5 vinkkiä psykologian ennakkomateriaalien läpikäymiseen

Psykologian ja logopedian pääsykokeen ennakkomateriaali julkaistaan keskiviikkona 26.4. klo 12, ja moni pääsykokeeseen valmistautuva varmasti jo pohtii sotasuunnitelmaa tämän kevään materiaalien perkaamiseen.

Alla viisi huomioitavaa asiaa siitä vinkkelistä, miten toimisin itse, mikäli oma koe siintäisi vasta edessä.

1) Miten ennakkomateriaalia kannattaa lähteä opiskelemaan?

Tässä asiassa luottaisin taktiikkaan, jossa tehdään ensimmäisellä lukukierroksella yleiskatsaus kaikkiin artikkeleihin. Yleiskatsauksen tekemisen aloittaisin julkaisupäivänä tai heti kun mahdollista. Kannattaa huomioida, että etenkin jos tieteellisten artikkelien lukeminen on uutta, voi tekstin lukutahti olla tavanomaista hitaampi – ja saa ollakin! Tärkeintä tässä(kin) vaiheessa on sen sijaan tarkkaavaisuus ja laatu.

Ensimmäisellä lukukierroksella ”suomentaisin” itselleni kaikki uudet käsitteet, joita artikkeleissa tulee vastaan, ja kirjoittaisin ne ylös. Samalla pyrkisin luomaan yleiskuvaa siitä, minkä tekstin sisäistäminen tuntuu haastavammalta, ja mikä taas uppoaa jo vähän helpommin. Tyypillisesti aineistoihin mahtuu molempia tekstityyppejä!

Tärkeä huomio on myös se, ettei tieteellisen artikkelin lukujärjestys ole välttämättä sama kuin esimerkiksi oppikirjan kappaleen. Yleiskatsauksen luomisessa aloittaisin johdannon ja yhteenvedon lukemisella, minkä jälkeen muiden, usein vaikeammin pureskeltavien osioiden lukeminen helpottuu. Havainnot teksteistä ja omasta lukutahdista auttavat lukusuunnitelman muodostamisessa suhteuttamalla kuhunkin tekstiin käytettäväksi suunniteltavaa aikaa. Näin on mahdollista minimoida aikataululliset yllätykset myöhemmin.

Lisäksi kannattaa ennakkoon tunnustella, onko itselle helpompi lukea ja tehdä mahdolliset merkinnät teksteihin sähköisesti, vai olisiko materiaalien printtaaminen parempi vaihtoehto. Esimerkiksi kotipaikan kirjaston tulostusmahdollisuutta kannattaa tutkailla, jos ei itse omista printteriä!

2) Kuinka monta tuntia päivässä aineistoja tulee opiskella?

Opiskelemisen aikatauluttaminen tulee hakijoille varmasti ajankohtaisesti viimeistään aineistot julkaistaessa. Yksi kuuma kysymys onkin ainakin aiempien vuosien valmennuskursseilla koskenut lukutunteja. Kumpa vaan olisikin nimettävissä jokin maaginen luku, jolla aineistot otettaisiin haltuun!

Tuntimäärän tuijottamisen sijaan suuntaisin huomion omaan vireystilaan kellonajasta riippuen, sekä keskittymisjaksojen ja taukojen pituuteen. Vireystila vaikuttaa huomattavasti siihen, mikä keskittymiskapasiteetti kunakin vuorokauden aikana on. Kunkin oman kronotyypin mukaan päivän korkeimman vireystilan aika vaihtelee, mutta se pysyy suurinpiirtein samana päivästä toiseen. Itsellä se osuu aamuun, ja pääsykokeeseen lukiessani ajoittaisinkin haastavimmat tehtävät ennen puoltapäivää tehtäviksi! Kannustaisinkin tuumailemaan omaa tyypillistä vireystilaa – onko paras hetkesi aamupäivän vai iltapäivän puolella, entä väsynein aikasi?

Keskittymisjaksojen ajastamisessa ottaisin huomioon n. 90 minuutin ylärajan, joka ihmisen keskittymiskapasiteetilla on tutkittu olevan. Ei siis kannata vaatimalla vaatia itseltään monen tunnin opiskelupyrähdyksiä tauotta, vaan suhtautua taukoihin keskittymistä pitkän päälle tukevina hengähdyshetkinä, ne kantavat kyllä hedelmää! Tämän puitteissa mitoittaisin keskittymisjaksot kuitenkin mihin tahansa esimerkiksi 30 min ja 1,5 h välillä päivästä ja juurikin vireystilasta riippuen – itselle toimisivat esimerkiksi pitkät jaksot aamulla, lyhyemmät iltapäivällä, ja pitkät taas illalla vireyden kasvaessa. Tässäkin itselle parhaan vaihtoehdon etsiminen korostuu!

3) Miten monta kertaa aineistot pitää lukea läpi?

Helppo, mutta aavistuksen harhaanjohtava vastaus olisi, että aineistot kannattaa lukea läpi niin monta kertaa kuin kerkeää. Tosiasiassa tärkeämmässä roolissa on kuitenkin tässäkin kysymyksessä lukukierrosten laatu. Muutama laadukas ja huolellinen lukukierros on parempi kuin kymmenen hutiloitua. Itse lähtisin hahmottamaan lukuprosessia kuitenkin niin, että jokaiseen aineistoon palataan ennen koetta useamman kerran. En lähtisi lukemaan strategialla, jossa aineistot käydään läpi kerralla alusta loppuun muistiinpanoja myöten ennen siirtymistä toiseen, mutta tämäkin tapa voi toimia toiselle mainiosti! Ylipäätään kiinnittäisin kuitenkin lukukertoja enemmän huomiota itselle sopiviin muistiinpano- ja oppimisstrategioihin.

4) Mitä opiskelumenetelmiä kannattaisi hyödyntää?

Psykan opintojen viisastamana pitäisin mielessä, että tehokkain oppimismetodi on kertaaminen, mutta sen ei välttämättä tarvitse tapahtua lukemalla samaa tekstipätkää uudestaan ja uudestaan. Muita tehokkaita kertausmetodeja voivat olla ns. flashcardit tai active recall -metodi. Toinen tehokas oppimismenetelmä on oppimansa asian selittäminen toiselle ihmiselle. Tässä turvautuisin valmennuskurssikavereihin tai vaikka perheenjäseneen. Toisaalta myös kaiken tietystä artikkelista  muistamansa kirjoittaminen tyhjälle tekstitiedostolle voi olla aivan toimiva taktiikka!

5) Entä minkälaisia muistiinpanostrategioita välttää?

Mikään muistiinpanostrategia ei lähtökohtaisesti haittaa oppimista, eikä eri tyylejä täten voida suoraan jakaa huonoihin ja hyviin. Fatka kuitenkin on, että aika materiaalien julkaisun ja kokeen välillä on lyhyt, ja tutkimus puoltaa toisten menetelmien tehokkuutta suhteessa toisiin.

Tämän huomioon ottaen jättäisinkin pääsykoeurakassa tiettyjä menetelmiä vähemmälle.  En (tässäkin kohtaa psykan opintojen pohjalta) luottaisi täysin esimerkiksi alleviivaamisen tai bulletpoint-tyyppisten muistiinpanojen voimaan. Nämä menetelmät on käsittääkseni todettu matalan tehokkuuden oppimismenetelmiksi, ja suhteessa hyötyyn ne vievätkin paljon arvokasta aikaa.  Molemmat voivat olla kuitenkin hyviä lisämausteita muiden oppimismenetelmien ohelle, ja voivat kyllä auttaa hahmottamaan tekstin rakennetta ja pääpointteja. Missään nimessä en kuitenkaan lähtisi tekemään pitkiä kirjallisia  muistiinpanoja aineistoista, tai alleviivaamaan (ainakaan ilman systemaattista strategiaa) kaikkia tekstejä.

Näiden vinkkien siivittämänä toivotan kaikille hakijoille paljon puhtia ja voimia matkalla kohti pääsykoetta!