Kevään kurssivalinnat

Joululoma loppui nyt tammikuun puolivälin paikkeilla ja opinnot jatkuivat. On hyvä fiilis siitä, että syksyn kursseista on nyt saanut opintopisteet ja arvosanat, ja tuntee taas edistyneensä opinnoissa. Keväälle on myös paljon hommaa tiedossa, ja ajattelin esitellä katsauksen siitä, millaisia kursseja suoritan tänä keväänä. Samalla saatatte jopa yllättyä siitä, mitä kaikkea erityispedagogiikan tutkintoon kuuluu. Jos joku kiinnostuu, kurssien sisältöjä voi tutkailla virallisista opinto-oppaista. Tässä pohdin enemmänkin sitä, mitä ajatuksia nämä kurssit herättävät ja millä fiiliksillä aloitan ne.

Pakollinen ruotsi. Pelätty ja odotettu. Yliopiston ruotsin kursseista liikkuu paljon huhuja niiden vaativuudesta. Olen kuullut tarinoita ainakin opiskelijoista, jotka uusivat viidettä kertaa ylivoimaisen vaikeaa suullista ruotsin koetta. En tiedä pitävätkö huhut paikkansa, mutta totta puhuen hieman on alkanut jännittää, kuinka tiukka arvostelu ruotsin kurssilla onkaan. Aiemmin olen ollut hyvä ruotsissa, mutta kovin paljon en lukion jälkeen ole ruotsin kieltä käyttänyt, joten hauska nähdä, mitä kielitaidosta on jäljellä. Tiedän, että kielten kursseilla on läsnäolovelvollisuus, joten odotan varmaankin perinteisiä keskusteluharjoituksia parin kanssa sekä pienimuotoisia ryhmätöitä. Hyvä fiilis kuitenkin, koska kieliä on minusta kiva opiskella!

Aineopintokurssi Työyhteisö ja yhteiskunta. Moniammatillisuutta on käsitelty opinnoissa jonkin verran. Aina kun työelämästä puhutaan, esiin nousee erityisopettajien yhteistyö erilaisten ammattiryhmien, kuten luokanopettajien, koulupsykologien, kuraattorien ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Tälläkin kurssilla varmasti käsitellään moniammatillista työyhteisöä. Yhteiskunta-sanasta taas tulee mieleen peruskoulun ja muun koulutuksen yhteiskunnalliset vaikutukset sekä opetussuunnitelmatyö. Odotan innolla, koska vaikuttaa mielenkiintoiselta kurssilta. Toivottavasti olen oikeassa, ja kurssilla käsitellään opetussuunnitelman tekemistä. Olisi kiinnostavaa päästä pohtimaan esimerkiksi muutoksia, joita nykyisessä peruskoulun opsissa on vanhaan verrattuna. Erityispedagogiikan kannalta yhteiskunnasta tulee myös mieleen tasa-arvo, inkluusio ja erilaisuuden ymmärtäminen yhteiskunnassa.

Laadullisten tutkimusmenetelmien kurssi. Tältä kurssilta odotan ennen kaikkea, että se vie paljon aikaa. Kurssilla tulee varmasti paljon uutta asiaa, jonka sisäistäminen voi viedä aikaa. Kuitenkin tästä kurssista on käytännön hyötyä, sillä mahdollisesti käytän kandidaatintutkielmassani laadullisia menetelmiä. Eli kun nyt opiskelen huolella, en ole aikanaan ihan pihalla, kun kandin työstäminen alkaa.

Luokanopettajan monialaisista opinnoista liikunnan kurssi, ympäristöopin jatkokurssi sekä kuviksen jatkokurssi. Näiltä kursseilta odotan käytännön kokeiluja, oppilaan roolin pohtimista näissä oppiaineissa sekä sitä, mitä ylipäätään näihin oppiaineisiin sisältyy ja miksi. Varmaankin myös suunnitellaan opetustuokioita ja ideoidaan ehkä tuntisuunnitelmia sekä kokeillaan niitä. Liikunnassa päästään varmasti itsekin liikkumaan eri lajien parissa, kuviksessa taiteilemaan ja ympäristöopissakin soveltamaan käytännössä oppiaineen sisältöjä. Varsinkin liikunnassa päästään luultavasti syvälle liikunnan pedagogiikkaan, koska lähiopetusta on jaksolla paljon, joka viikko tammikuusta huhtikuun loppuun.

Näiden lisäksi pari kurssia syksyltä jatkuu osittain kevääseen, eli tylsää ei tule olemaan. Näköjään nyt painottuukin aika paljon luokanopettajan opintoihin kuuluvat monialaisten kurssit. Opettajaksi opiskelussa parasta onkin ehkä monipuolisuus. Tieteellisten menetelmien pänttäämisen vastapainoksi pääsee käytännön juttujen äärelle piirtämään, maalaamaan ja luistelemaan. Kuitenkin pedagogiikka mielessä, eli ihan leikkiä eivät ole käytännöllisemmät kurssitkaan.

-Anna