Mitä odottaa psykan pääsykokeilta 2019?
Moikka kaikille pitkästä aikaa! Aivan aluksi pahoittelut puolen vuoden hiljaisuudesta: syksy oli “vähän” opintojentäyteinen ja sitten muutettiinkin jo uudelle blogialustalle, joka vaati hieman järjestelyjä. Onpahan ainakin paljon kerrottavaa! Ja eikös pääsykokeeseen kriittisintä valmistautumisaikaa olekin juuri kevät?
2019 tuo mukanaan suuria muutoksia psykologian pääsykokeeseen:
1) Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Joensuuhun haetaan samalla pääsykokeella. Tämä tarkoittaa myös sitä, että soveltuvuuskokeet poistuvat täysin Turusta ja Jyväskylästä. Ainoastaan Åbo Akademi jatkaa itsenäisenä.
2) Materiaali julkaistaan vasta 9.4.2019 ja se on pääosin suomenkielinen, mutta voi aiemmasta poiketen sisältää myös englanninkielistä materiaalia.
(tarkemmat tiedot hakemisesta ja materiaaleista: https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.75933048755)
Jepjep. Missä on Tilastollisten menetelmien perusteet tai Tilastotieteen perusteet? Tuskin ainakaan pääsykoemateriaaleissa, mutta kokeen kerrotaan silti edellyttävän valintakoevaatimuksena olevan materiaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja tilastollisten menetelmien perusteiden ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä. Eli ei siitä tilastosta pääse vieläkään eroon pääsykokeessa, saatika sitten psykologiaa yliopistossa opiskellessa. Mutta miten ihmeessä voi valmistautua täysin uudenlaiseen kokeeseen ilman mitään ennakkokäsitystä siitä, minkä verran tarvitsee osata mitäkin?
Noh, mulla ei luonnollisestikaan ole yhtään sen enempää faktatietoa kuin teilläkään. Voin ainoastaan heitellä ”valistuneita arvauksia”. Eniten voimia kannattaa mielestäni säästellä tuon viimeisen kuukauden ajalle, mutta pohjatyötä voi tehdä jo ennen sitä. Koska tilastollisten menetelmien perusteet on yhä mainittu opintopolussa, olettaisin pääsykoemateriaalien sisältävän jonkinlaisen mahdollisimman tiiviin perustason tilastopaketin, jonka omaksuminen ja soveltaminen on huomattavasti helpompaa, jos aiheesta tietää jo jotakin. Kuitenkin olisi erikoista, jos materiaali olisi vaikkapa vain yksinkertaistus vanhoista pääsykoevaatimuksista, sillä tällöin aiemmin hakeneilla olisi kohtuuton etulyöntiasema. Vanhoihin pääsykoemateriaaleihin tutustuminen ei siis kuitenkaan liene haitaksi, kunhan muistaa, että ne eivät suoraan todennäköisesti tule pääsykokeeseen. Lisäksi psykologian opinnoissa on erittäin olennaista ymmärtää tilastollinen ja tieteellinen ajattelu, joten niiden opettelu ei tule missään nimessä menemään hukkaan vaikka pääsykoe ei niitä painottaisikaan.
Lisäksi uskoisin materiaaliin kuuluvan jälleen kerran ainakin jotain tieteellisiä psykologian alan artikkeleita. Tieteellisen artikkelin rakenteeseen kannattaa tutustua: parhaiten niihin oppii lukemalla/selaamalla. Lisäksi joukkoon saattaa livahtaa englanninkielinen artikkeli jos toinenkin, joten tieteelliseen englantiin voi totutella. Jos päädyt tekemään näin, kannattaa valita itseä kiinnostavia aihepiirejä eikä pyrkiä liikaa ennakoimaan: tärkeintä on ainoastaan tottua lukemaan tieteellistä tekstiä psykologiasta. Tämäkin on taito, josta on apua jo heti ensimmäisenä opiskeluvuotena.
Nämä kaikki materiaaleihin liittyvät ennakkovinkit pohjautuvat kuitenkin vain spekulaatioon. Itse koetilanne ei tule kuitenkaan kamalasti muuttumaan. Pääsykokeessa moni ei ole parhaimmillaan: jännittää, ei ehkä pysty syömään tai juomaan, kädet tärisevät, pää lyö tyhjää tai sydän lyö tuhatta ja sataa. Uutta pitäisi omaksua, mutta samalla mistään ei voi tarkistaa, muistiko jonkun aiemmin opiskellun tiedon oikein vai ei. Pääsykokeet tehdään stressaaviksi ja usein niiden tarkoitus on jopa ikään kuin testata paineen alla toimimista. Siksi parasta ja varminta mitä voit tehdä on koetilanteen harjoittelu ja rentoutumaan opettelu. Järjestä itsellesi harjoituskokeita tai osallistu mahdollisien valmennuskurssien vastaaviin. Lisäksi esimerkiksi avoimen yliopiston kurssien tenttitilaisuudet tai vaikkapa ylioppilaskirjoitukset ovat hyviä tilaisuuksia harjoitella koetilanteessa olemista. Uusiin tilanteisiin meneminen ja epämukavuusalueelle astuminen ovat kliseitä, mutta niistä saattaa olla apua. Lisäksi itseään voi oppia rauhoittamaan esimerkiksi mindfulnessin/meditaation keinoin. Näin olet ennakoinut, ettei kaikkea voi ennakoida ja tiedät selviäväsi yllättävistäkin tehtävistä ja pystyväsi pääsemään yli epämukavista tuntemuksista.
Mulla olisi teille vielä kamalasti kerrottavaa opinnoista ja tapahtumista! Toivottavasti saatte niiden kautta vielä vähän lisäintoa. Jätetään kuulumiset kuitenkin toiseen kertaan. Kivaa olla takaisin kirjoittelemassa, ihanaa kevättä kaikille! Palataan taas pian <3
-Minea