Katseet kohti kevään 2018 Vakava-koetta
Vuosi vaihtui, ja monelle tämä on se vuosi, jona opinnot alkavat. Sitä ennen on kuitenkin selätettävä pääsykokeet. Eikä siihenkään ole kuin kolmisen kuukautta, että saa alkaa päntätä Vakava-materiaalia. Nyt on mielestäni sopiva aika alkaa asennoitua kevään luku-urakkaan. Tärkeitä päivämääriä voi jo merkitä kalenteriin, oma hakujärjestys kannattaa pohtia huolellisesti valmiiksi ja miksei lukusuunnitelmaakin jo hahmottelisi. Niille hakijoille, joilla on ennen Vakavaa vielä yo-kokeita, haluan toivottaa paljon tsemppiä niihin! Ylioppilaskirjoituksiin kannattaa panostaa, sillä arvosanat vaikuttavat myös sisäänpääsyyn kasvatustieteen aloilla. Lukuloman aikana saa toivottavasti myös kehitettyä päivärytmin ja lukurutiinin, joita voi jatkaa Vakava-kokeeseen lukiessa.
Pääsykokeiden lähestyminen saattaa myös stressata tai hermostuttaa. Siksi haluaisin jakaa pari vinkkiä siitä, miten henkisen valmistautumisen pääsykokeita varten voi aloittaa jo nyt. Ykköskohtaa suosittelen kaikille, muut vinkit sopivat erityisesti niille, jotka eivät millään malttaisi odottaa varsinaisen pääsykoeurakan alkua. Eli mikään pakollinen to do -lista tämä ei ole!
1. Huolehdi käytännön asiat kuntoon
Tämä tarkoittaa eri asioita eri ihmisillä. Vapaa-ajan järjestäminen lukemista varten sekä päämäärien selvittäminen on tärkeää. Jokainen pohtii itse, miten saa lukemisesta mahdollisimman paljon irti. Etukäteen kannattaa siis miettiä, kuinka karsia sosiaalista elämää, harrastuksia tai töitä. Toisaalta ei kannata jättää kaikkea muuta elämää tauolle ja lukea aamusta iltaan, vaan esimerkiksi päivittäinen ulkoiluhetki voi tehostaa lukemista. Eikä urakka siihenkään kaadu, jos täytyy lukea töissäkäynnin ohella. Moni työssäkäyvä hakija on aikatauluttamisen ja hyvän lukusuunnitelman ansiosta päässyt opiskelemaan kasvatustieteitä!
Päämäärien selvittämisellä tarkoitan sitä, että ennen aineiston julkaisua kannattaa suunnitella hakukohteiden järjestys niin, että siihen on tyytyväinen. Motivaatio lukemiseen voi hukkua, jos ei ole varma, mikä olisi ensisijainen opiskelupaikka itselle. Etukäteen voi myös vilkaista, miten pääsykoepisteet ja yo-koepisteet painottuvat omissa hakukohteissa. Myös edellisten vuosien pisterajoja voi tutkia, ja tämä kannattaa tehdä niin, että katsoo myös kyseisen vuoden Vakava-koetta. Vanhoja Vakava-kokeita löytää Helsingin yliopiston nettisivuilta. Erikseen kannattaa siis selvittää, millä Vakava-pisteillä pääsi soveltuvuuskokeisiin vuosi sitten sekä mikä oli minimipistemäärä opiskelupaikan saamiseen. Oman kokemukseni mukaan stressi vähenee, kun tietää, millaista osaamista vaaditaan ja millaisiin koepisteisiin pitäisi tähdätä.
2. Tutustu vanhoihin Vakava-kokeisiin ja aineistoihin
Vakava-koe on monivalintakoe, ja omaa jännitystä voi helpottaa tutkimalla netistä löytyviä vanhoja kokeita. Näin saa käsityksen erilaisista kysymystyypeistä, kokeen laajuudesta sekä vastaustekniikasta. Tärkeää on huomata, että Vakava vaatii sekä yksityiskohtien ulkoa muistamista että opitun tiedon soveltamista. Kannattaa selvittää, voisitko lainata kirjastosta tai kaverilta menneiden vuosien Vakava-aineistoa. (Nimeltään esim Samalta viivalta 10). Jos tieteellisen tekstin lukeminen ei ole tuttua, voi vanhoista aineistoista etsiä jonkin kiinnostavan artikkelin ja lukea sen. Tieteellisissä artikkeleissa on yleensä tietty rakenne, jonka hahmottaminen jo ennen pääsykoeurakkaa voi selkeyttää pänttäämistä.
3. Tutustu tilastomatematiikan termeihin
Monille määrällisen tutkimuksen termit ovat Vakavan kuumottavinta antia. Onneksi ne eivät kuitenkaan ole ikinä olleet keskeisessä osassa kokeessa. Jos tilastomatikka jännittää paljon, sitä voi yrittää ymmärtää ennen aineiston julkaisemista. Erittäin todennäköisesti tämänkin vuoden koeaineistossa on esillä tilastollisia termejä. Ulkoa opettelu tuskin kannattaa, mutta ymmärtämisestä on paljon iloa. Hyvä lähde tilastomatikan alkeiden ymmärtämiseen voisi olla jokin viime vuosien Vakava-aineistossa mukana ollut artikkeli. Vakava-aineiston loppuosassa on tiiviit ja selkeät selitykset termeille, ja selitysten vertailu tekstiin auttaa jo ymmärtämään jonkin verran! Valmennuskeskuksen valmennuskurssillakin näitä asioita käsitellään kuitenkin todella perusteellisesti, eli aineiston julkaisun jälkeenkin ehtii vielä ottaa haltuun khiin neliöt, korrelaatiot ja regressiokertoimet.
4. Seuraa kasvatusalan ajankohtaisia aiheita mediasta tai tutuilta kyselemällä
Alan keskusteluiden seuraaminen, kasvatukseen tai opetukseen liittyvien uutisten googlaaminen tai mahdollisuuksien mukaan vierailu esimerkiksi omalla vanhalla alakoululla voi lisätä motivaatiota kasvatusalaa kohtaan entisestään. Mikään ei auta tsemppaamaan paremmin pääsykokeisiin kuin mielikuva omasta unelmien työstä. Vakava-kokeessakin yleensä näkyy jokin ajankohtainen teema, mutta ennen kaikkea kasvatusalaan liittyvä uutisointi ja julkinen keskustelu auttavat soveltuvuuskokeisiin valmistautumisessa. Soveltuvuuskokeissa saatetaan mahdollisesti kysyä jostakin ajankohtaisesta aiheesta ja vaikkei kysyttäisi, omaa motivaatiota voi silti tuoda esiin kertomalla lukeneensa jotain kiinnostavaa uutisista tai mielipidekirjoituksesta.
5. Harkitse valmennuskurssille osallistumista
Koin itse valmennuskurssin hyödylliseksi avuksi pääsykokeisiin valmistautuessa. Kurssin ansiosta osasin ottaa huomioon enemmän asioita kuin yksin lukiessa olisin huomannut. Kerron käymästäni Valmennuskeskuksen valmennuskurssista ja sen hyödyistä kuitenkin erikseen pian. Nyt haluan vain sanoa, että sopiva valmennuskurssikin kannattaa valita jo ajoissa, ettei aineiston julkaisun jälkeen tarvitse miettiä, haluaako valmennuskurssille vai ei.
Oikein innostavaa vuotta 2018 vielä kaikille!
-Anna