Ensimmäinen labratyö ja verinäytteen otto

Noniin, elikkäs kolmen ensimmäisen viikon jälkeen meillä alkoi solut-jakso eli ensimmäinen kunnollinen opiskelujakso. Odotin innolla pääseväni vihdoin asiaan, vaikka olin kuullutkin valtavista englanninkielisistä opuksista, joita tentteihin tulee lukea. Alku oli vielä melko rentoa, pari luentoa viikossa muiden asioiden lisäksi. Sitten iski todellisuus vasten kasvoja, kun alkoi vihdoin opiskella ECB:tä (essential cell biology). Sivuja oli e-kirjassa yli 850 (tosin tenttialue oli lopulta siinä 700 sivun paikoilla) ja teksti oli pientä, yksityiskohtaista ja englanniksi.

Alkujärkytyksestä selvittyä opiskelu alkoi kyllä luistamaan ihan hyvin. Englanninkielisiä kirjojakaan ei kannata pelätä, sillä vaikka paljon uusia termejä tulee vastaan ovat kirjan pääkohdat ja opeteltavat asiat melko helppoa luettavaa ja monia termejä ei edes ole kunnolla suomennettu luennoillakaan. Tämän takia kenenkään ei kannata luopua lääkärinhaaveistaan tms englanninkielen osaamisensa vuoksi, kyllä kaikki oppivat tarvittavat asiat enemmin tai myöhemmin.

Solut-jaksossa alkoivat myös ensimmäiset labra- sekä mikroskopointityöt. Labrassa opimme käyttämään automaattipipettejä, ottamaan kudosnäytteen posken sisäpinnasta sekä jopa tekemään geelielektroforeesityön. Etsimme DNA:stamme tiettyä geeniä, jolla saattaisi olla jotain vaikutusta lihavuuden kanssa. Elektroforeesityö oli tarkkaa, mutta mielenkiintoista.

Mikroskopointi oli osa histologian osuutta eli kudosoppia. Tutkimme erilaisia epiteeli- ja sidekudoksia. Tästä oli myös preparaattitentti, josta ylempi vuosikurssilaiset olivat varoitelleet. Tentissä näytettiin 10 kuvaa, joista piti tunnistaa kudostyyppi tarkasti. Itselläni tentti meni todella hyvin, ja kuulemma meidän vuosikurssillamme se meni erityisen hyvin. Mielestäni tentti ei ollut kovin vaikea, kunhan oli opiskellut asiat hyvin.

Tässä jaksossa pääsimme myös harjoittelemaan laskimoverinäytteen ottoa. Kaikkia jännitti ekalla kerralla, mutta ensimmäisen yrityksen jälkeen asia oli jo heti helpompaa. Aluksi tuntui jotenkin brutaalilta pistää neulalla kaveria, ja pakko myöntää että tuntuu se edelleenkin näin neljän pistämisen jälkeen, mutta sen vuoksi tätä harjoitellaankin alussa 2-3 viikon välein. Ensi keväänä kaikki tuntuu varmasti jo aivan rutiininomaiselta ja itsestäänselvältä asialta, ei siis paniikkia neulakammoisille.

Opiskelua on tässä jaksossa riittänyt, mutta kyllä yliopiston ohella vapaa-aikaakin ehtii pitää kunhan osaa aikatauluttaa viikkojaan. Meillä on ollut oman hutun kanssa pizza-iltoja, perinteitä ja muuta hauskaa koulun jälkeen. Tämän lisäksi syyskuun lopulla meillä oli HS:n artikkelistakin tutuksi tulleet injektiot eli fuksiaiset. Ne olivat kyllä todella hauskat, varsinkin kun jokainen hutu sai pukeutumisteeman (tänä vuonna eri päiviä kuten ystävänpäivä, syntymäpäivä, juhannus…) ja meidän hutu otti lasagnepäivän. Olisittepa nähneet upeat asumme ja sisääntulomme Weird Al:in Lasagna biisin tahtiin.

Tässä kaikki tällä kertaa. Ensi viikolla pääsette kuulemaan mm. päivistä jolloin vihdoin saimme ihanat valkoiset haalarimme, sekä omat stetoskoopit! Pääsette myös kuulemaan tunnelmia Suomen suurimmasta opiskelijatapahtumasta eli Happroista. See you soon

Katja