Lääketieteen opiskelu ja työelämä

Lääketieteen opiskelu ja työelämä

Suomessa lääketiedettä opiskelemaan pyrkivällä on kolme opintovaihtoehtoa:

  • yleinen lääketiede
  • hammaslääketiede
  • eläinlääketiede

 

Opinnot kestävät hakukohteesta riippuen viidestä ja puolesta vuodesta kuuteen vuoteen. Eri aloilla opiskelu eroaa toisistaan osin, mutta niitä yhdistää kuitenkin työelämään siirryttäessä vaatimus vuorovaikutustaidoista sekä päätöksentekokyvystä, ja ennen kaikkea työn vastuullisuus.

Lääketieteellisten alojen opinnoista valmistut lääkärin, hammaslääkärin tai eläinlääkärin ammatteihin. Lisensiaatin tutkinnon jälkeen on myös monia vaihtoehtoja jatkaa kouluttautumista ja erikoistua jollekin tietylle lääketieteen erikoisalalle, esimerkiksi röntgeniin tai kirurgiaan.

  • Lääketieteen opiskelu

    Lääketieteen opiskelu Suomessa

    Lääketiedettä voi opiskella Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Opinnot johtavat lääketieteen lisensiaatin tutkintoon, joka on 360 opintopisteen laajuinen ja kestää 6 vuotta. Opinnot ovat ammattisuuntautuneet ja sisältävät kursseja, pienryhmäharjoituksia, itsenäistä opiskelua ja työharjoittelua. Tutkijan urasta kiinnostuneille on tarjolla tutkijalinjoja.

    Opintojen sisältö ja rakenne

    Opinnot koostuvat pre-kliinisestä ja kliinisestä vaiheesta. Pre-kliinisessä vaiheessa keskitytään teoriaopintoihin, laboratoriotyöskentelyyn, anatomiaan, fysiologiaan ja perustaitoihin. Kliinisessä vaiheessa opiskelijat osallistuvat potilastyöhön ja oppivat sairauksien tunnistamista, ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Opintojen loppuvaiheessa harjoitellaan lääketieteellisen tiedon soveltamista ja kehitetään sosiaalisia taitoja. Opintojen aikana opiskelijat voivat valita syventäviä opintoja ja erikoistua tiettyyn lääketieteen alaan.

    Jatkokoulutus ja erikoistuminen

    Valmistumisen jälkeen yli 80 % lääkäreistä jatkaa ammatillista jatkokoulutusta erikoistuen jollekin lääketieteen 50 erikoisalasta. Tämä mahdollistaa syventyneen osaamisen ja erikoistumisen haluttuun lääketieteen alaan.

  • Lääkärin ura ja työelämä

    Lääkärin ammatti

    Lääkärin ammatti vaatii korkeaa osaamista, vuorovaikutustaitoja, luottamuksellisuutta ja stressinsietokykyä. Valintakokeessa testataan näitä valmiuksia. Lääkärin tulee jatkuvasti kehittää ammattitaitoaan, päivittää tietojaan ja osallistua alan tutkimukseen. Lääkärin tehtäviin kuuluu terveyden edistäminen, sairauksien diagnosointi ja niiden hoitaminen. Lääkärit työskentelevät terveyskeskuksissa, sairaaloissa, yksityisillä lääkäriasemilla ja työterveydenhuollossa. Heillä on myös mahdollisuus toimia tutkimus- ja opetustehtävissä.

    Lääkärin työtehtävät

    Lääkäri kohtaa potilaan, selvittää tämän vaivan, haastattelee ja tutkii potilaan, määrittelee jatkotutkimukset ja tekee diagnoosin. Lääkäri päättää jatkohoidosta yhdessä potilaan kanssa. Työajasta osa kuluu lausuntojen kirjoittamiseen, puhelinneuvontaan ja yhteistyötehtäviin. Työnkuva vaihtelee erikoisalasta riippuen. Lääkäreillä voi olla myös hallinnollisia tehtäviä, ohjausvastuuta ja avustustehtäviä ulkomailla tai avustusjärjestöissä.

    Lääkärin ammatilliset näkökulmat

    Lääkärin ammatin harjoittaminen vaatii laillistusta. Suomessa on kaikkiaan yli 30 000 lääkäriä, joista täällä asuu noin 27 000. Työllisyystilanne ja palkkaus ovat hyviä; säännöllisen työajan ansiot olivat vuonna 2020 keskimäärin 6 725 euroa/kk. Palkkataso on yksityisellä sektorilla korkeampi kuin valtio- ja kuntasektorilla, minkä lisäksi ylilääkärit ja johtavat lääkärit saavat korkeampaa palkkaa.

  • Hammaslääketieteen opiskelu

    Hammaslääkärin koulutus ja osaamisvaatimukset

    Hammaslääkäriksi valmistuvat opiskelijat saavat akateemisen koulutuksen, joka yhdistää tieteeseen perustuvaa akateemista osaamista ja tutkimusta kädentaitoihin. Opiskelijoilta edellytetään myös vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista osaamista, koska työ on ihmisläheistä.

    Hammaslääketieteen opinnot ja vaiheet

    Hammaslääketieteen opiskelu kestää noin 5,5 vuotta ja sisältää 330 opintopistettä. Opinnot ovat kurssimuotoisia, ja kaikki opiskelijat suorittavat saman koulutuksen ilman erillistä pääainetta. Opinnot jakautuvat pre-kliinisiin ja kliinisiin vaiheisiin, joissa opiskelijat perehtyvät eri oppialoihin ja suorittavat harjoittelua yliopistohammasklinikoilla.

    Erikoistuminen hammaslääketieteessä

    Lisensiaatin tutkinnon jälkeen hammaslääkäri voi erikoistua eri hammaslääketieteen erikoisaloille, kuten kliiniseen hammashoitoon, oikomishoitoon, suu- ja leukakirurgiaan, diagnostiikkaan ja suun terveydenhuoltoon. Erikoistuminen edellyttää lisäkoulutusta ja työkokemusta, ja noin 20 % hammaslääkäreistä on erikoistuneita.

  • Hammaslääkärin ura ja työelämä

    Työympäristö ja työajat

    Hammaslääkärit työskentelevät erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä, kuten terveyskeskuksissa, sairaaloissa, oppilaitosten terveydenhuollossa sekä yksityisillä hammaslääkäriasemilla ja vastaanotoilla. Työ on pääosin päivätyötä, mutta iltavastaanotot ovat yleistyneet. Viikonloppuisin voi olla päivystysvuoroja ja hammaslääkäreiltä edellytetään myös hätätapausten hoitoa.

    Hammaslääkärin työnkuva ja tehtävät

    Hammaslääkärin työn tavoitteena on suun terveyden edistäminen, hammassairauksien ennaltaehkäisy, ja niiden hoitaminen. Tyypillisiä tehtäviä ovat suun, hampaiden ja leukojen sairauksien ja vammojen tutkiminen ja hoitaminen, hampaiden paikkaaminen ja poistaminen, suu- ja ientulehdusten hoito, oikomishoidot, hammasproteesityöt sekä jatkohoito-ohjeiden antaminen. Hammaslääkäri tekee potilaan tutkimuksen, tekee diagnoosin ja suunnittelee hoitotoimenpiteet. Työhön kuuluu myös yhteys yleisterveyteen ja mahdollisten suusairauksien ja muiden sairauksien välisen yhteyden selvittäminen.

    Yhteistyö ja palkka

    Vaikka hammaslääkäri työskentelee itsenäisesti ja vastaa hoidon kokonaisuudesta, yhteistyö hoitotiimin kanssa on tärkeää. Hammaslääkäri tekee usein yhteistyötä hammashoitajan ja mahdollisesti suuhygienistin kanssa. Hammaslääkärien työtilanne on hyvä, ja keskipalkka on tilastojen mukaan 6 078 euroa kuukaudessa, joka koostuu peruspalkasta, tehtäväkohtaisesta palkasta ja toimenpidepalkkioista. Laskutus voi olla tunti- tai toimenpideperusteista.

  • Eläinlääketieteen opiskelu

    Koulutusjärjestelmä ja tutkinnot

    Eläinlääkärin koulutus tapahtuu Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Koulutus koostuu kolmivuotisesta eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnosta (ELK) ja kolmivuotisesta eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta (ELL). Molemmat tutkinnot ovat tarpeen pätevöityäkseen eläinlääkärin tehtäviin.

    Opintojen sisältö ja suuntautuminen

    Eläinlääketieteen opinnoissa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, ja kaikki opiskelijat suorittavat samat sisällöt. Opinnot tarjoavat akateemisen pohjakoulutuksen sekä eläinlääkärin ammattitutkinnon. Opiskelijat voivat tutustua eläinlääketieteelliseen tutkimustyöhön jo opintojen alkuvaiheessa. Lisensiaatin tutkielman tekeminen tutkimusryhmissä on mahdollista heti kandidaatin tutkielman jälkeen, mikä voi johtaa tutkijanuralle kotimaassa tai ulkomailla.

    Opintojen vaiheet ja harjoittelut

    Eläinlääketieteen opinnot voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen ja toinen opiskeluvuosi keskittyvät terveen kotieläimen kokonaisuuteen, joka kattaa anatomian, fysiologian, biokemian, mikrobiologian ja muut terveen eläimen ylläpitoon liittyvät aiheet, kuten ravitsemuksen. Toisena vuonna opiskelijat suorittavat käytännön harjoittelua maatiloilla, kuten lypsytiloilla ja sikaloilla. Kolme seuraavaa opiskeluvuotta keskittyvät sairaan kotieläimen kokonaisuuteen, johon sisältyy muun muassa patologiaa, kirurgiaa, sisätautioppia, ortopediaa, diagnostiikkaa ja hoitoa. Lisäksi suoritetaan teurastamoharjoitteluja. Viides opiskeluvuosi koostuu klinikkaopetuksesta, jossa opiskelijat päivystävät pienissä ryhmissä Viikin yliopistollisen eläinsairaalan pieneläin- ja hevossairaalassa sekä Mäntsälässä sijaitsevassa tuotantoeläinsairaalassa. Opintoihin kuuluu myös elintarvike- ja ympäristöhygienian opintoja, jotka suoritetaan kuudennen opintovuoden aikana.

    Työllistymismahdollisuudet opiskelun aikana

    Noin viiden vuoden opintojen jälkeen opiskelija saa väliaikaisen oikeuden harjoittaa eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin sijaisena. Aiemmin opiskelijalla voi olla mahdollisuus toimia teurastamoita valvovana virkaeläinlääkärinä. Eläinlääkäreillä on erilaisia työllistymismahdollisuuksia, kuten työskentely yksityisellä eläinlääkäriasemalla, maatiloilla, eläinsairaaloissa tai tutkimuslaitoksissa.

  • Eläinlääkärin ura ja työelämä

    Työllistymismahdollisuudet

    Suomessa on yli 3 000 laillistettua eläinlääkäriä, ja heidän työllisyystilanteensa on yleisesti ottaen hyvä. Lisääntyneet koulutusmäärät ja ulkomailla suoritetut tutkinnot ovat kuitenkin hieman heikentäneet työllisyystilannetta. Lähtökohtaisesti kaikki edelleen sijoittuvat työelämään, mutta osa toimii vakituisen työn sijaan sijaistehtävissä.

    Mahdolliset työtehtävät

    Eläinlääkärit työskentelevät monilla eri aloilla, kuten tuotanto- ja lemmikkieläinten terveydenhuollossa, eläinsuojelussa, ympäristöterveydenhuollossa ja elintarvikevalvonnassa. Kliininen työ eläinpotilaiden parissa on yleistä, mutta osa eläinlääkäreistä toimii myös virkamiehinä, asiantuntijoina, tutkijoina, opettajina tai elintarvike- ja lääketeollisuuden tehtävissä.

    Ammatinharjoitusoikeus

    Eläinlääkäriksi voi toimia vain laillistettu ammattihenkilö, johon ammatinharjoitusoikeuden myöntää Ruokavirasto. Suomessa suoritettu tutkinto avaa mahdollisuuden työskennellä myös Euroopan Unionin alueella, ja antaa hyvän pohjan pätevöityä eläinlääkäriksi myös EU:n ulkopuolella.

    Palkkaus

    Keskimääräinen kuntasektorilla työskentelevän eläinlääkärin kuukausipalkka Suomessa on noin 3 800 euroa, ja yksityissektorilla noin 4 400 euroa.