Kasvatustiede ja opettajankoulutus  •  20.11.2017

Opiskelutavat kasvatustieteellisessä

Ennen valmennuskurssille menemistä ja yliopistoon pääsemistä en uhrannut paljoa aikaa eri opiskelutekniikoiden miettimiselle. En miettinyt mikä opiskelutapa sopii minulle, tai millä tekniikalla opin parhaiten. Nyt kuitenkin tiedän olevani visuaalinen, mutta ennen kaikkea kinesteettinen oppija. Kinesteettinen oppimistyyli tarkoittaa periaatteessa kokemuksen ja tekemisen kautta oppimista. Itse kytken asiat helposti siihen tilanteeseen, joissa opin ne tai keskusteluihin, joita aiheesta vaihdettiin. Visuaalinen oppija sen sijaan oppii parhaiten värien, havainnollistavien taulukoiden sekä kuvien avulla. Väritinkin omat pääsykoekirjani uuteen kuntoon.

Omat oppimistyylit on hyödyllistä tietää jo ennen pääsykokeisiin lukemista. Pääsykoemateriaalien ilmestyttyä oman tekniikkansa etsimiseen kuluvan ajan voi käyttää siten suoraan opiskelun aloittamiseen. Omaa itselleen parasta oppimistyyliä voi miettiä esimerkiksi lukio-opiskelun kautta tai aloittaa suoraan puhtaalta pöydältä ja kokeilla eri tekniikoita. Kannattaa kokeilla muistiinpanojen, marginaalimuistiinpanojen, mind-mappien sekä piirustusten tekemistä, post-it lappusten liimaamista, ääneen lukemista tai toiselle ääneen selittämistä. Itseään ei kuitenkaan kannata lokeroida yhden tai kahden oppimistyylin alle, monet oppivat myös eri tavoilla tilanteesta riippuen ja vaihtelu voi virkistää.

Yliopistossa on suuri apu tietää kuinka itse opiskelee parhaiten, itsenäistä työtä on aina runsaasti tarjolla. Tietenkin opiskellaan ja tehdään töitä myös ryhmissä sekä pareittain. Kasvatustieteissä useimmilla kursseilla on jonkinlainen ryhmä tai parityö. Niiden koko ja kesto vaihtelevat vartin raporteista puolen vuoden projektitöihin. Itse pidän ryhmätöistä, koska niistä saa usein enemmän irti yksintekemiseen verrattuna ja porukassa tekeminen on myös hauskempaa. Ryhmätöitä varten Siltavuorenpenkereellä eli entisellä ”käyttiksellä” on varattavia sekä vapaasti käytettäviä ryhmätyötiloja opiskelijoiden käyttöön, myös Kaisa-talon kirjastosta pystyy varamaan huoneita ryhmätöiden tekemiseen.

Ryhmätöiden lisäksi kasvatustieteiden opiskelussa käytetään paljon luento- ja oppimispäiväkirjoja sekä palautuksia kuten esseitä, tiivistelmiä ja omien pienten tutkimusten tekemistä. Oppimispäiväkirjoissa tiivistetään luennoilla opitut asiat omin sanoin ja niihin lisätään omaa mielipidettä tai tietämystä. Yleisen ja aikuiskasvatuksen opinnoissa on harvemmin tenttejä, olen koko viime vuoden opintojen aikana tehnyt kaksi tenttiä ja toisessa sai käyttää kirjaa apuna. Luulen, että tenttien vähyydellä halutaan painottaa asioiden sisäistämistä niiden ulkoa muistamisen sijaan. Eri tiedekunnat eroavat kuitenkin opiskelu- ja kurssisuoritustavoiltaan suuresti ja nämä mainitsemani opiskelu- ja suoritustavat ovat etenkin kasvatustieteelliselle tiedekunnalle tyypillisiä lähestymistapoja.

Yliopisto-opiskelu eroaa paljon lukio-opiskelusta. Ylppärien tulokset eivät välttämättä kerro yhtään kuinka yliopistossa tulee pärjäämään. Yliopistossa kaikkea annettua materiaalia ei pysty muistamaan ulkoa tai välillä edes kokonaan lukemaan. Tärkeää on tiedon sisäistäminen niin, että sitä pystyy soveltamaan eri tapauksissa ja harjoittamaan myös käytännössä. Tekstiä luetaan valikoiden tärkeimmät ja oleellisimmat kohdat. Luennoitsijat antavat harvoin mitään tiiliskiven kokoisia kirjoja luettavaksi yhdelle kurssille. Usein luentokalvoihin on tiivistetty kurssin kannalta olennaiset asiat, riippuen tietenkin luennoitsijasta ja kyseisestä tyylistä opettaa.

Jos kaikki tämä tuntuu vieraalta ja yliopisto-opiskelusta tahtoo saada jonkinlaisen käsityksen ennen hakemista, niin suosittelen taas lämpimästi avoimen yliopiston opintoja. Helka-kirjastokortin Helsingin yliopiston kirjastoon pystyy hankkimaan kuka tahansa, ilman opiskelija-statusta, jolloin yliopistokurssien kirjallisuutta pystyy lainaamaan vapaasti. Avoimen yliopiston sivuilla näkyvät usein kurssikuvauksissa myös kurssilla luettava tai suositeltava kirjallisuus, jota pystyy varaamaan yliopiston tai joskus myös kaupungin kirjastoista. Kasvatuslehtiin tai kasvatustieteellisiin tutkimuksiin perehtyminen etukäteen on hyvää harjoitusta tulevaa Vakavaa varten, kuten on myös itselleen sopiviin luku- ja oppimistyyleihin tutustuminen.

-Hilla

Hilla