnspedagogik 45 45
    Åbo Akademi, lärare inom småbarnspedagogik, språkbad 45 45

     

    Muut kaksivaiheiset hakukohteet, 25.5.2022

    Hakukohde Yliopisto Ensikertalaiset Kaikki hakijat
    Erityispedagogiikka Helsingin yliopisto 75,8 92,9
    Erityispedagogiikka Oulun yliopisto 80,9 80,2
    Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto 74,4 80,1
    Kotitalousopettaja Helsingin yliopisto 63,5 90,8
    Kotitalousopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 45 45
    Käsityönopettaja Helsingin yliopisto 58,6 71,1
    Käsityönopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 45 45
    Erityisluokanopettaja ja erityisopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 69 67,5
    Erityisopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 62,7 65,8
    Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 75,4 86,9
    Käsityön aineenopettaja Turun yliopisto, Rauma 45 45
    Speciallärare Åbo Akademi 45 45

     

     

    Opettajankoulutusohjelmien todistusvalinnan pisterajat 2021

    Opettajankoulutusohjelmien soveltuvuuskokeeseen jatkavat hakijat valitaan todistusvalinnan tai VAKAVA-kokeen perusteella. Katso alta, millaisilla yo-todistuksen pisteillä pääsi jatkoon soveltuvuuskokeeseen.

    Huomaa, että taulukossa on ilmoitettu kahdet todistusvalinnan pisterajat. Ensimmäinen pisteraja on toukokuussa julkaistu alustava pisteraja ja toinen on lopullinen pisteraja VAKAVA-kokeen tulosten julkaisun jälkeen.

    Luokanopettajan koulutus

    Yliopisto / hakukohde Ensikertalaiset
    alustavat / lopulliset
    Kaikki hakijat
    alustavat / lopulliset
    Helsingin yliopisto (suomenkielinen) 77,4 / 77,4 86,6 / 86,6
    Helsinkin yliopisto (ruotsinkielinen) 61,4 / 61,4 78,9 / 78,9
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 61,7 / 59,7 63,2 / 60,3
    Jyväskylän yliopisto 74,7 / 74,3 75,4 / 74,2
    Lapin yliopisto, Rovaniemi 63,2 / 62,1 67,8 / 67,8
    Oulun yliopisto 68,4 / 67,5 70,5 / 69,4
    Tampereen yliopisto 82,2 / 82,2 84 / 84
    Turun yliopisto, Rauma 68,6 / 67 72,9 / 72,4
    Turun yliopisto, Turku 76,1 / 76 78 / 77,5
    Åbo Akademi, klasslärare 57 / 57 57 / 57
    Åbo Akademi, klasslärare, språkbad 57 / 57 57 / 57

     

    Varhaiskasvatuksen opettajan koulutus

    Yliopisto / hakukohde Ensikertalaiset
    alustava ja lopullinen
    Kaikki hakijat
    alustava ja lopullinen
    Helsingin yliopisto (suomenkielinen) 57 57
    Helsingin yliopisto (ruotsinkielinen) 57 57
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu (kandidaatti ja maisteri) 57 57
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu (kandidaatti) 57 57
    Jyväskylän yliopisto 57 57
    Oulun yliopisto 57 57
    Tampereen yliopisto 57 57
    Turun yliopisto, Rauma 57 57
    Åbo Akademi, lärare inom småbarnspedagogik 57 57
    Åbo Akademi, lärare inom småbarnspedagogik, språkbad 57 57

     

    Muut kaksivaiheiset hakukohteet

    Hakukohde Yliopisto Ensikertalaiset
    alustavat / lopulliset
    Kaikki hakijat
    alustavat / lopulliset
    Erityispedagogiikka Helsingin yliopisto 82,6 / 82,6 91,1 / 91,1
    Erityispedagogiikka Oulun yliopisto 78,7 / 78,7 86,3 / 86,3
    Erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelma Jyväskylän yliopisto 75,4 / 75,3 78,1 / 78,1
    Kotitalousopettaja Helsingin yliopisto 62,3 / 60,2 71 / 71
    Kotitalousopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 57 / 57 57 / 57
    Käsityönopettaja Helsingin yliopisto 58 / 57 63,7 / 61,9
    Käsityönopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 57 / 57 57 / 57
    Erityisluokanopettaja ja erityisopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 73,9 / 73,9 72,3 / 71,8
    Erityisopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 68,7 / 66,7 70,6 / 69,6
    Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 74,9 / 74,9 84,2 / 84,2
    Käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelma Turun yliopisto, Rauma 57 / 57 57 / 57
    Speciallärare Åbo Akademi 67,2 / 67,2 63,5 / 63,5

     

    Alla muutamia esimerkkejä todistuksista, joilla olisi päässyt soveltuvuuskokeeseen.

    Esimerkkitodistus 1

    Tällä pääsisi varhaiskasvatuksen opettajan koulutusten soveltuvuuskokeeseen.

    Äidinkieli C 16,5 p.
    Pitkä matematiikka C 18 p.
    Maantiede C 10 p.
    Pitkä kieli C 14,1 p.
    Yhteensä: 4 C = 58,6 p.

     

    Esimerkkitodistus 2

    Tällä ei-ensikertalainen pääsisi Helsingin yliopiston erityispedagogiikan koulutusohjelman soveltuvuuskokeeseen.

    Äidinkieli E 27,5 p.
    Pitkä matematiikka E 30 p.
    Filosofia M 13,3 p.
    Keskipitkä kieli E 20,9 p.
    Yhteensä: 3 E + 1 M = 91,7 p.

    Kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen todistusvalinnan pisterajat 2020

    Koulutusohjelma Kaupunki Ensikertalaiset Kaikki hakijat
    Luokanopettaja Helsinki 70,9 84,1
    Luokanopettaja Helsinki, ruotsinkielinen 50,9 73,1
    Luokanopettaja Joensuu 58 57,4
    Luokanopettaja Jyväskylä 73 72
    Luokanopettaja Oulu 68,1 67,3
    Luokanopettaja Rovaniemi 55 58,1
    Luokanopettaja Tampere 80,6 80,1
    Luokanopettaja Turku 75,6 76,3
    Luokanopettaja Turku: Rauma 65 67,3
    Luokanopettaja Åbo Akademi ei pisterajaa ei pisterajaa
    Varhaiskasvatus Helsinki (3v.) 34,9 54,2
    Varhaiskasvatus Helsinki, ruotsinkielinen (3v.) ei pisterajaa ei pisterajaa
    Varhaiskasvatus Joensuu (3v.) ei pisterajaa ei pisterajaa
    Varhaiskasvatus Joensuu (3+2v.) 25,7 29,9
    Varhaiskasvatus Jyväskylä (3+2v) 43,6 46,1
    Varhaiskasvatus Oulu (3+2v.) 42,1 51,7
    Varhaiskasvatus Tampere (3v.) 48,1 58,9
    Varhaiskasvatus Turku (3v.) 31,6 48,4
    Varhaiskasvatus Åbo Akademi (3+2v) ei pisterajaa ei pisterajaa
    Erityispedagogiikka Helsinki 75.4 86,7
    Erityisluokanopettaja ja erityisopettaja Joensuu 68,7 65,8
    Erityisopettaja Joensuu 53,6 52,9
    Erityispedagogiikka Jyväskylä 70,5 70,5
    Erityispedagogiikka Oulu 72,1 74,7
    Erityisopettaja Åbo Akademi 59,9 43,2
    Kotitalous Helsinki 49,8 70,4
    Kotitalous Joensuu 20,7 29,9
    Kotitalous Åbo Akademi 54 54
    Käsityö Helsinki 33,5 71,2
    Käsityö Joensuu ei pisterajaa ei pisterajaa
    Käsityö Turku 22,4 43
    Opinto-ohjaaja Joensuu 64,2 75
    Yleinen ja aikuiskasvatustiede Helsinki 74,6 97,1
    Yleinen ja aikuiskasvatustiede Helsinki, ruotsinkielinen 58,5 68,4
    Yleinen ja aikuiskasvatustiede Jyväskylä 77,2 80,7
    Kasvatusalan koulutus Rovaniemi 62,9 62,9
    Kasvatustieteet Oulu 78,2 79,9
    Elinikäinen oppiminen ja kasvatus Tampere 85,3 88
    Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma Turku  83,5 94,1
    Yleinen ja aikuiskasvatustiede Åbo Akademi 33,1 25,1
  • Opettajankoulutus: soveltuvuuskokeen pisterajat 2021

    Todistusvalinnan tai VAKAVA-kokeen lisäksi opettajankoulutuksen opiskelijavalinnoissa huomioidaan myös hakijan soveltuvuus alalle, eli koe on kaksivaiheinen. Lopullinen valinta tehdään soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Katso alla olevasta taulukosta, millaiset soveltuvuuskokeen pisteet riittivät suomenkielisen opettajankoulutuksen opiskelupaikkoihin tänä vuonna.

    Taulukossa on ilmoitettu kahdet pisterajat: ensimmäinen pisteraja on alustava ja toinen on lopullinen pisteraja varasijavalintojen jälkeen.

    LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS

    Hakukohde
    Ensikertalaiset
    alustavat / lopulliset
    Kaikki hakijat
    alustavat / lopulliset
    Helsingin yliopisto 92 p. / 89 p. 93 p. / 93 p.
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 92 p. / 92 p. 92 p. / 92 p.
    Jyväskylän yliopisto 93 p. / 93 p. 93 p. / 93 p.
    Lapin yliopisto, Rovaniemi 93 p. / 92 p. 96 p. / 96 p.
    Oulun yliopisto 94 p. / 92 p. 99 p. / 99 p.
    Tampereen yliopisto 91 p. / 90 p. 92 p. / 92 p.
    Turun yliopisto, Turku 91 p. / 91 p. 93 p. / 92 p.
    Turun yliopisto, Rauma 93 p. / 92 p. 93 p. / 92 p.

     

    VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJAN KOULUTUS

    Hakukohde Ensikertalaiset
    alustavat / lopulliset
    Kaikki hakijat
    alustavat / lopulliset
    Helsingin yliopisto 89 p. / 87 p. 98 p. / 98 p.
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu (kandidaatti) 63 p. / 63 p. 77 p. / 77 p.
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu (kandidaatti ja maisteri) 87 p. / 85 p. 93 p. / 63 p.
    Jyväskylän yliopisto 91 p. / 90 p. 94 p. / 93 p.
    Oulun yliopisto 91 p. / 90 p. 96 p. / 94 p.
    Tampereen yliopisto 90 p. / 87 p. 94 p. / 94 p.
    Turun yliopisto, Rauma 86 p. / 81 p. 92 p. / 89 p.

     

    ERITYISPEDAGOGIIKAN JA -OPETTAJAN KOULUTUKSET

    Hakukohde Yliopisto Ensikertalaiset
    alustavat / lopulliset
    Kaikki hakijat
    alustavat / lopulliset
    Erityispedagogiikka Helsingin yliopisto 100 p. / 99 p. 102 p. / 102 p.
    Erityispedagogiikka Oulun yliopisto 99 p. / 98 p. 102 p. / 102 p.
    Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto 97 p. / 96 p. 97 p. / 97 p.
    Erityisluokanopettaja ja erityisopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 97 p. / 97 p. 97 p. / 96 p.
    Erityisopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 98 p. / 98 p. 101 p. / 101 p.

     

    AINEENOPETTAJAN JA OPON KOULUTUKSET

    Hakukohde Yliopisto Ensikertalaiset
    alustavat / lopulliset
    Kaikki hakijat
    alustavat / lopulliset
    Kotitalousopettaja Helsingin yliopisto 86 p. / 86 p. 90 p. / 90 p.
    Kotitalousopettaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 92 p. / 92 p. 95 p. / 95 p.
    Käsityönopettaja* Helsingin yliopisto 100 p. / 100 p. 141 p. / 138 p.
    Käsityönopettaja* Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 126 p. / 119 p. 134 p. / 130 p.
    Käsityönopettaja* Turun yliopisto, Rauma 118 p. / 109 p. 134 p. / 134 p.
    Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 96 p. / 96 p. 101 p. / 101 p.

     

    *Huomaa, että käsityönopettajan hakukohteissa pistemäärä koostuu soveltuvuuskokeesta ja arvioitavan ennakkotehtävän yhteispistemäärästä.

  • Mitä kasvatustieteen opiskelu on?

    Mikäli olet kiinnostunut kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksistä, mutta ei halua työskennellä välttämättä peruskoulun tai lastentarhanopettajana, tutustu silloin yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmiin.

    Kasvatustieteiden kandi- ja maisteriohjelmassa voit kouluttautua kasvatuksen, koulutuksen, opetuksen, oppimisen, johtamisen ja yhteiskunnallisiin, kasvatustieteellistä asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin.

    Yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmasta ei valmistu opettajaksi. Tutkintoon on kuitenkin mahdollista yhdistää pedagogisia opintoja, jolloin henkilö voi valmistuttuaan toimia kasvatustieteen opettajana ja erilaisissa kouluttajan tehtävissä.

    Mitä opettajaksi opiskelu on?

    Kun puhutaan opettajankoulutuksesta, ensimmäiseksi tulee yleensä mieleen luokanopettajankoulutus. Sen lisäksi muita opettajankoulutusohjelmia ovat: varhaiskasvatus (entinen lastentarhanopettaja), kotitalousopettaja, käsityönopettaja, eritysopettaja ja erityisluokanopettaja sekä opinto-ohjaaja.

    Opettajankoulutusohjelmien on tarkoitus antaa monipuoliset valmiudet toimia kasvatusalan ammattilaisena tulevaisuuden koulussa eri luokka-asteilla. Opinnoissa tuetaan opetettavien sisältöjen hallinnan ja käytännön opetustyön lisäksi oman pedagogisen näkemyksen ja toiminnan rakentamista, syvennetään ymmärrystä opettajan työn eettisestä vastuusta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.

    Eri yliopistoissa ja koulutusohjelmissa on omia suuntautumisvaihtoehtoja, joihin kannattaa tutustua tarkemmin Opintopolun kautta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa pääaineeksi voi valita kasvatustieteen sijasta kasvatuspsykologian ja Oulun yliopistosta löytyy teknologiapainotteinen sekä taidepainotteinen luokanopettajankoulutusohjelma.

    Missä voi opiskella yleistä kasvatustiedettä tai opettajaksi?

    Koulutusohjelmat yliopistoittain:

    Helsingin yliopisto: Erityispedagogiikan opintosuunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Käsityönopettajan opintosuunta, Luokanopettajan opintosuunta, Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunta sekä Varhaiskasvatuksen opettajan opintosuunta

    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu: Erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus, Erityisopettajan koulutus, Kotitalousopettajan koulutus, Käsityönopettajan koulutus / monimateriaalinen käsityö, Luokanopettajan koulutus, Opinto-ohjaajan koulutus sekä Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

    Jyväskylän yliopisto: Erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelma, Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelma, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma sekä Varhaiskasvatuksen opettajan kandidaattiohjelma ja varhaiskasvatuksen maisteriohjelma

    Lapin yliopisto, Rovaniemi: Kasvatusalan koulutus (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) sekä Luokanopettajakoulutus

    Oulun yliopisto: Erityispedagogiikka, Kasvatustieteet, Luokanopettaja ja Varhaiskasvatus

    Tampereen yliopisto: Luokanopettaja, Varhaiskasvatus sekä Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutusohjelma

    Turun yliopisto: Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka) sekä
    Luokanopettajan tutkinto-ohjelma

    Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos: Käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelma, Luokanopettajan tutkinto-ohjelma sekä Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelma

    Mitä kasvatustieteen opintoihin kuuluu?

    Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede tarkastelee kehitys-, kasvatus-, opetus-, koulutus- ja oppimisprosesseja erilaisissa oppimisympäristöissä, organisaatioissa ja yhteiskunnissa. Tutkimusten kohteina ovat yksilön elämänkulku sekä yhteisöjen muutos- ja kehitysprosessit. Opinnoissa on mahdollista perehtyä muun muassa koulutuspolitiikkaan, oppimisen ja opetuksen prosesseihin, koulutuksen kansainvälisiin näkökulmiin ja monikulttuurisuuteen tai henkilöstön työhyvinvointiin ja kehittymiseen työyhteisöissä.

    Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kasvatustieteiden asiantuntijaksi, jolla on valmiuksia soveltaa ja tuottaa tietoa kasvatus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä niiden uudistamisesta niin julkisella sektorilla, järjestöissä kuin yritysmaailmassa. Yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmasta ei valmistu opettajaksi. Tutkintoon on kuitenkin mahdollista yhdistää pedagogisia opintoja, jolloin henkilö voi valmistuttuaan toimia kasvatustieteen opettajana ja erilaisissa kouluttajan tehtävissä.

     

    Mitä opettajan opintoihin kuuluu?

    Kaikkiin opettajankoulutusohjelmiin kuuluu kasvatustieteen perusopinnot ja pedagogiset opinnot. Lisäksi opiskellaan koulutusohjelman mukaan painottuvia sisältöjä, esimerkiksi luokanopettajaopintojen keskeisen osan muodostavat koulussa opiskeltavien aineiden sisällöt ns. monialaiset opinnot. Läsnäoloa vaativia kursseja on huomattavasti enemmän kuin monella muulla yliopisto-alalla ja tiettyyn ammattiin tähtäävässä koulutuksessa teoriaopintojen rinnalla on myös paljon käytännönläheisiä tehtäviä ja projekteja sekä tutkimusmenetelmäopintoja ja käytännön harjoittelua. Moni luokanopettaja suorittaa lisäksi tutkintoon liitettävän aineenopettajan pätevyyden jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa.

     

    Luokanopettajan työ ja työelämä

    Luokanopettajien työllisyystilanne on hyvä ja paranee edelleen suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, vaikka koulujen yksikkökokoja kasvatetaan ja pienempiä kouluja lakkautetaan oppilasmäärien vähenemisen myötä. Haasteita opettajan työssä tuovat jatkuvasti lisääntyvät oppimisvaikeudet ja erityisopetuksen tarve sekä erityisesti suuremmissa kaupungeissa monikulttuurisuus.

    Pääosa opettajiksi valmistuvista sijoittuu koululaitoksen palvelukseen. Opettajan työtä tarjoavat lisäksi kouluhallinnon, suunnittelun, järjestöjen ja muiden vastaavien organisaatioiden tehtävät sekä esimerkiksi yritysten henkilöstöosastot ja oppikirjakustantamot. Luokanopettajan on mahdollista jatkaa opintojaan aineenopettajaksi, erityisopettajaksi tai oppilaanohjaajaksi. Aineenopettajan pätevyys, niin kutsuttu kaksoiskelpoisuus, lisää työllistymismahdollisuuksia. Osa suorittaa myös pätevyyden toimia rehtorin tehtävissä.

    Kasvatustieteilijä työelämässä

    Kasvatustiede pääaineena antaa tietyn mallin, jonka kautta ympäröiviä ilmiöitä voi hahmottaa, mutta ei selkeää ammattia mihin valmistua. Sivuaineet määrittävätkin opintoja ja työelämään suuntautumista vahvasti.

    Kasvatustieteilijöitä työllistää niin julkinen kuin yksityinenkin sektori. Kasvatustieteellistä osaamista arvostetaan erilaisissa yhteisöissä, oppilaitoksissa, yrityksissä ja järjestöissä, joissa kasvatustieteilijä toimii tavallisimmin asiantuntija-, koulutus-, suunnittelu-, johtamis- tai tiedotustehtävissä. Kasvatustieteellistä asiantuntemusta tarvitaan paitsi koulutuksen alueella myös entistä monipuolisemmin esimerkiksi teollisuuden ja kaupan aloilla henkilöstöhallinnossa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

  • Kasvatustieteiden ja opettajankoulutusohjelmien hakijamäärät keväällä 2022

    Luokanopettajan koulutusohjelmiin haki yhteensä reilu 5 300 hakijaa. Noin puolet heistä oli ensisijaisia hakijoita.

    Edellisvuoteen verrattuna luokanopettajankoulutusohjelmien hakijamäärä laski 180:llä hakijalla.

    Varhaiskasvatuksenopettajan koulutuksiin oli reilu 2 600 hakijaa, joista vajaa tuhat oli ensisijaisia hakijoita.

    Muista kaksivaiheisista hakukohteista suosituin oli  Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelma, johon pyrki jopa 807 hakijaa. Määrä nousi viime vuodesta yli sadalla hakijalla.

    Alla olevista taulukoista näet hakukohdekohtaisesti ensisijaisten ja kaikkien hakijoiden määrät sekä niiden muutokset viime keväästä.

    Luokanopettajan koulutus

    Hakukohde Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat
    Helsingin yliopisto 591 (-48) 1602 (-33)
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 201 (+6) 1191 (-48)
    Jyväskylän yliopisto 315 (+3) 1791 (-3)
    Lapin yliopisto, Rovaniemi 99 (-36) 705 (-213)
    Oulun yliopisto 357 (+48) 1389 (+27)
    Tampereen yliopisto 609 (+21) 2121 (-63)
    Turun yliopisto, Turku 342 (-33) 1707 (-30)
    Turun yliopisto, Rauma 135 (+6) 924 (-9)
    Yhteensä 2652 (-27) 5316 (-180)

     

    Varhaiskasvatuksenopettajan koulutus

    Hakukohde Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat
    Helsingin yliopisto 186 (-63) 603 (-207)
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, kandidaatti 27 (-9) 180 (-96)
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, kandidaatti + maisteri 30 (+6) 237 (-45)
    Jyväskylän yliopisto 96 (-18) 489 (-66)
    Oulun yliopisto 90 (-27) 459 (-72)
    Tampereen yliopisto 135 (-51) 615 (-117)
    Turun yliopisto, Rauma 72 (-36) 330 (-144)
    Yhteensä 633 (-204) 1977 (-378)

     

    Muut kaksivaiheiset koulutukset

    Hakukohde Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat
    Helsingin yliopisto: erityispedagogiikka 207 630 (-27)
    Helsingin yliopisto: kotitalousopettaja 72 (-15) 252 (+9)
    Helsingin yliopisto: käsityönopettaja 51 (-9) 174 (-21)
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, Erityisluokanopettaja ja erityisopettaja 78 (-57) 444 (-96)
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, Erityisopettaja 21 (+3) 270 (-6)
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, Kotitalousopettaja 39 (+3) 159 (-12)
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, Käsityönopettaja, monimateriaalinen käsityö 21 (-12) 102 (-3)
    Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, Opinto-ohjaaja 108 (+9) 336 (+12)
    Jyväskylän yliopisto: Erityispedagogiikka 162 (-21) 807 (+135)
    Oulun yliopisto: Erityispedagogiikka 114 (-18) 516 (-9)
    Turun yliopisto: Käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelma, Rauma 30 (-18) 153 (-12)
    Yhteensä 909 (-129) 2616 (-33)

     

    Muut hakukohteet

    Hakukohde Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat
    Helsingin yliopisto: yleinen ja aikuiskasvatustiede 132 (-57) 540 (-180)
    Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelma 39 (-21) 363 (-111)
    Lapin yliopisto: Kasvatusalan koulutus 21 (-15) 165 (-90)
    Oulun yliopisto: Kasvatustieteet, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma 51 (-36) 345 (-123)
    Turun yliopisto, Turku: Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma 99 (-42) 534 (-162)
    Yhteensä 342 (-171) 1500 (-429)

     

    Lähde: Vipunen 8.4.2022