Opiskelutekniikka
Moi!
Ajattelin tänään kertoa hieman opiskelutekniikastani nyt syksyn aikana lastentautien kurssilla. Jokaisella on tietenkin oma tapansa oppia parhaiten, mutta olen myös sitä mieltä, että välillä kannattaa pysähtyä ja oikeasti kriittisesti pohtia omaa opiskelutapaansa. Onko se tarpeeksi toimiva? Opitko sillä tarpeeksi? Onko oppimistekniikka riittävän tehokas, eli viekö se aivan liikaa aikaa suhteessa opittuun asiaan? Onko oppimisteknikkaa sama jokaisessa eri aineessa tai asiassa, vai pitäisikö sinun käyttää erilaisia tekniikoita eri aineisiin. Tässä joitain asioita, joita jokaisen on varmasti hyvä välillä pohtia.
Itse olen muuttanut oppimisteknikkaani läpi lääkiksessä opiskelun. Tällä hetkellä olen kokenut itselleni parhaaksi tavaksi oppia seuraavanlaisen opiskelutavan.
Luennot opiskelen ensin läpi tehden niihin paljon merkintöjä: yliviivauksia, omaa tekstiä, asioiden ympyröintiä… Näin asiat jäävät minulle paljon paremmin mieleen kuin ainoastaan luentoa läpi lukemalla. Tämän jälkeen olen lukenut kirjaa. Olen nyt viime aikoina lisännyt melko paljon kirjojen lukemista luentojen lukemisen ohella. Luen asioita kahdesta eri kirjasta: oppiportista sekä Lääkärin käsikirjasta. Kirjassa asiat käydään vielä tarkemmin läpi, ja koen että, kun asiasta lukee monella eri tavalla sanottuna, jää se paremmin mieleen.
Aikaisemmin tein muistiinpanot jokaisesta luennosta. Kopioin silloin käytännössä lähes kaiken luennosta wordille. Nyt lastentautien kurssin aikaan, muutin tekniikkaani niin, että en automaattisesti enää tehnyt muistiinpanoja jokaisesta luennosta. Meillä on paljon vanhoja tenttikysymyksiä saatavilla, joten vastasin kirjallisesesti jokaiseen kysymykseen. Näin suurin osa kurssin asioista tuli kuitenkin kirjoitettua ylös. Kun kaikki tenttikysymykset oli tehty, kävin läpi luennot ja mietin mitä oleellisia kohtia tenteissä ei ollut vielä kysytty. Tämän jälkeen tein muistiinpanot vielä näistä olennaisista asioista. Tässä kurssissa koin priorisoineeni opiskeltavia asioita ja koin, että se auttoi minua siinä, että kiinnitin huomiota oikeasti tärkeisiin asioihin, ja jätin suosilla aivan pienet yksityiskohdat opiskelematta.
Päivä ennen tenttiä kertasin vielä kaikki omat muistiinpanoni läpi. Minulla oli edessäni tyhjä valkoinen A4-paperi, johon kirjoitin jokaisesta asiasta joka tuntui olevan huonosti mielessä jonkun tärkeän kohdan, jonka toivoin muistavani tentissä. Esimerkiksi, millä vauvan invaginaatio diagnosoidaan näin esimerkkinä. Tentti aamuna kertasin vielä tämän yhden paperin läpi ja näin vielä juuri ennen tenttiä kaikki tärkeät asiat tuli kerrattua.
Jos minun pitäisi mainita yksi asia, joka kuvastaa opiskeluteknikkaani, olisi se asioiden kertaus. Olen huomannut, että oman oppimiseni kannalta on todella tärkeää, että kertaan asioita monta kertaa, luen asioita eri lähteistä ja käyn omia muistiinpanoja läpi useamman kerran. Tarvittaessa myös muutan oppimistekniikkaani, jos koen, että se ei jollain kurssilla toimikaan halutulla tavalla. Kannattaa muistaa, että käytetyn oppimistekniikan toimivuuten vaikuttaa myös niin paljon esimerkiksi kurssin pituus. Jos aikaa on paljon käytettävissä, jokin tekniikka saattaa toimiakin, kun taas jos aikaa on vähemmän sama oppimistapa saattaa osoittautua todella huonoksi.
Varsinkin pääsykokeeseen lukevia haluan muistuttaa siitä, että tärkeintä ei ole se kuinka paljon lukee, vaan se kuinka paljon oppii. Toisin sanoen käytä se aika, jonka luet niin tehokkaasti kuin pystyt.
Tällaisia ajatuksia näin joulun alla. Toivottavasti jokainen muistaa nyt jouluna pitää myös lukuvapaita päiviä ja kerätä voimia tulevia kuukausia varten. Välillä pitää myös rentoutua, jotta oma lukumotivaatio pysyy yllä. Ihanaa jolua sinulle 🙂
-Ella