
Psykologia
-
Psykologian valmennuskurssi – onnistu valintakokeessa!
Kurssilaisemme ovat täyttäneet yli 60 % psykologian valintakoekiintiön aloituspaikoista viimeisen kolmen vuoden aikana!
Psykologian valintakoe edellyttää yhä monipuolisempaa osaamista. Kurssillamme varmistat, että olet valmistautunut ja osaat tehtävät – vaadittiinpa kokeessa sitten tilastollista tai menetelmällistä osaamista, laskemista, loogista päättelyä, aineisto-osaamista tai huolellista valintakoeaineiston hallintaa. Kurssiemme laatu näkyy vuosittain parhaissa sisäänpääsytuloksissamme!
Katso videoltamme, mikä valmennuskurssi juuri sinulle sopii!
Asiantuntevat opettajat takaavat laadukkaan opetuksen
Opettajamme saavat jatkuvasti positiivista palautetta asiantuntevuudestaan, motivointikyvystään sekä taidostaan opettaa vaikeimmatkin asiat ymmärrettävästi. He havainnollistavat kurssilla teoreettista tietoa esimerkein, avaavat tutkimuksia, käsitteitä ja tutkimustuloksia sekä nostavat keskeiset kohdat esiin tilastollisista sisällöistä ja artikkeleista. Lisäksi saat paljon harjoituksia oppimisen tueksi. Oma panoksesi yhdessä tehokkaan valmennuskurssin kanssa moninkertaistaa mahdollisuutesi pääsykokeessa!
”Tunnit oli parhaita! Mahtavat diat artikkeliopetuksessa. Artikkeli kulki slaidilla vieressä ja sitä kautta oli helppo seurata missä mennään. Tekniikkatunnit todella hyvät. Opettajalta sai paljon tsemppiä ja hänen oppinsa auttoivat myös koetilanteessa.”– kevään 2022 kurssilainen
Lisämotivaatiota ja apua ajanhallintaan
Kurssin aikataulu jaksottaa valmistautumisesi ja pääset tehokkaaseen lukurytmiin välittömästi valintakoemateriaalin ilmestyttyä. Kurssilla harjoittelet koetilannetta etukäteen harjoituspääsykokeiden ja valintakoetasoisten tehtävien avulla. Toimiva aikataulutus, perusteellinen opetus ja tutoreiden kannustavat neuvot motivoivat yrittämään enemmän. Saat vertaistukea kurssin muista opiskelijoista ja voitte halutessanne ratkoa tehtäviä myös yhdessä. Kurssilla et jää yksin!
Tilastollinen ja menetelmällinen pohja kuntoon
Kurssin menetelmällisellä osuudella harjoittelet loogista päättelyä ja opit tilastollisen tutkimuksen keskeiset sisällöt, esimerkiksi tunnusluvut, todennäköisyyden, testauksen ja korrelaation, joita tarvitset valintakoeaineiston ymmärtämiseksi. Vaikka tilastotieteen sisältöä onkin kokeessa kevennetty, kokeessa voi valintaperusteiden mukaan edelleen olla laskemista vaativia tehtäviä. Laskemista ei ole sivuutettu kursseillammekaan.
Harjoittele aineistokoetaitoja
Kurssimme aineistokoeosuudella opit artikkeliluku- ja muistiinpanotekniikkaa, kehität englannin- ja suomenkielisten tekstien lukutaitoa sekä opit katsaus- ja tutkimusartikkelien rakenteelliset erot lukemisen kannalta. Hyvä luku- ja muistiinpanotekniikka on keskeinen onnistumistekijä sekä valintakoeaineistojen opiskelussa että pääsykokeen mahdollisessa aineistotehtävässä.
”Erityisesti harjoituskoe oli todella hyvä ja hyödyllinen kokemus.”
– kevään 2022 kurssilainen
-
Psykologian todistusvalinta
Psykologian opiskelupaikkojen suosio on kasvussa, minkä vuoksi alaa on vaikea päästä opiskelemaan. Käytännössä hakijalla on oltava todella hyvä ylioppilastodistus tai vaihtoehtoisesti on panostettava valintakokeeseen erittäin huolella.
Keväällä 2020 opiskelijavalinta muuttui siten, että 60% uusista opiskelijoista valitaan yo-todistuksen perusteella ja 40% valintakokeen perusteella. Vain ensikertalaiset hakijat huomioidaan todistusvalinnassa.
Hakija voi tulla valituksi kaikkiin suomenkielisiin hakukohteisiin todistuksella. Åbo Akademin ruotsinkieliseen koulutukseen vaaditaan todistusvalinnan lisäksi soveltuvuuskoe.
Pisteitä voi saada viidestä aineesta:
- äidinkieli
- psykologia
- matematiikka (pitkä tai lyhyt)
- yksi ainereaali
- yksi kieli
Mikäli hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, hän ei saa siitä pisteitä. Hakija otetaan kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran.
Eniten pisteitä tuottavat aineet ovat (maksimipisteet 157,9):
1. pitkä matematiikka
2. psykologia
3. äidinkieli
4. pitkä kieli
5. fysiikkaJatkossa valintakoekiintiössä opiskelupaikkoja tavoittelee yhä suurempi määrä opiskelijoita tarjolla oleviin aloituspaikkoihin nähden, sillä valintakokeeseen valmistautuvat usein myös ne hakijat, joiden todistusvalintapisteet ovat riittäneet opiskelupaikkaan 3–4 hakukohteessa, mutta jotka haluavat tavoitella vielä mahdollisuutta päästä opiskelemaan 1–2 hakukohteen opiskelupaikkoihin valintakokeen kautta. Näin ollen kokeessa tulee menestyä hyvin opiskelupaikan saamiseksi.
-
Psykologian valintakoe 2023
Psykologian ja logopedian yhteinen valintakoe järjestetään keskiviikkona 24.5.2023 klo 9.00–12.00 Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Valintakoe on digitaalinen ja se tehdään omalla kannettavalla tietokoneella yliopiston osoittamissa tiloissa. Hakulomakkeella valittu koepaikkakunta on sitova, eikä sitä voi muuttaa.
Pääsykokeen tehtävät edellyttävät valintakoevaatimuksena olevan ennakkomateriaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja menetelmien ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä siinä laajuudessa kuin asiat on esitetty valintakokeen ennakkomateriaalissa ja/tai kokeessa jaettavassa aineistossa. Pääsykoe on yksiosainen, ja siinä voi olla sekä monivalintatehtäviä että muun tyyppisiä tehtäviä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä.
Kokeessa käytetään koejärjestelmän digitaalista funktiolaskinta. Omaa laskinta ei saa käyttää.
Kurssilaisemme ovat täyttäneet yli 60 % psykologian valintakoekiintiön aloituspaikoista viimeisen kolmen vuoden aikana!
Valintakoeanalyysit 2022
Psykologian ennakkomateriaali
Valintakoevaatimuksena oleva ennakkomateriaali julkaistaan keskiviikkona 26.4.2023 klo 12.00 psykologian ja logopedian valintakoeyhteistyön nettisivuilla. Ennakkomateriaali ei ole käytettävissä valintakokeessa. Ennakkomateriaali ja/tai kokeessa jaettava aineisto voivat sisältää suomen- ja ruotsinkielisen aineiston lisäksi tai sijaan englanninkielistä aineistoa. Mikäli englanninkielistä aineistoa on, julkaistaan sen yhteydessä ydintermien käännökset.
Lue lisää psykologian ja logopedian valintakoeyhteistyösivulta.
Valintakokeen pisteytys
Valintakokeen tehtävät on jaettu neljään osioon. Lopullinen valintakoepistemäärä on kaikista osioista saatu yhteenlaskettu pistemäärä. Jotta voit tulla huomioiduksi valintakoevalinnassa, sinun tulee kuulua parhaaseen 30 prosenttiin kaikista psykologian ja logopedian hakijoista.
Tasapistetilanteissa tasasijatilanne ratkaistaan yksittäisten osioiden pistemäärällä järjestyksessä ensimmäisestä neljänteen. Jos hakijoita on tämänkin jälkeen edelleen tasapisteissä, Opintopolku arpoo aloituspaikat tasasijalla olevien hakijoiden kesken.
-
Psykologian valintakoevalinnan 2022 pisterajat
Alla näet vuoden 2022 lopulliset valintakoevalinnan pisterajat. Numerot pysyivät 12.7. alustavien rajojen julkaisun jälkeen Oulun yliopistoa lukuunottamatta muuttumattomana.
Hakukohde Ensikertalaiset (alustavat / lopulliset) Kaikki (alustavat / lopulliset) Helsingin yliopisto 111,42 / 111,42 104,27 / 104,27 Itä-Suomen yliopisto (Joensuu) 92,23 / 92,23 89,97 / 89,97 Jyväskylän yliopisto 95,09 / 95,09 92,59 / 92,59 Oulun yliopisto 91,88 / 91,88 90,33 / 90,09 Tampereen yliopisto 102,96 / 102,96 97,36 / 97,36 Turun yliopisto 101,41 / 101,41 97,12 / 97,12 Psykologian todistusvalinnan 2022 pisterajat
Psykologian todistusvalinnassa huomioidaan ainoastaan ensikertalaiset hakijat. Katso lopulliset pisterajat alta.
Hakukohde Alustava pisteraja 23.5.2022 Lopullinen pisteraja Helsingin yliopisto 141 139,2 Itä-Suomen yliopisto (Joensuu) 128,9 125,1 Jyväskylän yliopisto 131,2 127,8 Oulun yliopisto 131,1 127,9 Tampereen yliopisto 138,2 136,6 Turun yliopisto 138,2 136,5 Psykologian todistusvalinnan pisterajat 2021
Taulukoissa on ilmoitettu kahdet pisterajat: ensimmäinen pisteraja on alustava ja toinen on lopullinen pisteraja pääsykoetulosten ja varasijavalintojen jälkeen. Psykologian todistusvalinnassa maksimipistemäärä on 157,9 pistettä.
Hakukohde Alustava pisteraja Lopullinen pisteraja Helsingin yliopisto 140,8 p. 137,5 p. Tampereen yliopisto 138,9 p. 136,5 p. Oulun yliopisto 133,2 p. 127,8 p. Turun yliopisto 138,4 p. 134 p. Jyväskylän yliopisto 133,7 p. 129,8 p. Itä-Suomen yliopisto (Joensuu) 130,8 p. 126,4 p. Psykologian valintakoevalinnan pisterajat 2021
Psykologian valintakoevalinnassa skaalattu maksimipistemäärä on 120 pistettä. Huomaa, että ensikertalaisia hakijoita on voitu valita myös kaikkien hakijoiden joukosta.
Hakukohde Ensikertalaiset
alustavat / lopullisetKaikki hakijat
alustavat / lopullisetHelsingin yliopisto 120 p. / 120 p. 120 p. / 120 p. Tampereen yliopisto 120 p. / 120 p. 116,03 p. / 116,03 p. Turun yliopisto 118,07 p. / 118,07 p. 114,82 p. / 114,82 p. Jyväskylän yliopisto 113,98 p. / 113,98 p. 111,21 p. / 111,21 p. Oulun yliopisto 115,79 p. / 115,79 p. 108,33 p. / 108,08 p. Itä-Suomen yliopisto (Joensuu) 110,25 p. / 110,25 p. 107,96 p. / 107,96 p. -
Näin moni haki psykalle kevään 2022 yhteishaussa
Psykologian opintoihin pyrki keväällä 2022 yhteensä reilu 6 000 hakijaa. Määrä on 1368 hakijaa vähemmän kuin keväällä 2021.
Ensisijaisia hakijoita vuonna 2022 oli noin 4 300. Vuoteen 2021 verrattuna ensisijaisten hakijoiden määrä psykologian yhteisvalinnassa väheni reilulla 850:lla hakijalla.
Vain yhteen psykologian hakukohteeseen oli ensisijaisia hakijoita viime vuotta enemmän: Turun yliopistoon.
Alla olevasta taulukosta näet hakukohdekohtaisesti ensisijaisten ja kaikkien hakijoiden määrät sekä niiden muutokset viime keväästä.
Hakukohde Ensisijaiset hakijat 2022 (muutos vuodesta 2021) Kaikki hakijat 2022 (muutos vuodesta 2021) Helsingin yliopisto 1299 (-225) 2775 (-393) Itä-Suomen yliopisto 294 (-9) 2253 (-264) Jyväskylän yliopisto 639 (-69) 2898 (-426) Oulun yliopisto 582 (-474) 2343 (-942) Tampereen yliopisto 885 (-102) 3195 (-432) Turun yliopisto 612 (+21) 2844 (-159) Yhteensä 4314 (-855) 6273 (-1368) Lähde: Vipunen 1.4.2022
-
Psykologin koulutus ja työelämä
Psykologia tutkii ihmistä ja psyykkisiä toimintoja. Psykologin koulutuksessa perehdytään psykologian tieteellisiin lähtökohtiin, tutkimukseen ja teorioihin sekä psykologian sovelluksiin. Opiskelun ja tutkimuksen painopistealueet vaihtelevat yliopistoittain.
Psykologiaa voi opiskella suomeksi
- Helsingin
- Itä-Suomen (Joensuu)
- Jyväskylän
- Tampereen
- Turun ja
- Oulun yliopistossa.
Helsingin psykologian opinnoissa ja tutkimuksessa korostuvat havainto- ja kognitiivinen psykologia, kehityspsykologia, kliininen psykologia, liikenne-, neuro- ja persoonallisuuspsykologia, psykometriikka ja metodologia sekä työ-, teknologia- ja organisaatiopsykologia.
Turun painopistealueet ovat kehityspsykologia, kognitiivinen ja neuropsykologia, persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia, kliininen psykologia ja psykologian tutkimusmenetelmät.
Tampereella tutkimus kattaa seuraavat alueet: kehitys- ja persoonallisuuspsykologia, terveyden ja mielenterveyden psykologia, kognitiivinen ja neuropsykologia, työ- ja organisaatiopsykologia sekä psykologian tutkimusmenetelmät.
Jyväskylän yliopisto on keskittynyt kehitys-, persoonallisuus-, neuro- ja työpsykologiaan sekä kliiniseen psykologiaan. Vastaavasti Itä-Suomen yliopistossa psykologian opinnoissa painottuvat erityisesti kehitys, elämänkulku, persoonallisuus, terveys ja mielenterveys.
Oulun yliopistossa tarjottavassa psykologian koulutuksessa keskitytään työ- ja organisaatiopsykologian peruskysymysten ohella työhyvinvointiin ja hyvinvoinnin psykologiaan sekä käsitellään työssä jaksamista ja ikääntymisen ja teknologian asettamia haasteita ja mahdollisuuksia. Lasten ja nuorten sosioemotionaalisten ongelmien ymmärtäminen ja hoitaminen psykologisten interventioiden kautta on toinen painoalue uudessa tutkinto-ohjelmassa Oulun yliopistossa.
Erikoistumisesta huolimatta psykologian opetusta tarjoavat yliopistot toimivat yhteistyössä. Opiskelijat voivat valita psykologian opintoja kaikista yliopistoista. Viime vuosina on yleistynyt myös audiovisuaalinen opetus, jolloin luennot voidaan lähettää toisesta yliopistosta Psykonet-verkoston avulla.
Psykologian opinnot ja niiden rakenne
Psykologian koulutusohjelmassa opiskelija hankkii perusvalmiudet oppimansa tiedon ammatilliseen soveltamiseen psykologian eri osa-alueilla, kuten persoonallisuus-, organisaatio- ja havaintopsykologiassa.
Psykologian opintojen suoritustapoja:
- Luennot
- Harjoitukset
- Itsenäiset tutkimustehtävät
- Kirjallisuuden lukeminen ja tentti
- Ammatillinen harjoittelu (maisterivaiheessa)
Ensimmäisten vuosien psykologian opinnoissa perehdytään psykologian tieteellisiin lähtökohtiin, tutkimukseen ja teorioihin sekä psykologian sovelluksiin. Kolmantena vuonna alkavat syventävät opinnot ja ammattikäytännön kurssit. Psykologian opintoihin sisältyy opetusta myös sen lähitieteistä, esimerkiksi kasvatus- ja tutkimusmenetelmäopintoja.
Psykologia pääaineena voi suorittaa psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Opiskelija saa suoraan tutkinnonsuoritusoikeuden maisteriopintoihin asti. Psykologian kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, joka koostuu 180 opintopisteestä. Sen suorittaminen vie aikaa keskimäärin kolme vuotta. Psykologian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja sen laajuus on 330 opintopistettä. Maisteriopintoihin sisältyy puolen vuoden työharjoittelu, jonka suoritettuaan valmis maisteri voi anoa psykologin ammattinimikettä ja työskennellä laillistettuna psykologina.
Mikäli opiskelija ei suorita psykologiharjoittelua, hän valmistuu filosofian maisteriksi. Tämä tutkinto ei anna psykologin pätevyyttä, mutta sen suorittaneet voivat toimia opettajina ja tutkijoina. Maisteritutkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa erikoistumisopintoja esimerkiksi eri terapiamuotojen parissa tai suorittaa yliopistollinen jatkotutkinto, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.
Psykologin työ ja työelämä
Vuosittain maamme eri yliopistoista valmistuu noin 220 uutta psykologia. Monet opiskelijat pääsevät kiinni työelämään jo opintojen aikana, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Valmistumisen ja käytännön harjoittelun jälkeen psykologin ammatin harjoittamisoikeutta anotaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, VALVIRA:lta. Psykologi on suojattu ammattinimike.
Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset psykologit ovat monella tavalla poikkeuksellisessa asemassa: alan työllistymisnäkymät ovat hyvät, tutkinto on arvostettu ja opiskelujärjestelmämme tuottaa osaavia ammattilaisia. 61 % psykologeista työskentelee kuntien ja valtion palveluksessa. Yksityissektorilla työskentelee noin 16 % psykologeista. Tyypillisiä työllistäjiä ovat muun muassa kuntoutuslaitokset, työterveyshuolto sekä psykoterapia- ja henkilöstöpalvelut. Yksityisinä ammatinharjoittajina toimii noin 12 % psykologeista. Uusia työtehtäviä tarjoaa työ- ja talouselämä. Lisäksi uusia psykologian sovellusalueita ovat esimerkiksi ympäristö- ja oikeuspsykologia.
Erityisesti näillä erityisaloilla on pulaa ammattitaitoisista psykologeista:
- Ammatinvalintapsykologit
- Koulupsykologit
Psykologien palkkataso on noussut paljon muihin akateemisiin aloihin verrattuna. Palkkaa nostavat myös erilaiset henkilökohtaiset lisät. Yksityisellä sektorilla psykologin palkka on tavallisesti julkista korkeampi. Kuntasektorilla psykologien keskimääräinen kuukausipalkka on vuoden 2019 tietojen mukaan 3 822 euroa, valtiolla 3 883 euroa ja yksityisellä sektorilla 4 044 euroa. (Edellä mainitut palkkatiedot perustuvat Duunitorin palkkavertailuun.)