Opiskelutekniikat oikeustieteen pääsykokeeseen

Moikka,

Täällä on blogitekstiä kirjoittamassa Ninja, reilu kolmekymppinen oikishakija.

Opiskelutekniikat ovat monia kiinnostava aihe, sillä intensiivisen pääsykoelukemisen vuoksi tarvitsee todellakin hyvät, itselle sopivat, opiskelutekniikat.

Valmennuskurssilla käydään läpi erilaisia opiskelutekniikoita ottaen huomioon erilaiset oppijat. Itse olen enimmäkseen visuaalinen oppija. Minulle on tärkeää, että kirjoista on paperiversiot, jotta pääsen hyödyntämään tekstiin merkitsemistä. Toki sähköisiin versioihin voi myös tehdä merkintöjä, koska niihin on saatavilla muistiinpano-ominaisuus.

Minulle on tärkeää ”highlightata” teksti värikoodein. Hyödynnän itse sellaista värikoodausta, että merkitsen oikeuslähteen eri värillä (esimerkiksi kauppalain 3 §:n), säännön eri värillä (säännöksiä ei sovelleta, mikäli sopimuksesta, sopijapuolten omaksumasta käytännöstä taikka kauppatavasta tai muusta tavasta, jota on pidettävä sopijapuolia sitovana, johtuu muuta) sekä poikkeuksen sääntöön eri värillä. Aina poikkeusta ei tietenkään ole tekstiin merkitty, mutta usein niitä on, ja poikkeukset on tärkeä muistaa. Samoin käsitteet (esimerkiksi sopimusvapaus) ja periaatteet (esimerkiksi lojaliteettiperiaate) merkitsen eri väreillä. Muille tärkeille asioilla on hyvä jättää vielä oma väri. Värikoodaus toimii visuaaliselle oppijalle todella hyvin. Kirjan marginaaleihin voi piirtää ja tehdä väliotsikkoja.

Visuaalisena oppijana hyödyn myös mindmapeista, kaavioista ja muistikorteista. Muistikortteihin voi olla hyvä piirtää ja värittää pelkän tekstin lisäksi.

Valmennuskurssilla käytiin tietenkin läpi muutkin oppijatyypit: kinesteettinen ja auditiivinen. Kinesteettinen oppija hyötyy esimerkiksi asioiden liittämisestä omaan elämään, muistipalatsista ja harjoitustehtävistä. Auditiivinen oppija hyötyy esimerkiksi luentojen ja tallenteiden kuuntelusta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että eri oppimistyylejä voi yhdistää. Itse hyödynnän muistipalatsia, kertauslenkkejä ulkona ja harjoitustehtäviä. Suosittelen kaikille valmennuskurssin harjoitustehtävien ja -kokeiden tekemistä. 😊

Lukusuunnitelma on tärkeä!

Valmennuskurssilla korostetaan lukusuunnitelman merkitystä. Olen itse täysin samaa mieltä, että lukusuunnitelma on todella tärkeä. Valintakokeeseen lukemiseen ei ole varattuna aikaa montaa viikkoa, joten on tärkeää olla suunnitelmallinen ja tehokas. Ilman suunnitelmaa suuren tietomäärän omaksuminen lyhyessä ajassa on haastavampaa. Jos suunnitelmaa ei ole, voi tulla myös pieni paniikki siitä, ehtiikö kaiken varmasti lukea ja käydä läpi.

Lukusuunnitelmaa on hyvä pystyä muokkaamaan, joten itse teen sen exceliin ja merkitsen selkeästi sinne, onko suunnitelma toteutunut. Kiinnitän huomiota siihen, että varaan kertaamiselle tarpeeksi aikaa. Kertaus on todella tärkeää ”joka välissä”. Pyrin varaamaan ainakin 30 minuuttia kertausaikaa lukupäivän alkuun, jolloin kertaan edellisen päivän asioita ja 30 minuuttia lukupäivän loppuun, jolloin kertaan päivän aikana opitut asiat. Tällä hetkellä suunnittelen, että lukusuunnitelmaani sisällytän yhden lyhyemmän lukupäivän, joka painottuu kertaamiseen.

Valmennuskurssilla saadaan lukusuunnitelmapohjat, joista toinen on laajempi kuukausikohtainen ja toinen viikkokohtainen, joka on lukujärjestyksen näköinen. Itse aion hyödyntää molempia pohjia.

Haasta muistia

Pelkkä lukeminen ei ainakaan itseäni auta muistamaan asioita. Pyrin hyödyntämään erilaisia muistitekniikoita ja myös haastamaan muistia. Älä siis vain lue tekstiä “hauki on kala” -tyyliin.

Valmennuskurssin välikokeet, harjoitukset ja pistarit auttavat nimenomaan siihen, että muistilokeroista opitaan saamaan tietoa ulos. Ylipäätään erehdyksen kautta oppii parhaiten eli on vain totuttava, että etenkin alussa tietoa on hirmuinen määrä päässä, mutta sitä ei vain saa heti ulos.

Kertaaminen on tapa siihen, että tiedon saa valintakokeessa ulos. Itse olen huomannut, että kertaaminen on todella julmaa ja ylipäätään muistin haastaminen. Tulee huono fiilis, kun ei muistakaan asiaa, jonka edellisenä päivänä opetteli. Silti on vain jatkettava: luettava, kerrattava ja yritettävä itselle sopivin tekniikoin saada tieto tallentumaan muistiin.

Huomioi ajankäyttö

Lukusuunnitelma auttaa aikatauluttamaan lukemista. Ajankäyttöön on hyvä kiinnittää huomiota eli lukea oikeasti pitää paljon ja lukuaika käyttää tehokkaasti hyödyksi. Itse koen pystyväni keskittymään parhaiten 25-40 minuuttia, sitten on pienen tauon paikka, ja lukeminen jatkuu. Jos keskittyminen on hankalaa, kannattaa pohtia opiskelutekniikan vaihtamista: olisiko tässä tilanteessa helpompi selittää asiaa itselleen ääneen, tehdä kaavioita tai harjoitella aiheita tehtävien avulla.

Tykkäisin tehdä isoja mindmappeja, kaavioita ja muistiinpanoja. Alussa mindmapit auttavat hahmottamaan kokonaisuudet, mutta luovun niistä pian lukemisen myötä. Keskityn siihen, että muistiinpanoni ovat enemmän tukisanoja, hyödynnän opetuksen materiaalin ja tukeudun kirjoihin. Alleviivaukset ja kirjan merkinnät ovat itselleni tärkeimpiä.

Valmennuskurssin materiaali on laaja, joten omia muistiinpanoja ei kannata tehdä ihan älyttömästi, koska se vie paljon aikaa. Tukisanat myös haastavat enemmän muistia kuin se, että kopioi lauseita suoraan kirjasta. Eri asia on, jos muistiinpanoja kirjoittaa ulkomuistista.

Pääsykoeaineisto julkaistaan 25.4.2023.

Tuntuu, että alkukevät on mennyt nopeasti ja kohta on aika aloittaa lukeminen täysillä. Nyt on hyvä järjestellä arjen asiat mahdollisimman “helpoiksi” luku-urakan ajalle ja valmistautua, jotta on heti valmis aloittamaan lukemisen täysillä.

Opiskelumatkaani ja muita kuulumisiani voit seurata Instagramista @ninjab00.

Tsemppiä kaikille, jotka odottavat kirjojen ilmestymistä! Tästä pääsykoekeväästä tulee hyvä. 😊
– Ninja