Oikeustiede  •  29.08.2021

Oikikseen hakijan termipankki

Mietitkö oikeustieteelliseen hakemista? Ota ohesta haltuun tärkeimmät termit hakemiseen liittyen.

Ensikertalaiskiintiö

Ensikertalaiskiintiön tavoitteena on parantaa ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien asemaa, jonka vuoksi osa opiskelupaikoista varataan heille. Ensikertalaisuus tarkoittaa sitä, että hakija ei ole aiemmin suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eikä vastaanottanut opiskelupaikkaa korkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa niin sanottu ensikertalaiskiintiö on 75 %, joka huomioidaan kunkin hakukohteen valintatapojen aloituspaikkamäärissä, kuitenkin niin, että todistusvalinnassa otetaan huomioon ainoastaan ensikertalaiset hakijat. Loput opiskelupaikoista täytetään kaikkien hakijoiden joukosta valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä. Siten myös ei-ensikertalaiset voivat hakea oikikseen. Toisaalta ensikertalaisiakin voi tulla valituksi enemmän kuin kiintiön kooksi on määritelty, jos valintamenestys siihen riittää.

Hakukohteet

Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Lapin yliopistot. Yliopistoilla on yhteinen valintakoe sekä yhteiset valintaperusteet. Samalla valintakokeella voi siten hakea jokaiseen Suomen oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

Todistusvalinta

Hakijoista 40 % valitaan tiedekuntaan sisään todistusvalinnalla. Tämä tarkoittaa, että tiedekuntaan voi tulla valituksi ilman valintakokeeseen osallistumista. Oikeustieteellisen todistusvalinnan pisteytyksessä pisteitä voi saada tarkemman pisteytystaulukon mukaisesti viidestä ylioppilastutkinnon aineesta: äidinkielestä ja neljästä muusta parhaat pisteet tuottavasta aineesta. Mikäli hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä, mutta hänet kuitenkin huomioidaan todistusvalinnassa.

Valintakoekirjallisuus

Oikeustieteellisen valintakoekirjoja on perinteisesti ollut kolme kappaletta ja viime vuosina kirjojen yhteenlaskettu sivumäärä on ollut noin 300 sivua. Kunkin vuoden valintakoekirjat julkaistaan tiettynä ajankohtana, yleensä noin kuukausi ennen valintakoetta. Valintakoekirjat ovat kaikille vuodesta 2019 lähtien maksutta saatavilla sähköisessä muodossa Unigrafian verkkokaupassa, minkä lisäksi on ollut mahdollista tilata maksullinen painettu materiaali. Valintakoekirjallisuus viimeiseltä neljältä vuodelta on ollut seuraavanlainen:

2018:

  • Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely
  • Velvoiteoikeuden perusteet
  • Rikoksen ja rangaistuksen äärellä

2019:

  • Johdatus kuluttajaoikeuteen
  • Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni
  • Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan

2020:

  • Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun
  • Julkinen valta ja oikeusvaltio
  • Johdatus yksityisoikeuteen

2021:

  • Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun
  • Johdatus rikosoikeuteen
  • Oikeus ja julkisuus

Valintakoevalinta

Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa hakijan ei tarvitse erikseen valita hakeeko hän todistusvalinnassa vai valintakoevalinnassa, sillä täyttäessään hakukriteerit hänet otetaan automaattisesti huomioon molemmissa valinnoissa. Ensin opiskelijoita valitaan todistusvalinnan kautta. Jos hakija ei tule valituksi todistusvalinnassa, hän voi saada opiskelupaikan valintakoevalinnan pisteiden perusteella. Tämä edellyttää sitä, että hakija on osallistunut valintakokeeseen.

Valintakoevalinnan valintapisteet muodostuvat valintakokeesta saatavien pisteiden yhteismäärästä (valintakoepisteet). Valintakokeiden tarkistus on kaksivaiheinen, jolloin ensimmäisessä vaiheessa kaikilta kokeeseen osallistuneilta tarkastetaan monivalintatehtävät, joiden perusteella heidät asetetaan paremmuusjärjestykseen. Monivalintatehtäväpisteiden perusteella osa hakijoista etenee toiseen tarkastusvaiheeseen, jolloin heiltä tarkastetaan kaikki vastaukset.

Tähän toiseen vaiheeseen pääsevien määrä on rajattu siten, että se on kolminkertainen suhteessa koko yhteisvalinnan hakukohteiden valintakoevalinnan aloituspaikkojen sisäänottomäärään. Mikäli toiseen vaiheeseen valittaessa samalla pienimmällä pistemäärällä on useita hakijoita, etenevät kaikki tämän pistemäärän saaneet hakijat toiseen vaiheeseen. Toisesta vaiheesta on saatava vähintään puolet pisteistä, jotta hakija voi tulla hyväksytyksi.

Valintakoe

Oikeustieteellisen valintakoe on perinteisesti perustunut ennakkoon ilmoitettuun kirjallisuuteen ja kokeessa jaettavaan aineistoon. Pääsykokeessa on ollut monenlaisia eri tehtävätyyppejä, kuten monivalintaa, oikeustapauksia, essee-, aineisto-, aukkotäydennys- ja määrittelytehtäviä, joiden avulla mitataan hakijan kykyä soveltaa valintakoekirjallisuudessa käsiteltyjä asioita. Tehtävissä korostuu hakijan kyky tulkita lainopillisia ongelmia ja ymmärtää niiden taustoja sekä ilmaista näitä oikeudellisia termejä käyttäen. Viime vuosina kokeen pituus on ollut neljä tuntia. Vuonna 2020 valintakoe järjestettiin osittain etänä sähköisesti koronarajoitusten takia, mutta muutoin koe on järjestetty paikan päällä seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Joensuu, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Turku ja Vaasa.

Valmennuskurssi

Oikeustieteelliseen on vuosittain useita hakijoita, minkä lisäksi juridinen teksti ja oikeustieteelle ominainen vastaustekniikka voivat olla haastavia, jolloin valmennuskurssista voi olla paljon apua ja tukea valintakokeeseen valmistautumisessa sekä siinä onnistumisessa. Täältä voit lukea tarkemmin, miksi meidän mielestämme kannattaa mennä oikiksen valmennuskurssille. Tutustu myös Valmennuskeskuksen laajaan kurssitarjontaan.

Yhteishaku

Korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea samalla lomakkeella sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin, korkeintaan kuuteen eri koulutukseen. Yhteishaku järjestetään kolme kertaa vuodessa, kaksi kertaa keväällä sekä kerran syksyllä. Oikeustieteellisen tiedekuntaan voi hakea ainoastaan kevään yhteishauissa. Yhteishaussa hakutoiveet tulee laittaa ensisijaisuusjärjestykseen, mikä tarkoittaa, että tullessaan hyväksytyksi ensimmäisenä olevaan hakutoiveeseen, peruuntuvat alemmat hakutoiveet automaattisesti eikä niihin voi enää päästä, vaikka pisteet näihin riittäisivätkin. Tämän vuoksi on tärkeää harkita hakutoivejärjestystä tarkoin.

Lähteet ja ajankohtaista lisätietoa:

https://www.oikeustieteet.fi

https://opintopolku.fi/wp/fi

Anniina ja Iida

Olemme Turun oikeustieteen valmennuskurssin tutorit Anniina ja Iida. Opiskelemme molemmat viidettä vuotta Turun yliopistossa oikeustiedettä. Anniina toimii neljättä ja Iida viidettä kertaa Valmennuskeskuksella tutorina, joten kokemusta pääsykoekuplassa elämisestä on jo useammalta vuodelta.