Nuori tarvitsee tukea ja rohkaisua valintakoevalmistautumisessa

Ensikertalaiskiintiöt, ylioppilastodistuksen kasvanut merkitys, pisterajojen jatkuva ylöspäin hilautuminen erityisesti hakupainealoilla, kiristyvä kilpailu valintakoekiintiön opiskelupaikoista, valintakoeuudistus sekä nyt vielä yo-tutkinnon pisteytysuudistus – tämä jatkuva muutosvirta on viime vuosina näkynyt nuorten arjessa lisääntyneenä epävarmuutena sekä kasvavana paineena. Saadulla tuella on keskeinen merkitys sisäänpääsyn mahdollistajana.

Kuuntele, kannusta ja rohkaise

Kasvatustieteen asiantuntija, KM, Mia Göcerin mukaan vanhempien tärkein tehtävä on tukea ja rohkaista nuorta koko hakuprosessin ajan. Jokainen kohtaa pyrkimisprosessin aikana hetkittäin väsymystä ja epävarmuutta.

Göcer kertoo esimerkin: ”Eräs oppilaani oli tehnyt kovasti töitä pääsykoevalmistautumisen eteen, mutta häntä vaivasi epävarmuus oman osaamisen riittämättömyydestä. Yhtenä aamuna pääsykoemateriaalien viereen oli ilmestynyt tyhjä lasipullo, jonka etiketissä luki: Pieni pullollinen itseluottamusta ja käyttöohjeena: Ota sopiva annos tarpeen vaatiessa. Tällä äidin pienellä teolla tuen osoituksena, oli valtava merkitys nuorelle.”

Henkisen tuen ohella arjen sujuvuus vaikuttaa nuoren hyvinvointiin ja jaksamiseen. Erityisesti aloilla, joissa valintakoeaineistot ilmestyvät vain muutamaa päivää ennen valintakoetta, aikapaine on merkittävä. Sujuva arki vanhempien taholta mahdollistaa, että nuori saa keskittyä päätyöhönsä, valintakokeeseen opiskeluun, ja hänellä on mahdollisuus käyttää vapaa-aikansa palautumiseen.

”Nuorten oman kertoman perusteella paras voimavara, jonka vanhemmiltaan voi saada, on tietoisuus, että vanhemmat ovat koko prosessin ajan läsnä ja auttavat tarpeen vaatiessa”, kiteyttää Göcer.

Todistusvalinta on siirtänyt suorituspainetta lukioon

Vuodesta 2020 lähtien todistusvalinnan perusteella on valittu vähintään puolet uusista korkeakouluopiskelijoista. Keväällä 2026 todistusvalinnan pisteytystä muutetaan. Äidinkielen osaamisen merkitys kasvaa ja yhä useamman koulutusohjelman todistusvalinnassa neljän aineen sijaan pisteytetään viisi ainetta, osassa kuusi.

Todistusvalintaväylä on hyvä asia opiskelijoille, jotka tietävät selkeästi jo lukiossa, mihin haluavat suuntautua ja mitä aineita opiskella. Todistusvalintaan liittyy Göcerin mielestä myös varjopuolia. ”Todistusvalinnan myötä lukiosta on tullut kolmevuotinen preppauskurssi korkeakouluopintoihin. Hyvien arvosanojen tavoittelu on lisännyt monen suorituspaineita ja uupumusoireet ovat lisääntyneet yhä nuoremmilla”.

Näin ei Göcerin mukaan tarvitsisi olla. ”On tärkeä korostaa, että kuitenkin valtaosalle aloista edelleen noin puolet valitaan valintakokeen perusteella, jolloin aiemmalla lukiomenestyksellä ei ole merkitystä. Kaikkiin koulutusohjelmiin päästäkseen ei myöskään todistusvalinnassa tarvita pelkkää L+E -rivistöä.”

Pääsykoeuudistus on lisännyt valmennuksen tarvetta

Kevään 2025 yliopistojen valintakoeuudistus jakoi kokeet ja eri tehtäväosiot aiempaa voimakkaammin tieto- ja taitopainotteisiin. Taitopohjaiset kokeet korostavat akateemisten opiskeluvalmiuksien merkitystä ja erilaisten tieteellisten aineistojen käsittelyä. Taitopohjaisiin kokeisiin on vaikea valmistautua itsenäisesti. Lisäksi osassa valintakokeita ennakkoaineiston laajuus tai vaadittava osaamistaso on haasteellinen suhteessa lyhyeen valmistautumisaikaan.

”Lyhyen valmistautumisen luoma aikapaine ja epämääräisesti ilmaistut valintakoevaatimukset lisäävät merkittävästi pyrkijöiden epävarmuutta ja sitä kautta ulkoisen avun sekä valmennuskurssien tarvetta”, Göcer huomauttaa.

Valmennuskursseilta haetaan tukea ja hallinnantunnetta

Studentumin lukiolaisraportin mukaan yli puolet lukiolaisista kokee jatko-opintoihin ja niihin hakeutumiseen liittyvää stressiä. Eniten stressiä tuottavat epätietoisuus tulevasta, sopivan opiskelupaikan löytäminen ja valintakokeet.

Göcerin mukaan valmennuskurssilta haetaan apua muun muassa aikataulutukseen ja itsevarmuutta tekemiseen. Kurssin opetusaikataulu tai itseopiskelukurssin mallilukusuunnitelma antaa valmiin aikataulun, minkä mukaan edetä ja varmistaa, että koko valintakoeaineisto tulee käsiteltyä perusteellisesti.

Opettajat jäsentävät sisällön helpommin omaksuttavaan muotoon ja selventävät kurssilaisille haastavat kohdat. Myös tutorit ovat apuna tukemassa opiskeluprosessin etenemistä.

Harjoituspääsykokeet mahdollistavat koetilanteen, koetaktiikan ja ajankäytön harjoittelun sen hetkisen osaamisen arvioinnin lisäksi sekä samalla tarjoavat mahdollisuuden harjoitella oikeanlaista virittäytymistä sekä jännityksen hallintaa tulevaa varten. Koetaktiikka ja aikapaine on valintakoeuudistuksen myötä muuttunut aiempaa merkittävämmäksi. Monissa kokeissa osiokohtainen aikaraja edellyttää, että hakija osaa valita oman osaamisensa kannalta oikeat tehtävät, joihin kannattaa vastata sekä tehtävien suoritusjärjestyksen.

”Hallinnan tunteen ansiosta pyrkijä voi mennä itsevarmana kokeeseen; hän tietää hallitsevansa sisällön niin hyvin kuin mahdollista ja valmistautuneensa koetilanteeseen. Jos valintakokeessa on jotain aiemmista kokeista poikkeavaa, pyrkijä ei menetä hallinnan tunnettaan ja jäädy, vaan kykenee tekemään tilannearvion sekä muokkaamaan koetaktiikkaansa sen perusteella”, kuvailee Mia.

”Olin suunnitellut koetaktiikan niin, että aloittaisin laskutehtävistä, koska ne ovat vahvuuteni. Selasin koetta läpi ja kauhukseni huomasin, että tämän vuoden kokeessa ei ole laskutehtäviä! Puhaltelin hetken ja ajattelin, että rauhoitu, olet valmistautunut hyvin ja osaat kyllä, nyt täytyy vain valita erilainen taktiikka. Selailin koetehtäviä uudelleen ja aloitin tutuimmista aihealueista ja etenin pikkuhiljaa. Opiskelupaikka tuli, mutta tein kyllä pari tyhmää huolimattomuusvirhettä, mitä todennäköisesti ei olisi tapahtunut, jos alkuperäinen koetaktiikkani olisi toiminut. Sain onneksi ajatukseni kasattua alun hermoilusta huolimatta”, Valmennuskeskuksen kurssilainen kuvailee valintakoekokemustaan.