Lääkis Q&A

Parhaat vinkit ja oivallukset, joilla pääsee lääkikseen?

Tähän on varmasti jokaisella lääkikseen päässeellä eri vastaus, eli ei varmasti ole mitään yhtä ja oikeaa vastausta asiaan, mutta tässä omat vinkkini.

• Aloita tarpeeksi ajoissa opiskelu
  • Itse aloitin kummallakin kerralla jo syyskuussa, mikä varmasti monelle kuulostaa todella aikaiselta, mutta näin ollen pystyin aloittamaan pienillä tunneilla (10–15 h/vko) ja pikkuhiljaa nostamaan näitä lopulliseen 35–40 h/vko.
• Tee lukusuunnitelma, MUTTA ei liian tarkkaa
  • On hyvä tehdä jonkunlainen suunnitelma esim. viikko kerrallaan, mutta älä tee siitä liian tiukkaa. Itse esim. kirjasin mitä aineita aioin tiettynä päivänä opiskella, ja esim. jotain asioita, kuten ”pH-laskut” tai ”ruoansulatusjärjestelmä”. Jos kaikkina päivinä et pääse täysin tavoitteeseesi, se on täysin ok, voit jatkaa siitä mihin jäit myös seuraavana päivänä.
• Kokeile eri opiskelutekniikoita ja löydä itsellesi näistä paras
  • Jos olet visuaalinen oppija, tee piirroksia sekä mind mappeja, jos taas opit paremmin kuuntelemalla, katso youtube-videoita tai kuuntele oppikirjoja netissä.
• LASKE, LASKE, LASKE
  • Laskurutiini on äärettömän tärkeää lääkiksen pääsykokeessa, koska aikaa ei ole älyttömästi per tehtävä. Laske mahdollisimman paljon ja erilaisia tehtäviä, sekä pyörittele kaavoja, jotta nämä jäävät päähän ja ne tulevat suoraan lihasmuistista kokeessa.
• Opiskele kokonaisuuksia ja liitä asioita yhteen
  • Vaikka nippelitietoakin välillä testataan esim. monivalinnoissa, on kokonaisuuksien hallinta sekä tiedon soveltaminen tärkeintä. Tee mind mappeja tai kirjoita aina tietystä asiasta kaikki muistamasi asiat ylös, ja sitten katso mitä jäi puuttumaan.
  • Ihminen kykenee yhden päivän aikana painamaan muistiin vain tietyn määrän asioita, minkä vuoksi kokonaisuuksien opiskelu jo alusta lähtien auttaa asioiden oppimisessa
• Jätä aikaa kertaamiselle
  • Tiedän, miten vaikeaa on olla opiskelematta uusia asioita juuri ennen pääsykoetta, mutta jätä edes pari viikkoa aikaa kaiken kertaamiselle. Pääsykoemateriaali on todella laaja, eikä asioiden kertaaminen kunnolla onnistu päivässä. Sen lisäksi kukaan ei osaa kaikkea pääsykokeessa, eikä tarvitsekaan, joten millä todennäköisyydellä juuri niitä ainoita asioita, mitä et osaa yhtä hyvin kuin jotain toisia, kysyttäisiin pääsykokeessa?
• Kuuntele kehoasi ja pidä vapaapäiviä
  • Koska pääsykoe-urakka on enemmän maraton kuin sprintti, kunnon palautuminen ja lepo on äärimmäisen tärkeä osa tätä urakkaa. Muista säännöllinen uni- ja ruokarytmi, ja tee aikaa levolle ja muille asioille.
  • Jos alkaa tuntua siltä, että silmät meinaavat mennä kiinni opiskellessa ja ettei mikään mene enää päähän, on aika lopettaa siltä päivältä, tai vähintään pitää tauko. Ilman kunnon palautumista, mikään ei siirry lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen muistiin, jolloin opiskeluun käyttämäsi tunnit vain menevät hukkaan.
    • tässäkin asiassa tärkeintä ei ole määrä vaan laatu
  • Pidä vähintään 1 vapaapäivä viikossa, ja muutenkin tee kaikkea mukavaa opiskelujen jälkeen. On myös täysin ok pitää monenkin päivän, jopa parin viikon lomia, jos tuntuu, ettei päähäsi enää mene mikään.

Mikä on ollut vaikeinta? Onko totta, että pääsykoe on lääkiksen vaikein koe?

Kyllä. Olen täysin sitä mieltä, että lääkiksen vaikein koe on itse pääsykoe. Jos pääsee pääsykokeella sisään, pärjää varmasti myös lääkiksessä. Pääsykoe-materiaali on aivan älyttömän laaja kokonaisuus ja sen lisäksi varmasti vaikuttaa myös se, etten esimerkiksi itse ollut koskaan mikään fysiikan tai kemian ykkösfani. Biologia on se, mikä minua on aina kiinnostanut eniten, ja fysiikka sekä kemia tuntuivat usein vain sellaiselta ”pakolliselta pahalta”, jotka piti osata päästäkseen opiskelemaan unelma-ammattiaan. Kuukausien jälkeen nuokin aineet alkoivat tuntumaan ihan mukavilta, mutta eivät ne silti ole lähellekään niin mielenkiintoisia kuin lääkisopinnot.

Lääkiksessä tosin tentit ovat erilaisia, ja tehtäviin vastaaminen on myös erilaista kuin esim. lukiossa, eli se voi aluksi vaatia hieman harjoitusta. Itse esim. reputin ensimmäisen kurssin parilla pisteellä, mutta uusinnassa osasin sekä asioita että vastaustekniikkaa paremmin ja pääsin heittämällä läpi.

Vaikeinta on varmaan ollut oppia priorisoimaan opiskeltavia asioita. Tietoa löytyy aivan älytön määrä eri tietolähteistä, eikä kaikkea pysty eikä tarvitse osata. Tästä syystä kannattaa joka jakson alussa lukea jakson oppimistavoitteita ja myös itse hieman miettiä, mitkä ovat yleisesti sekä oman tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä asioita osata. Välillä unohdan tämän itsekin ja etsin tietoa ihan kaikkialta, mutta lopulta se usein johtaa vain väsymiseen ja asioiden sekoittamiseen. Mieluummin osaat kokonaisuuksia ja yleisimpiä asioita hyvin, kuin pieniä asioita sieltä täältä.

Montako kertaa hait?

Hain periaatteessa 3 kertaa, mutta ensimmäisellä kerralla kävin vain katsomassa kokeen, joten kunnon hakukertoja oli siis 2. Halusin abivuonna keskittyä kirjoituksiin, minkä takia en yrittänyt vielä kunnolla päästä sisään. Mielestäni koetilanne kannattaa käydä katsomassa, vaikkei vielä uskoisikaan pääsevänsä sisään, sillä seuraava kerta ei enää tunnu yhtä pelottavalta, ja samalla näkee vähän omaa tasoaan.

Mikä oli sun pääsykokeessa onnistumisen avain?

Koen, että pääsykokeessa onnistumisen avain oli omalla kohdallani omasta jaksamisesta huolehtiminen, hyvä laskurutiini sekä järjestelmällinen tekeminen kokeessa.

Ensimmäisellä kunnon hakukerralla opiskelin aivan liikaa, ja vedin itseni aivan burn outiin parikin kertaa. Tästä oppineena vähensin tunteja toisella kerralla ja keskityin enemmän laatuun. Pidin vähintään 1 vapaapäivän joka viikko, ja pidin myös esim. kunnon joululoman jne. En koskaan opiskellut mitään 10 h päiviä, ja usein lopetin opiskelut kesken, jos tuntui ettei opiskeluista enää sen päivän osalta tullut mitään. Pyrin nukkumaan vähintään 7 h yössä ja muutenkin yritin elää melko säännöllistä elämää.

Keskityin laskurutiinin kehittämiseen alusta alkaen, ja laskin kaikki tehtävät mitä vain käsiini sain. Lainasin vuoden aikana varmaan lähemmäs 30 kirjaa kirjastosta, eri OPSien sekä eri kustantajien fysiikan, kemian ja biologian kirjoja. Uskon, että tämä edesauttoi laskurutiinin kehittymistä ja tietojen soveltamista. Laskurutiini pysyy vain laskemalla, siihen ei ole mitään oikopolkua.

Itselleni kokeessa toimi parhaiten tämä tekniikka:

• selaile nopeasti koko koe läpi
• merkkaile tehtävät numeroilla 1-3 (1 = helppo/nopea, 3 = vaikea/aikaa vievä)
• tee ykköset heti ja siirry sitten kakkosiin
• jos kokeessa on monivalintoja, tee ne sitten kun olet kunnolla katsonut jokaisen muun tehtävän
  • monivalintoihin menee helposti aivan liikaa aikaa, joten varo jäämästä näihin liian pitkäksi aikaa
• älä jää jumittamaan mihinkään tehtävään
  • jos et saa kirjoitettua mitään tehtävään 5–10 min aikana, siirry seuraavaan ja palaa tähän myöhemmin
• kirjoita ylös kaikki mitä osaat, pienistäkin oikeista huomioista/laskuista voi saada pisteitä (jopa ranskalaisista viivoista)

Miltä arki näyttää?

Arki näyttää eri lääkiksissä sekä eri vuosikursseilla (ja eri yksilöiden välillä) luultavasti täysin erilaiselta. Esim. joissain lääkiksissä voi olla montakin kurssia päällekkäin, kun taas meillä Tampereella mennään jaksojen mukaan, ja tässä jaksossa on vain ns. yksi kurssi (yksi aihealue) kerrallaan, esim. aineenvaihdunta tai hätätilanteet (pois lukien kieliopinnot sekä valinnaiset).

Jokainen jakso on erilainen, mutta yleisesti preklinikassa meillä on joka viikko kaksi 1,5 h tutoria (PBL-opetus). Tähän päälle tulee luennot (jotka ovat vapaaehtoisia) sekä mahdolliset ryhmätyöt ja seminaarit. Välillä on viikkoja, kun meillä on joka päivä jotain pakollista opetusta ja/tai luentoja, ja välillä on viikkoja jolloin voi olla parikin vapaapäivää. Vapaapäivä tietenkin yleensä tarkoittaa itseopiskelupäivää, mutta myös vapaa-aikaa löytyy kyllä reilusti, kunhan arkea aikatauluttaa. Itse tykkään opiskella enemmän arkena, jolloin voin usein pitää viikonloput täysin opiskeluista vapaana. Kannattaa myös muistaa opiskella tasaisesti jaksojen aikana, jotta tenttiin opiskelu ei jää viimeisille päiville. Meillä on Tampereella onneksi yleensä varattu yksi viikko tenttiin lukemiselle, eli tenttiviikolla ei yleensä ole mitään opetusta.

Klinikassa arki on taas täysin erilaista, ja tähän osaan vastata paremmin vasta ensi keväänä, kun olen itse klinikassa. Meillä klinikassa maanantait ovat seminaari-päiviä, jolloin kaikki ovat yhdessä koululla, ja loppuviikko meneekin sairaalalla. Tenttejäkin on, mutta muuten kun klinikka alkaa, loppuvat tutorit ja muut normaalit opinnot.

Miten hallita koulustressiä?

Miten hallita koulustressiä onkin todella hyvä kysymys. Tärkeintä on löytää tasapaino opiskelun ja vapaa-ajan välillä, ja kuunnella omaa kehoa. On täysin ok pitää taukoja ja vapaapäiviä, jos oma jaksaminen ei riitä. Vain sinä tiedät, mikä on itsellesi parasta. Nuku hyvin, syö säännöllisesti, liiku ja muista myös nauttia elämästä.

Tämän lisäksi pitää oppia priorisoimaan. Lääketiede on älyttömän laaja tieteenala, ja tietoa on enemmän, kun kukaan pystyisi ikinä opettelemaan ja sisäistämään. Myös uusia asioita tulee koko ajan, minkä vuoksi lääkärin ammatissa opiskelu ei periaatteessa koskaan lopu. Yritä siis löytää mielestäsi tärkeimmät asiat, ja keskittyä niihin mieluummin, kuin yrittää opetella kaikki yksityiskohdat jokaisesta asiasta. Tässä työssä suurin osa asioista opitaan yleensä vasta työelämässä.

Onko lääkiksessä kilpailua vuosikurssilaisten välillä?

Tämäkin varmasti vaihtelee vähän eri lääkiksien välillä, mutta ainakaan Tampereella en huomaa minkäänlaista kilpailua. Tähän varmasti vaikuttaa se, että Tampereen lääkis on ainoa lääkis, jossa ei anneta arvosanoja, vaan saamme tenteistä joko hyväksytyn tai hylätyn, raja tälle on 50 % pisteistä. Vuosikurssini on todella tiivis, mikä varmasti edes auttaa asiaa, mutta meillä kaikki kyllä aina auttavat toisia opiskeluissa. Meillä on jopa oma ryhmächatti pelkille kysymyksille.

Kilpailua on varmasti ollut aikaisemmin enemmän, kun meilläkin oli arvosanat sekä arvosanoilla oli vaikutusta harjoittelupaikkoihin. Nykyään muualla on edelleen arvosanat, mutta vaikuttaa siltä, ettei arvosanoilla juurikaan ole enää merkitystä. Eli oman käsitykseni mukaan lääkiksissä kilpailuasetelma on vähentynyt huomattavasti.

Ehtiikö lääkiksessä tehdä muutakin kuin opiskella?

Kyllä ehtii, helposti. Kunhan osaa aikatauluttaa opiskeluitaan, jää vapaa-aikaa kyllä reilusti. Meillä monet käyvät osa-aikaisesti töissä sekä harrastavat paljon, jopa kilpatasolla. Joskus on enemmän opiskeltavaa ja pidempiä päiviä (varsinkin nyt kun klinikka alkaa tammikuussa), mutta illat ovat vapaita, ja preklinikassa meillä on ollut joissain jaksoissa jopa 1–2 vapaapäivää viikossa. Tottakai näinäkin päivinä kannattaa opiskella, jos on rästejä, tai vaikka katsoa etukäteen aineistoa, mutta myös vapaapäiviä saa ja pitää olla.

Opiskelijatapahtumia löytyy vähintään joka viikolle (joinain viikkoina lähes joka päivälle) jos niissä haluaa käydä, ja sen lisäksi ainakin meillä on paljon myös tiedekunnan omia kerhoja, kuten näytelmäkerho, elokuvakerho, surffaus-/lumilautailukerho (jotka ovat muuten tällä hetkellä surffimatkalla Balilla), drinkkikerho, kristillinen kerho jne. Jokaiselle löytyy varmasti jotain.

Mitkä ne syvärit ovat?

Syvärit eli syventävät opinnot ovat ns. lääkiksen ”kandityö/gradu”. Suora lainaus Tampereen yliopiston sivuilta: ”Syventävät opinnot muodostuvat 20 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä ja 40 opintopisteen laajuisista integroiduista syventävistä opinnoista. Integroidut opinnot sisältyvät yleiseen opetus­suunnitelmaan. Syventävä opinnäytetyö sisältää tutkimussuunnitelman, työskentelyn tutkimusryhmässä tai itsenäi­sesti ohjaajan ohjauksessa, kirjallisen tutkielman ja kypsyysnäytteen.” Se tulee olla tehtynä ennen valmistumista, ja sen voi aloittaa milloin vain. Jotkut aloittavat sen jo ensimmäisen vuoden aikana, jotkut vasta viimeisenä vuonna. Se suositellaan aloitettavaksi ja mielellään myös tehdyksi ennen klinikkaa, sillä silloin on vähemmän aikaa ja energiaa enää tehdä sitä, mutta moni tekee syväreitä vasta klinikassa. Syvärit voi suorittaa joko tutkimustyön tekemisenä ja tästä raportin kirjoittamisena, tieteellisenä artikkelina tai laajana review-tyyppisenä kirjallisuuskatsauksena.

Itse aloitin syvärini ensimmäisen vuoden jälkeen työskentelemällä tutkimusryhmässä ja näin ollen keräämällä aineistoa tutkimustani varten. Tarkoituksena on saada tehtyä tieteellinen artikkeli, joka julkaistaan kansainvälisessä lehdessä. On itsestäsi kiinni, mille erikoisalalle haluat syvärisi tehdä, itse valitsin naistentaudit ja synnytykset. Tällä hetkellä syväri-artikkelini on muutamia viimeistelyjä vaille valmis lähetettäväksi arvioitavaksi sekä koululle että mahdolliseen lehteen. Tämän jälkeen lehdestä voi tulla vielä moneen kertaan korjausehdotuksia, ja voi olla ettei lehti halua lopulta julkaista sitä, jolloin voimme yrittää toista lehteä, mutta tämä ei onneksi vaikuta syvärien hyväksymiseen koulun puolelta. Pakko myöntää, että syvärit ovat välillä tuntuneet ikuisuusprojektilta, ja olisin voinut valita paljon helpomman ja nopeammin tehtävän aiheen, mutta halusin tehdä kunnon kansainvälisen artikkelin ja muutenkin keskittyä aiheeseen, joka oikeasti kiinnostaa minua.

Oliko lääkis se oikea paikka sinulle?

Kyllä. Vaikka opiskeltavaa on paljon, eikä se tule koskaan loppumaan, ja jotkut asiat hieman jännittävätkin (ensimmäinen kerta, kun olet täysin vastuussa potilaasta, kun ensimmäinen potilas menehtyy, työkiireet jne.), tuntuu lääkis täysin omalta paikalta. Pakko kyllä myös myöntää, että sanonta ”tieto lisää tuskaa” pätee kyllä hyvin. Ennen jokin oire ei olisi hetkauttanutkaan, mutta nyt lähtee helposti diagnosoimaan sekä itseään että muita. Eiköhän tosin tämäkin helpotu, kun tietää vieläkin enemmän, eikä vain perusasioita. Kaikesta huolimatta tämä on unelmieni ammatti ja olen iloinen, että pääsen oikeasti auttamaan ihmisiä tulevaisuudessa. Tätä työtä kuuluu tehdä omasta intohimostaan, ei esim. rahan tai statuksen takia.

Mihin haluaisit tällä hetkellä erikoistua?

Tarkkaa suuntaa ei vielä ole, koska harjoittelua ja kokemusta eri erikoisaloista on vielä niin vähän. Ennen lääkistä ja vielä ensimmäisenä vuonna mietin todella paljon lastenlääkärin sekä naistentautien erikoislääkärin töitä, ja teen myös jälkimmäiseen syväreitä. Kuitenkin tällä hetkellä tuntuu, että muut tulevaisuuden suunnitelmat eivät oikein menisi yhteen hirveän päivystävän erikoisalan kanssa. Pidin myös työskentelystä terveyskeskuksessa kesällä, mikä saikin minut harkitsemaan vakavasti yleislääkärin töitä. Terveyskeskuksessa voi työskennellä myös ilman erikoistumista, mutta minua kiinnostaa samalla myös esim. neuvola- ja koululääkärin työt, ja näihin vaaditaan esim. yleislääketieteen erikoislääkärin pätevyys + muita ekstrakoulutuksia. Kaikki voi tietenkin vielä muuttua, nyt kun siirryn klinikkaan ja oikeasti näen läheltä eri erikoisaloja, mutta katsellaan. Ajattelin myös ensi kesänä mennä vielä manuilemaan eri erikoisaloille, vaikka pääsisinkin jo nelosen oikeuksilla esim. psykiatrialle. Fysiatria ja ehkä foniatria tms. olisi mukava nähdä, sillä näitä ei klinikassa enää tule vastaan kunnolla. Näistä kuitenkin lisää keväällä, kun saan varmistettua kesätyöt.

Tässä tähän mennessä tulleet kysymykset. Jos haluat tietää lisää jostain niin laita rohkeasti viestiä esim. instagramissa: @katjusa1 tai @kk_studygram98.

• Katja