Arkkitehtuurin valintakokeet 2020

Osana laajempaa valintakoeuudistusta myös arkkitehtuurin valintakokeet toteutettiin keväällä 2020 ensimmäistä kertaa uuden kaavan mukaisesti. Koko hakuprosessi alkaa yhä tuttuun tapaan alkuvuodesta itsenäisesti toteutettavien ennakkotehtävien lähettämisellä, mutta varsinaiset pääsykokeet ovat käyneet läpi kasvojenkohotuksen. Piirustuskoerupeama on nyt tiivistetty kahteen tehokkaaseen päivään, ja matematiikan sekä maisema-arkkitehdiksi halajaville pakollisen luonnontieteen kokeen voi hyväksilukea riittävän hyvillä YO-arvosanoilla. Tässä postauksessa pureudumme tarkemmin uuden piirustus- ja suunnittelukokeen sisältöön.

Kaksi pääsykoepäivää sisälsivät yhteensä kuusi tehtävää, jotka kaikki otettiin huomioon lopullisessa arvioinnissa ja joiden kesto sekä maksimipistemäärä vaihtelivat tehtävän luonteesta riippuen. Muistinvirkistykseksi; aiemmin piirustuskoe oli neljän päivän ja seitsemän keskenään samanarvoisen ja -kestoisen tehtävän mittainen, ja lopullisessa arvioinnissa huomioitiin kuusi parhaiten mennyttä tehtävää.

Uudistuneessa kokeessa aikaa yhteen tehtävään sai käyttää yhdestä kolmeen tuntia ja tehtäväkohtainen pistemäärä vaihteli 20 ja 50 pisteen välillä. Annettu aikaraja ja maksimipistemäärä ohjaavat tehtävään orientoitumista merkittävästi. Miten kannattaa jaotella aika idean hahmottelun ja työn toteutuksen välillä, kun tunteja on käytettävissä yksi tai kun aikaa on täydet kolme tuntia?

Tänä vuonna arkkitehtipääsykokeelle tyypillisiä tilan ja perspektiivin hahmottamista testaavia tehtäviä painotettiin pisteytyksessä enemmän, kun taas sommitteluun ja tilantäyttöön keskittyvien, graafisten tehtävien painoarvo oli niin pisteytyksellisesti kuin ajallisestikin pienempi. Kokeisiin perinteisesti sisältyvät rakentelutehtävät puuttuivat kokonaan, ja tämä johtui hyvin todennäköisesti vallitsevasta pandemiasta. Materiaalien toimituksessa, käsittelyssä ja jakamisessa on kaiketi ollut omat haasteensa. Pääsykoemuutos itsessään on kuitenkin osa suurempaa ja jo pitkään valmisteltua uudistusta eikä se siten liity sen kummemmin koronatilanteeseen. Ja vaikka rakentelutehtävät varsinaisista kokeista puuttuivatkin, saatiin hakijoiden rakentelutaidoista jo jonkinlainen käsitys ennakkotehtävien rakentelutehtävän kautta.

Seuraavaksi käydään läpi kaikki tehtävät pistemääräkohtaisesti!

20 pistettä / tehtävät 1, 2 ja 6 / kesto 1-2 tuntia

Kokeen ensimmäinen tehtävä oli selkein reunaehdoin höystetty perspektiivipiirustus. Kuvakulma (ylhäältä alaviistoon), vuorokaudenaika (päivän vaihtuessa yöksi) sekä esitettävä tempaus (nuorallakävely) ovat kaikki valmiiksimääriteltyjä. Tehtävän yhteyteen on liitetty jopa kuva rakennuksesta, jonka äärellä nuorallakävely tapahtuu. Tehtävä 1 on selkeine ohjeineen varmasti ollut pehmeä aloitus jännittävälle piirustuskokeelle.

Tehtävissä 3 ja 6 mitattiin hakijan graafista kekseliäisyyttä ja sitä, kuinka hän taitaa paperiarkin täytön ja sommittelun. Kokeisiin sisältyy yleensä aina vähintään yksi näiden tyylinen tehtävä. Teema ja tekniikka muuttuvat, mutta arvosteluperusteissa on lähes poikkeuksetta mainittu sommittelutaito. On hyvä muistaa, että arkkitehtuurin pääsykoetehtävissä kiinnitetään myös aina huomiota työn syvyysvaikutelmaan, vaikka tehtävänanto olisikin tyyliltään kaksiulotteisempi ja perinteistä perspektiivinesitystä abstraktimpi.

30 pistettä / tehtävä 4 / kesto 2 tuntia

Tehtävässä 4 työn miljöö ja siihen sisältyvät konkreettiset elementit määritellään tarkasti. Arvosteluperusteissa kiinnitetäänkin erityistä huomiota kuvaillun tilan, maiseman sekä tunnelman taitavaan esittämiseen. Lopputuloksena on tietysti liuta sisällöltään samanlaisia töitä, mutta koska toteutuksen tekniikka on vapaa, saa jokainen hakija mahdollisuuden erottua joukosta persoonallisen työskentelytapansa kautta. Tämänkaltaisessa tehtävässä kannattaa tekniikaksi ehdottomasti valita se, jossa kokee itse olevansa juuri silloin vahvimmillaan!

40 pistettä / tehtävä 2 / kesto 3 tuntia

Tässä tehtävässä pyydetään esittämään viiden kuvan mittainen sarja, jossa asteittain saavutaan vanhan kaupungin kapealta kadulta sisälle kahvilaan. Kuvasarjan esittäminen on säännöllisesti arkkitehtuurin pääsykokeissa tavattava tehtävätyyppi. Siinä mitataan niin piirustus- ja sommittelutaitoa kuin työn tarinallisuutta ja kekseliäisyyttä. Tehtävä 2 oli kestoltaan maksimi eli 3 tuntia, eli aikaa pystyi työn siistin toteutuksen lisäksi lohkaisemaan reilusti myös kuvasarjan suunnitteluun. Tehtävänannossa on määritelty löyhästi, että kaupunki on vanha, katu kapea ja kahvila toisessa kerroksessa, mutta mitä muuta sieltä löytyy? Arvosteluperusteissa mainitaan reitin tilallisuus sekä vanhan kaupungin tunnelman kuvaaminen. Kolmesta työskentelytunnista voi huoletta käyttää tovin annetun miljöön maustamiseen ja kuvakulmien tarkentamiseen – näin voi näppärästi erottua edukseen muiden tekijöiden joukosta.

50 pistettä / tehtävä 5 / kesto 3 tuntia

Tehtävässä 5 hakija palautetaan ennakkotehtävien maailmaan. Työn lähtöasetelma ja tarina on kaikille tuttu, joten aikaa – jota on nyt täydet kolme tuntia – voi pistää kunnolla itse työn toteutuksen suunnitteluun. Myös tehtävä 5 on ikään kuin kuvasarja, mutta usean pienen kuvan sijaan siinä on määrä piirtää tai maalata kaksi kokonaista arkkia. Tehtävä, jossa sama tila esitetään kuvaparina kahdesta eri tilanteesta käsin, on tyypillinen arkkitehtipääsykokeille. Arvosteluperusteissa mainittu “tunnelman ja tilallisen syvyysvaikutelman kuvaaminen” on tällöin avainasemassa – tunnelmalla luodaan ero, tilallisuudella liitetään kuvat toisiinsa.

Pääsykokeet testaavat hakijan soveltuvuutta arkkitehtuurin opintoihin ja koetilanteessa vaadittavista taidoista on laajalti hyötyä myöhemminkin. Ehkä tärkein oppi, joka kokeisiin valmistautumisesta on jäänyt mieleen, on ideoiden nopea hahmottelu ja niiden esittäminen ymmärrettävästi paperilla. Juuri tätähän suunnittelutyön ensiaskeleet työelämässäkin yksinkertaisimmillaan ovat. Myös mielikuvituksen ja oman ilmaisun herättely pääsee pääsykoetreeneissä hyvin vauhtiin, ja niitä taitoja pidetään yllä aina valmistumiseen asti ja etenkin siitä eteenpäin.