Amanuenssina terveysasemalla
Viimeiset 4 viikkoa ovat itselläni menneet amanuenssina Korson ja Koivukylän terveysasemilla. Päädyin hakemaan näihin koulumme järjestämän ”Kunta etsii lääkäriä” -tilaisuuden kautta, ja en ole katunut. Vaikka opiskelenkin ja asun nykyään Tampereella, olen alun perin Vantaalta kotoisin, joten halusin tulla myös pääkaupunkiseudulle näkemään terveydenhuollon arkea. Heinäkuussa menen sitten 4 viikoksi Taysiin plastiikkakirurgialle, mutta siitä lisää myöhemmin.
Olen päässyt näkemään ja tekemään todella paljon näiden neljän viikon aikana, ja tämä kaikki on vain kasvattanut sitä tunnetta, että olen todellakin unelma-alallani ja olen myös todella alkanut kiinnostumaan yleislääketieteestä. Voisin tällä hetkellä hyvin kuvitella itseni työskentelemässä tulevaisuudessa terveysasemilla sekä neuvolan puolella. Loppujen lopuksi tavallisen terveysaseman valitseminen yhdeksi amanuenssi-paikaksi, paljastuikin olemaan todella hyvä ratkaisu.
Olin ensisijaisesti Korson terveysasemalla, mutta pääsin myös tutustumaan Koivukylässä niihin palveluihin, joita Korsossa ei ole. Näitä olivat esimerkiksi diabetes-vastaanotto sekä ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola.
VIIKKO 1
Ensimmäisellä viikolla olin pääasiassa tarkkailijan roolissa, ja pääsin seuraamaan monen eri lääkärin ja hoitajan vastaanottoja ajanvarausvastaanotoista päivystykseen. Näin, miten eri tavalla eri lääkärit hoitavat vastaanotot sekä koneelle kirjaamiset, ja pääsin kyselemään kaikkea mitä mieleen vain juolahti. Oli myös todella mukava huomata, miten positiivisesti sekä lääkärit/hoitajat että potilaat ottivat minut vastaan, vaikka olin kuulemma ensimmäinen amanuenssi koskaan Korsossa. Vain yksi potilas pyysi minua poistumaan, mutta tämä oli täysin ymmärrettävää, kun kyseessä oli genitaalialueen vaiva. Muuten potilaat antoivat minun usein jopa tutkia heitä sekä suorittaa hoitotoimenpiteitä heille. Kaikin puolin siis positiivinen kokemus, ja toi lisää itsevarmuutta omaa osaamista kohtaan.
VIIKKO 2
Toisella viikolla pääsin melkeinpä joka päivä tekemään itsekin jotain. Maanantaina olin koko päivän sairaanhoitajan mukana ottamassa vastaan ajanvarauksellisia potilaita. Päivä koostui monista pistoksista (B-vitamiinipistos, punkkirokote, osteoporoosipistos, vyöruusurokote jne.). Tämän lisäksi päivään mahtui yksi haavanhoito, yksi tavallisten tikkien poisto, yksi leikkaushakasten poisto sekä CERAD eli muistitesti. Näistä käynneistä pääsin hoitamaan hakasten poiston itse. Pistoksia en vielä uskaltanut ihan itse hoitaa.
Tiistaina vietin koko päivän Koivukylässä, aamupäivän äitiysneuvolassa ja iltapäivän ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolassa. Äitiysneuvolassa pääsin ultraamaan kolme kertaa, mikä oli ihanaa. Nämä 3 tuntia, jotka äitiysneuvolassa vietin, saivat minut tosissaan harkitsemaan neuvolalääkärin uraa. Vastaanotot olivat niin mukavia ja positiivisia sekä lääkärin että potilaan osalta, että lähdin paikalta hymyssä suin. Neuvolalääkärin työ on myös vaihtelevaa, sillä joinain päivinä on äitiysneuvolaa, joinain päivinä lastenneuvolaa ja jonain päivänä neuvolalääkäri hoitaa myös koululääkärin hommia. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolassa pääsin katsomaan 5 kierukan laittoa, ja tämän lisäksi pääsin poistamaan yhden ehkäisykapselin sekä asentamaan yhden. Vaikka itsevarmuus erilaisia toimenpiteitä kohtaan ei vielä ole hirveän korkea kokemuksen puutteen vuoksi, on kiva huomata, miten lääkärit ja hoitajat luottavat osaamiseeni ja auttavat vieressä tarvittaessa. Mitään ei tarvitse tehdä jos ei halua, eikä varsinkaan yksin.
Keskiviikkona vietin koko päivän Korsossa katsomassa erilaisia toimenpiteitä. Eniten oli koepalojen ottoa, mutta pääsin myös näkemään lipooman poiston sekä cystofixin (kestokatetri) vaihdon. Sain myös itse tehdä cryo-hoidon kahdelle potilaalle. Hoidossa tietylle alueelle suihkutetaan nestetyppeä, joka jäädyttää alueen ja näin ollen tappaa solut. Tällä hoidetaan erilaisia ihon pintamuutoksia ja esimerkiksi tyvisolusyöpämuutoksia. Hoito kestää yhteensä vain n. 30–60 sekuntia, eli on todella nopea ja helppo potilaalle. Loppupäivästä pääsin itse tekemään alusta loppuun asti biopsian oton selän ihottumasta stanssin avulla. Oli mukava päästä itsekin tekemään kunnolla kliinistä työtä.
Torstaina ja perjantaina pyörin taas hoitajien mukana Korsossa, sekä ajanvarausvastaanotossa että haavanhoitajan vastaanotolla. Pääsin itse tutkimaan aikuisen korvia, laittamaan tukisidoksia haavojen päälle, ottamaan sormesta pika-CRP:n sekä antamaan ensimmäisen rokotteeni. Suosittelen lämpimästi kaikkia seuraamaan myös hoitajien työtä, he pääsevät välillä näkemään sekä tekemään enemmän kuin lääkärit. On muutenkin hyvä tietää, kuka hoitaa minkäkin tehtävän eri terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, jotta asiat sujuvat ongelmitta.
VIIKKO 3
Kolmantena viikkona vietin 3 päivää Korsossa ja 2 päivää Koivukylässä. Maanantaina vietin aamupäivän ns. ”nopsalääkärin” kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun ihmisiä tulee jonottamaan terveysasemalle, he menevät ensin hoitajan arvioitavaksi, ja jos potilaan vaivaan vaaditaan lääkärin arviota tai hoitoa, pyydetään nopsalääkäri paikalle. Voin sanoa, että puhelin soi tauotta ja koko ajan oli vähintään 3 potilasta odottamassa meitä. Aamupäivä meni aika lailla siis juoksemalla paikasta toiseen. Iltapäivällä katsoin vierestä pari toimenpidettä ja sen jälkeen seurasin tilannetta päivystävän hoitajan kanssa.
Tiistaina olin päiväpolilla lääkärin kanssa ottamassa vastaan kaikenlaisia potilaita. Pääsin itse kirjaamaan suurimman osan potilasteksteistä lääkärin avustuksella sekä tulkkaamaan parin potilaan kanssa, kun lääkärini ei itse puhunut englantia eikä potilas ymmärtänyt hirveästi suomea. Iltapäivällä pääsin saman lääkärin kanssa pitämään ihopolia, jossa potilaita tulee ajanvarauksella näyttämään erilaisia ihomuutoksiaan ja häiritsevimmät esimerkiksi luomet voidaan myös samalla kerralla poistaa. Toimenpiteissä on aina mukana myös hoitaja, jolloin pääsee hyvin näkemään lääkärin ja hoitajan välistä vuorovaikutusta ja saumatonta yhteistyötä.
Keskiviikkona ja torstaina olin Koivukylässä taas neuvolassa katsomassa. Olin itse sopinut tämän erikseen neuvolalääkärin kanssa, sillä ensimmäinen kerta sai minut todella kiinnostumaan neuvolalääkärin työstä. Keskiviikkona pääsin katsomaan kolmen n. kuukauden ikäisen vauvan tarkastusta. Pakko myöntää, että kyllähän se vauvakuume aika hyvin iskee, kun noin pieniä ja suloisia vauvoja seurailee. Tämän jälkeen seurasin vielä yhtä synnytyksen jälkitarkastusta sekä rv. 35 äitiysneuvolaa. Tässä pääsin mittaamaan verenpaineen ja hemoglobiinin sekä ultraamaan. Perjantaina seurasin taas Korsossa päivystävää hoitajaa ja haavahoitajaa. Loppupäivästä tuli tapaus, joka jouduttiin lopulta laittamaan Peijaksen päivystykseen, eli kaikenlaista tulee terveysasemalla vastaan.
VIIKKO 4
Neljäntenä eli viimeisenä viikkona olin pelkästään enää Korsossa. Seurailin päivystävää hoitajaa sekä nopsalääkäriä. Pääsin ottamaan parikin kertaa mm. pika-CRP:tä, eli sekin on nyt tuttua (ja hauskaa) puuhaa. Tiistaina päädyimme myös nopsalääkärin kanssa vähän extempore tapauksena poistamaan luomen, ja pääsin avustamaan kokonaan toimenpiteen.
Keskiviikkona pääsin aamupäiväksi seuraamaan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoa. En ennen edes tiennyt, mitä heidän työnkuvaansa kuuluu, joten tämä oli mielenkiintoista. Näin 2 potilasvastaanottoa, jotka erosivat paljon toisistaan. Psykiatrinen sairaanhoitaja kartoittaa potilaan tilannetta ja ohjaa tätä sitten eteenpäin esim. lääkärin vastaanotolle tai erilaisiin terapia- ja ryhmäohjausmuotoihin. Näistä kahdesta potilaasta toinen kiinnostui enemmän ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta, kun taas toiselle aletaan kartoittaa yksilöterapiapaikkaa. Lisäksi kävin juttelemassa terveydenhoitajan kanssa siitä, mitä kaikkea he tekevät terveysasemilla. Loppupäivä meni taas nopsalääkäriä ja päivystävää hoitajaa seuraamalla, eli aika tavallinen päivä tämän osalta.
Torstaina eli viimeisenä päivänä seurailin vähän kaikkea, mutta eniten olin päivystävän hoitajan sekä nopsalääkärin matkassa. Pääsin ottamaan monta pika-CRP:tä, yhden hemoglobiinin ja yhden verensokerin. Terveysasemalla riitti menoa aivan aamusta alkaen (kahdeksalta paikalla oli jonossa jo lähemmäs 10 ihmistä), ja meno vain kiihtyi iltapäivää kohden, vaikka juhannuksen vuoksi terveysasema suljettiinkin jo klo 14, tavallisen klo 16 sijaan. Kaikki eivät tätä tietoa olleet huomanneet monista tiedotteista huolimatta, joten heidän matkansa jatkui Peijaksen päivystykseen.
Kaiken kaikkiaan tämä neljän viikon amanuenssi-jakso oli todella positiivinen yllätys, joka näytti sekä opetti minulle todella paljon. Katsotaan mitä toinen jakso sekä puolen vuoden päästä alkava klinikka tuovat tullessaan, mutta ainakin tällä hetkellä alan itse kallistua yleislääketieteen ja erityisesti terveyskeskus- ja neuvolalääkärin uran kannalle. Sain myös tänään heti työtarjousta ylilääkäriltä 2 vuoden päähän, jolloin minulla on 5. vuoden oikeudet, eli voin pitää jo kunnolla omaa vastaanottoa.
Hyvää kesää! Muistakaa myös lomailla 😉
- Katja