2. Logopedian valmennuskurssi
  3. Logopedian opiskelu ja työelämä

Logopedian opiskelu ja työelämä

Millaista logopedian opiskelu on? Entä puheterapeutin työ?

Logopediaa voi opiskella kuudessa eri yliopistossa. Opinnot koostuvat sekä teoriaopetuksesta että käytännön harjoittelusta. Opinnoissa perehdytään muun muassa puheen, kielen ja vuorovaikutuksen kehitykseen sekä niiden häiriöihin monialaisesti eri näkökulmista.

Logopedian tutkinnosta valmistuneet voivat toimia laillistettuina puheterapeutteina tai muissa kielen ja kommunikaation asiantuntijatehtävissä.

Puheterapeuttien työllisyystilanne on erinomainen, ja työ on monipuolista eri asiakasryhmien ja työympäristöjen ansiosta. Keskimääräiset ansiot vaihtelevat työsektorin mukaan.

  • Opiskelupaikkakunnat

    Logopediaa voi opiskella Suomessa kuudessa yliopistossa:

    • Helsingin yliopistossa
    • Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa
    • Oulun yliopistossa
    • Tampereen yliopistossa
    • Turun yliopistossa
    • Åbo Akademissa (opetus ruotsiksi)

  • Logopedian tutkinto

    Logopedian tutkinto koostuu seuraavista kandidaatti- ja maisteriohjelmista:

    • humanististen tieteiden kandidaatti, 180 opintopistettä
    • filosofian maisteri, 120 opintopistettä

     

    Opiskelupaikan saaneet saavat automaattisesti suoritusoikeuden molempiin tutkintoihin. Tutkinnon laajuus on yhteensä 300 opintopistettä ja ohjeellinen suoritusaika 5 vuotta.

  • Logopedian opintojen sisältö

    Logopedian opinnoissa tutustutaan mm. puheen, kielen ja vuorovaikutuksen normaaliin kehitykseen ja niiden häiriöihin sekä logopediseen kuntoutukseen.

    Logopedian opinnot ovat poikkitieteellisiä ja koostuvat muun muassa:

    • psykologian
    • lääketieteen
    • kielitieteen ja
    • fonetiikan opinnoista.

     

    Logopedian hakukohteisiin hyväksytyt saavat samankaltaisen pohjakoulutuksen, eli erillisiä suuntautumisvaihtoehtoja ei valita. Opinnoissa tutustutaan monipuolisesti puheterapeutin työhön ja erilaisiin työmuotoihin.

    Logopedian koulutuksessa on melko vähän vapaasti valittavia opintoja, mikä johtuu siitä, että tutkintoon sisältyy paljon pakollisia sivuaineopintoja. Opinnot edellyttävät pääosin kokopäiväistä opiskelua ja etenevät hiearkisesti eli kurssit tulee suorittaa tietyssä järjestyksessä, mikä vähentää opintojen joustavuutta.

    Logopedian opinnot sisältävät moneen muuhun alaan verrattuna paljon lähiopetusta ja teoreettisen opetuksen lisäksi tutkintoon kuuluu myös käytännön harjoittelujaksoja, joissa pääsee harjoittelemaan puheterapeutin työtä.

    Logopedian koulutuksessa teoreettinen osaaminen ja käytännönharjoittelut nivoutuvat yhteen, mikä tekee opiskelusta monipuolista. Eri yliopistojen logopedian koulutusohjelmat eroavat toisistaan hieman opintojen painopistealueiden ja kurssitarjonnan osalta, mutta pääpiirteittäin koulutusohjelmat eri yliopistoissa ovat samantyyliset.

  • Puheterapeutti työelämässä

    Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuneet voivat valmistumisen jälkeen hakea Valviralta oikeutta toimia laillistettuna puheterapeuttina ja suurin osa valmistuneista työskenteleekin puheterapeutteina. Valmistuneet voivat toimia myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä, joissa vaaditaan kommunikaation, kielen ja puheen asiantuntemusta. Maisteritutkinnon jälkeen on myös mahdollista jatkaa tohtorikoulutettavaksi.

    Puheterapeuttien työllisyystilanne on todella hyvä, voidaan puhua täystyöllisyydestä. Valmistuneet sijoittuvat niin julkiselle, yksityiselle kuin kolmannelle sektorille. Osa työllistää itsensä myös yrittäjänä. Laillistettuja puheterapeutteja on työmarkkinoilla hieman yli 2 000.

    Puheterapeutin työnkuva on monipuolinen. Monipuolisuutta työhön tuovat eri asiakasryhmät, erilaiset asiakkaat ja monipuoliset työympäristöt. Karkeasti asiakasryhmät voi jakaa kahteen: lapsiin ja aikuisiin. Jo tämä tuo paljon monipuolisuutta työhön, työskenteleekö minkäikäisten asiakkaiden kanssa. Myös jokainen asiakas on yksilö, jolla on omanlaisensa haasteet. Edes saman häiriöryhmän sisällä ei ole kahta häiriöltään täysin samanlaista asiakasta, mikä mahdollistaa jatkuvan oppimisen omassa työssään.

    Puheterapeuttina voi myös työskennellä hyvin erilaisissa työympäristöissä. Puheterapeutti voi työskennellä esimerkiksi

    • perusterveydenhuollossa
    • erikoissairaanhoidossa tai
    • yksityisellä sektorilla.

     

    Työnkuva vaihtelee työympäristön mukaan. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa puheterapeutin työ painottuu sairauden tai vamman diagnosoitiin, kuntoutusuunnitelmien laatimiseen, haastatteluihin ja konsultointiin osana moniammatillista tiimiä.

    Yksityisellä sektorilla puheterapeutin työ on pääosassa kuntoutusta, jota yleensä toteutetaan melko tiiviinä ja pitkäkestoisena. Yksityisellä sektorilla työskentelevän puheterapeutin asiakassuhteet voivat olla pitkiä, jolloin terapeutti tapaa samaa asiakasta viikoittain esimerkiksi 30–40 kertaa vuodessa.

    Työssään puheterapeutti voi kohdata asiakkaita, jotka ovat hakeutuneet puheterapiaan esimerkiksi seuraavien syiden vuoksi:

    • lukemisen tai kirjoittamisen vaikeudet
    • puheen epäselvyys
    • viivästynyt ja poikkeava kielenkehitys
    • artikulaatiovirheet: ässä- ja ärrävika
    • kontaktin/vuorovaikutuksen ongelmat
    • änkytysoireet
    • syömisen tai nielemisen haasteet
    • puhelihasten poikkeava toiminta

  • Puheterapeutin palkka

    Puheterapeuttiliiton tekemän ansiokyselyn mukaan vuonna 2023 puheterapeuttien keskimääräiset ansiotulot olivat:

    • Hyvinvointialueilla kokonaispalkan keskiarvo n. 4150 euroa / kuukaudessa
    • Yksityisen sektorin kokonaispalkan keskiarvo n. 4300 euroa / kuukaudessa (ilman suoritepalkkaisia n. 4100 euroa)