2. Oikeustieteen valmennuskurssit
  3. Oikeustieteen opiskelu ja työelämä

Oikeustieteen opiskelu ja työelämä

Oikeustieteen opiskelu ja työelämä

Oikeustieteen opinnot koostuvat oikeustieteen notaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnoista. Kolmen vuoden mittainen, 180 pisteen laajuinen oikeusnotaarin tutkinto perehdyttää opiskelijan oikeustieteen eri osa-alueisiin, ja valmistaa oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamiseen. Oikeusmaisterin tutkinnon suorittaminen vie keskimäärin 2 vuotta, ja koostuu 120 opintopisteestä.

Oikeustieteellinen koulutus avartaa opiskelijan tuntemusta yhteiskunnallisiin asioihin, antaa taidot konfliktien ratkaisuun, ja paljon muuta. Saat laajat mahdollisuudet toimia monenlaisissa tehtävissä omassa maassa sekä kansainvälisesti, työllistyit sitten yksityiselle tai julkiselle sektorille.

Oikeustieteen maisterina sinulla on mahdollisuus työllistyä muun muassa:

  • lakimieheksi
  • asianajajaksi
  • asiantuntijaksi
  • tuomariksi
  • syyttäjäksi

  • Opiskelupaikkakunnat: Missä oikeustiedettä voi opiskella?

    Oikeustiedettä voit opiskella

    • Helsingissä: Oikeusnotaarin koulutusohjelma (opetus Helsingissä suomeksi), oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)
    • Vaasassa: Oikeusnotaarin koulutusohjelma (opetus Vaasassa suomeksi), oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)
    • Turussa: Oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3v + 2v)
    • Rovaniemellä: Oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3v + 2v), Rovaniemi
    • Joensuussa: Oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)

     

  • Oikeustieteen opiskelu – opiskele oikeustieteen maisteriksi

    Oikeustieteen opiskelussa perehdytään oikeusjärjestyksen sisältöön ja kehitykseen, oikeudellisen toiminnan perusteisiin ja oikeusjärjestyksen yhteiskunnallisiin tehtäviin ja vaikutuksiin. Oikeustieteestä ja yhteiskunnasta pyritään saavuttamaan monipuolinen ja kattava tuntemus.

    Oikeustieteen tutkinto koostuu oikeusnotaarin tutkinnosta (180 opintopistettä) ja oikeustieteen maisterin tutkinnosta (120 opintopistettä). Opiskelupaikan saaneet saavat automaattisesti suoritusoikeuden molempiin tutkintoihin. Maisterin tutkinto on ns. yleistutkinto, joka antaa pätevyyden juristiammatteihin. Oikeustieteen opintojen arvioitu kestoaika on noin viisi vuotta.

    Oikeustieteen opinnoissa ei valita pääainetta, vaan kaikki opiskelijat suorittavat pitkälti samat opinnot. Opinnot koostuvat suurelta osin oikeudenalakohtaisista opinnoista. Opiskeltavia oikeudenaloja ovat esimerkiksi velvoiteoikeus, kauppaoikeus, eurooppaoikeus, työoikeus ja rikosoikeus.

    Eri yliopistoissa oikeustieteen opiskelu voi hieman poiketa toisistaan, mutta kaikkia yhdistää tietynlainen itsenäisen opiskelun kulttuuri. Oikeustieteen opiskelu on joustavaa, ja opintojen suorittaminen on melko vapaasti räätälöitävissä omien aikataulujen mukaan. Työt ja harrastukset on siis helppo sovittaa yhteen opiskelun kanssa. Läsnäolopakollisia opintoja oikeustieteen tutkinnossa on suhteellisen vähän, ja suuri osa opiskelusta tapahtuu itsenäisesti tenttikirjoja opiskellen. Akateeminen vapaus tuo mukanaan myös vastuuta eli opintojen suorittaminen vaatii hyvää itsekuria.

  • Oikeustieteen maisteri työelämässä

    Oikeustieteen maisterin tutkinto on yleistutkinto, joka antaa valmiudet hyvin monenlaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin sekä juristin työhön. Oikeustoimen ja hallinnon tehtävien lisäksi lakimiehiä työllistävät julkisella sektorilla poliisi-, vero- ja ulosottotehtävien johtamistyö. Yksityisen sektorin työllistäjiä ovat asianajo- ja lakiasiaintoimistot, pankit, vakuutusyhtiöt sekä muut yritykset ja elinkeinoelämän tahot. Myös yksityisyrittäjyys on alalla yleistä.

    Lakimiesten eli juristien työ sekä ammattien kirjo on monipuolinen ja työllisyystilanne hyvä johtuen muun muassa koulutuksen tarjoamasta laaja-alaisesta asiantuntemuksesta.

    Oikeudellisen asiantuntemuksen tarve kasvaa jatkuvasti. Kansainvälistyminen ja oikeudellisen sääntelyn monimutkaistuminen ja lisääntyminen asettavat lakimiehille uusia mielenkiintoisia haasteita. Hyvältä juristilta vaaditaan hyvin monenlaisia taitoja, kuten valmiuksia uuden tiedon hankintaan, kykyä soveltaa oikeudellista tietoa argumentoinnissa, kykyä tehdä oikeudenmukainen ratkaisu ja perustella se, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, monipuolista kielitaitoa sekä hyvää ammattietiikkaa.