Fiiliksiä vuoden 2018 Vakava-aineistosta - osa 2

Maanantaina kirjoittelin fiiliksiä, joita aineiston kahden ensimmäisen artikkelin lukeminen herätti (Fiiliksiä vuoden 2018 Vakava-aineistosta). Vaikka kulunut viikko on ollut kiireinen, sisältänyt luentoja, muita opiskelutapaamisia ja kouluvierailuja, niin silti uteliaisuus vei lueskelemaan jälleen aineistosta, mitä muuta tämän vuoden hakijat pänttäävät.

Fiilikset aineiston 3. artikkelista

Airion ja Niemelän artikkeli Perhetaustan yhteys aikuisiän köyhyyteen Suomessa 1995–2005 olikin mielenkiintoinen. Kiva, että määrällistäkin tutkimusta on Vakavassa mukana. Itse suoritan tällä hetkellä määrällisten menetelmien kurssia, ja siellä on  huomattu, kuinka hyödyllistä oli opetella tilastomatikan termejä jo pääsykoetta varten. Nyt olisi ihan hukassa ilman niitä pohjatietoja, jotka muodostui Vakavan artikkeleita lukiessa. Samat käsitteet tulee ymmärtää kaikessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa kuitenkin samalla tavalla, eli tätä artikkelia opetellessa teet varmasti töitä jo tulevien yliopistokurssienkin eteen. Tilastollisten termien ymmärryksen lisäksi veikkaan, että tärkeää on muistaa tutkimuksen tuloksia ja osata tulkita niitä taulukosta. Taulukoita on paljon, joten jokaista numeroa tuskin oppii muistamaan. Siksi ymmärrys taulukkojen lukemisen tavasta on niin tärkeää.

Airion ja Niemelän artikkelista pisti silmään myös mahdollisuuksien tasa-arvon käsite, sillä erityispedagogiikassa puhutaan paljon juuri mahdollisuuksien tasa-arvosta koulutuksessa. Ehkä Vakava-kokeessa voisi soveltaa tätä kysymällä, onko mahdollisuuksien tasa-arvoa se, että joku toinen saa enemmän tukea koulunkäyntiin kuin toinen? 😉 Toinen mahdollisesti olennainen käsite olisi ehkä avoin yhteiskunta, sillä siitäkin voi keksiä soveltavia kysymyksiä kokeeseen. Itse innostun todella paljon yhteiskunnallisista näkökulmista kasvatustieteessä, ja tässäkin on kiinnostavasti pohdittu hyvinvointiyhteiskuntaa ja koulutusta yhtenä hyvinvointijärjestelmänä. Toisille taas yhteiskunnalliset asiat voivat tuntua kuivilta, mutta tsemppinä haluan sanoa, että ainakin silloin hahmottaa hieman koulujärjestelmän yhteyttä muihin yhteiskunnan osa-alueisiin.

Fiilikset aineiston 4. artikkelista

Aineiston viimeinen artikkeli olikin sitten melko korkealentoista mielestäni. Filosofiseen tutkimukseen en ole kovin usein törmännyt, mutta ehkä tässäkin on niin, että Vakavaan valitun filosofisen artikkelin lukemalla oppii myöhemmissäkin opinnoissa helpommin filosofisen tutkimuksen tekemistä. Holman ja Hyytisen teksti on ehkä hieman vaativaa, eli keskittyminen on se, johon itse panostaisin tätä lukiessa. Ehkä aamulla heti heräämisen ja aamupalan jälkeen virkeänä jaksaisi ymmärtää parhaiten ja voisi myös kiinnostua aidosti? Ainakin itselleni tämän artikkelin lukeminen oli todella hidasta (vaikka hypinkin pari sivua yli), joten aikaakin oppiminen vaatii. Itseäni ärsytti Vakava-kokeeseen lukiessa juuri sellaiset artikkelit, joiden lukeminen vei paljon aikaa. Ärsytyksestä en millään päässyt eroon, mutta ehkä pitäisi ajatella, että kaikki aineiston parissa vietetty aika on vain plussaa, ja hidas lukeminen saattaa johtaa parempiin lopputuloksiin.

Deskriptiivisyys ja normatiivisyys ovat käsitteitä, joita voi kokeessa joutua vertailemaan, mutta muita tärppejä on vaikea veikata. Tulevien opintojen kannalta taas tietokäsitys on juttu, johon kannattaa perehtyä. Tietokäsityksiä käydään läpi sekä kasvatustieteen sisältöopinnoissa, kun pohditaan tietokäsityksen vaikutusta oppimiseen, että menetelmäopinnoissa, kun laadullisen tutkimuksen yhteydessä käydään läpi tietokäsityksiä, joille tutkija voi tutkimuksensa perustaa. Kaiken kaikkiaan artikkeli vaikuttaa käsitteiden ja sivistyssanojen kultakaivokselta (relativismi, epistemologia…) joten olisi hassua, jos kokeessa ei ollenkaan hyödynnettäisi näiden sanojen merkityksen osaamista.

Onko joistain artikkeleista jo tullut teille lemppareita ja toisista inhokeita, vai tuntuuko kaikki materiaali ihan mielenkiintoiselta? Jos kaveripiiristä tai valmennuskurssilta löytyy tyyppi, jonka kanssa voisi yleisesti jutella artikkeleista tai jakaaa fiiliksiä, se kannattaa! Rentokin jutustelu voi avartaa näkemyksiä ja auttaa oppimaan, ja samalla itselle vaikeimpiin paikkoihin voi saada tsemppausta.

Kevät ilman pääsykokeita on jopa vähän haikeaa sen jälkeen, kun pari kevättä on viettänyt tiukasti Vakava-materiaalin parissa. Nyt kun pänttäämisen sijaan on ollut aikaa haahuilla ja nautiskella auringosta, ihmettelee, miksi on niin vaikeaa motivoitua viimeisiin koulutehtäviin ennen kesää. Toista se oli pääsykokeisiin lukiessa, nauttikaa tekin motivaation tunteesta!

-Anna