3 kk pääsykokeeseen – lukusuunnitelmaa ja muistiinpanoja
Moi!
Pääsykokeeseen taitaa olla alle 100 aamua, joten ajattelin kirjoittaa taas siihen valmistautumisesta. Kirjoittelen itseasiassa Brightonista käsin tätä blogitekstiä. Sain viime viikonlopun aikana tehtyä tämän viikon kouluhommat, joten nyt voi hyvin mielin ottaa vähän rennosti. Tällä hetkellä kurssit ovat huomattavasti kevyempiä, mikä vaikuttaa tähän hiihtoloman pitämisen mahdollisuuteen. Luentoja toki olisi, mutta niillähän ei ole pakko käydä! On tämä akateeminen vapaus mahtavaa. Pian toki vapautta rajoittaa työ, jonka aloitan osa-aikaisena ennen kesän täysipäiväistä työrupeamaa. Sain siis töitä taloushallinnon traineena eräästä firmasta. Mahtava fiilis, kun sai heti mursuvuoden aikana oman alan töitä.
Sitten asiaan. Kirjoittelin viime kerralla karkeasti omasta valmistautumisestani pääsykokeeseen vuosi sitten. Tein siis karkean jaon kolmeen osa-alueeseen: 1. alueen lävitse lukeminen, 2. muistiinpanojen tekeminen ja 3. tehtävien tekeminen ja kertaaminen. Kerron nyt tarkemmin tästä 2. vaiheesta, jonka aloittelin maaliskuun alussa. Itselleni tämä 2. vaihe oli nimenomaan se vaihe, jossa suurin osa kaikesta sisäistämisestä tapahtui. Tiesin jo ennalta tämän merkityksen, joten käytin reilusti aikaa eri asioiden opetteluun. Tai en tietenkään kellottanut tekemistäni, mutta opiskelin käytännössä asiat siten, että ymmärsin ne syvällisesti. 1. vaiheessa moni asia jäi niin sanotusti hautumaan.
Aloitin 2. vaiheen jakamalla jokaisen oppiaineen aiheet tasaisesti kuudelle viikolle. Tasaisesti jakamisella tarkoitan sitä, että aiheita oli suurin piirtein tasainen määrä ja niiden kuormittavuustaso oli sopiva. Ts. ei ollut rankkoja tai kevyitä viikkoja vaan kaikki olivat yhtä kuormittavia. Matematiikassa laskemisen lisäksi pohdin millaisia sanallisia kysymyksiä esimerkiksi laskusäännöistä voisi tulla vastaan. Historiaa ja yhteiskuntaoppia opiskelin keskenään samalla tavalla. Luin ensin lukiokirjoista opiskeltavat asiat ja tein niihin alleviivauksia sekä lisähuomioita. Viimeiseksi luin Valmennuskeskuksen materiaalin ja tein samat toimenpiteet. Näistä alleviivauksista tein sitten huolelliset muistiinpanot. Olihan se hieman ärsyttävää välpätä kolmea eri kirjaa ja etsiä kaikista olennainen tieto, ja lopuksi vielä täydentää aukkoja (sisällöt poikkeavat toisistaan hieman). Tämä kuitenkin kannatti, sillä asiat jäivät todella hyvin mieleen. Tein muistiinpanot myös sillä ajatuksella, että niistä voisin kerrata viimeisillä viikoilla ennen koetta. Lisäksi palasin niihin myös tehtäviä tehdessä 3. vaiheessa, mikäli huomasin missanneeni jonkin asian tai tarvitsin muuten vain kertausta.
Ennen kuin aloitin opiskelupäivän uudet aiheet, kertasin edellispäivänä opiskellut asiat. Saatoin aloittaa esimerkiksi tekemällä mindmapin, johon kirjoitin kaiken mitä muistin ja osasin eilisen aiheesta. Tämän jälkeen tarkistin asiat muistiinpanoista ja tein vielä mahdollisesti niihin täydennyksiä. Kertauksen jälkeen aloitin taas seuraavista aiheista, jotka olin jo miettinyt valmiiksi edellispäivän päätteeksi. Mielestäni oli hyvä, että oli heti lukupäivän alussa selvää mitä tänään täytyy tehdä. Kun on suunnitellut lukupäivät hyvin, voi hyvällä omatunnolla lopettaa opiskelun, kun päivän asiat on otettu haltuun. Toisaalta joskus kävi niin, että opiskeltava aihe ei enää uponnut tai muuten vain väsytti, joten siirsin sen toiselle päivälle ja lopetin lukupäivän siihen. Lukusuunnitelmassani oli joustavuutta juuri tällaisten tilanteiden varalta. Tämä juurikin siksi, että kun opiskelee, se kannattaa tehdä tehokkaasti. En kertaakaan opiskellut väkisin vain saadakseni asian yliviivattua to do -listalta.
Tsemppiä opiskeluun kaikille lukijoille! Malttakaahan pitää riittävästi vapaatakin.
-Tommi