UKK

Kyllä ja ei. Todistusvalintojen tulokset julkaistaan jatkossa jokaisella alalla ennen valintakoetta. Tästä huolimatta tietyt valintakokeet vaativat niin laajaa osaamista, ettei sitä ehdi oppia tai kerrata parissa viikossa.

Esimerkiksi lääketieteen valintakokeessa tulee hallita koko lukion kemian, biologian ja fysiikan oppimäärien sisällöt, mikä ei onnistu ihan hetkessä. Myös tieteellisten tekstien käsittelytaitojen ja koetekniikan haltuun otto valintakokeessa vaadittavalla tasolla vie aikaa.

Sen sijaan oikeustieteen, psykologian, logopedian, terveys- ja hoitotieteen, valmennustieteen sekä liikuntabiologian ennakkomateriaalit on suunniteltu siten, että niitä ei tarvitse eikä voikaan opiskella ennen todistusvalintojen tulosten julkaisua.

Kyllä voi ja ehdottomasti kannattaa! Aineistokoetaidot ovat taitoja, joita yliopisto-opinnoissa harjoitellaan ja kehitetään. Aineistoihin perustuvissa pääsykokeissa nämä taidot tulee kuitenkin jo hallita tietyllä tasolla ennen opintoja.

Muun muassa tällaisista taidoista on aineistokokeissa hyötyä ja näitä kannattaa etukäteen harjoitella:

✔ lukunopeus

✔ tiedon etsintä tekstistä

✔ luetun ymmärtäminen

✔ tutkimusalan sanaston hallinta

✔ tutkimusongelmien hahmottaminen

✔ taulukoiden ja kuvaajien tulkinta

Yllä olevia taitoja harjoittelemme myös valmennuskursseillamme – tervetuloa mukaan treenaamaan ohjatusti!

Kyllä tarvitsee. Vaikka mediassa onkin silloin tällöin näkynyt mm. seuraavanlaisia otsikoita ”Yliopistojen valintakokeisiin pänttääminen vähenee”, ”Jatkossa pääsykokeisiin ei tarvitse enää valmistautua” ja ”Yliopistojen kokeeseen ei tarvitse enää lukea eikä kokeessa tarvitse osata kirjoittaa”, eivät ne todellisuudessa pidä paikkaansa.

Jatkossakin valintakokeilla mitataan alan opinnoissa tarvittavia taitoja ja valmiuksia, kuten esimerkiksi lääketieteellisillä aloilla pohjatietoa luonnontieteistä ja kauppatieteissä lukion taloustiedon ja tilastomatematiikan hallintaa. Myös kokeen ajankäyttöä ja vastaustekniikkaa on tärkeää harjoitella etukäteen.

Takuuhinta Valmennuskeskuksen kursseilla:

Jos ilmoittaudut samalle kurssille uudestaan, lisää kurssi normaalisti ostoskoriin. Klikkaa ostoskorissa täppä kohtaan ”Olen käynyt takuukurssin edellisenä vuonna”.  Näet heti takuuhinnan ostoskorin alareunassa kohdassa ”Ostoskori yhteensä”.

Jos haluat vaihtaa kurssia laajempaan tai suppeampaan kurssiin, ole yhteydessä asiakaspalveluumme info.valmennuskeskus@eezy.fi. Laskemme sinulle henkilökohtaisen alennuksen!

Jos esimerkiksi olet ollut edellisenä vuonna itseopiskelukurssilla ja haluaisit nyt osallistua lähi- tai etäopetuskurssille, voit saada kurssistasi alennusta.

Kauppiksen valintakokeessa menestyminen vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä valmistautumista. Tärkeää on hallita lukion taloustiedon ja tilastomatematiikan keskeiset sisällöt. Lisäksi kokeessa korostuvat luetun ymmärtäminen, looginen päättely ja kyky omaksua uutta aineistoa nopeasti.


Valmistautumiseen kannattaa laatia selkeä opiskelusuunnitelma, joka varmistaa, että kaikki vaaditut aiheet tulee opiskeltua ajoissa. Pelkkä lukeminen ei riitä, vaan keskeistä on aktiivinen harjoittelu, kertaaminen ja oman osaamisen testaaminen esimerkiksi harjoituskokeilla tai vanhoilla pääsykokeilla. Valintakokeen tehtävätyypit ovat hyvin erilaisia kuin esimerkiksi yo-kokeissa ja mukana voi olla myös loogisen päättelyn tehtäviä.


Kun yhdistät tehokkaat opiskelumenetelmät, säännöllisen harjoittelun ja toimivan koestrategian, kasvatat merkittävästi mahdollisuuksiasi onnistua valintakokeessa.

Kyllä voi. Kauppatieteen valintakokeessa vaadittava matematiikka perustuu lukion tilastomatematiikan sisältöihin, jotka voi opiskella joko pitkän matematiikan MAA8- tai lyhyen matematiikan MAB5-moduulin pohjalta. Pitkän matematiikan opiskelu ei siis ole edellytys kauppatieteen valintakokeessa menestymiselle.

Kyllä. Kauppatieteen valintakoe on yliopistojen yhteinen valintakoe F, joten samalla kokeella voit hakea useaan kauppatieteiden hakukohteeseen. Yhteishaussa voit hakea enintään kuuteen koulutukseen, ja hakukohteet asetetaan hakulomakkeella mieluisuusjärjestykseen.

Luokanopettajaksi opiskellaan yliopistossa viisivuotisessa kasvatustieteen maisteriohjelmassa. Ala sopii henkilöille, jotka haluavat työskennellä erilaisten ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kanssa, ovat kiinnostuneita oppimisesta ja haluavat vaikuttaa tulevaisuuteen kasvatuksen ja kehityksen kautta. Luokanopettajan koulutus on hyvä valinta sosiaaliselle ja luovalle tekijälle, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot, kärsivällisyyttä sekä halua innostaa muita ja opettaa monipuolisesti eri aineita.

Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen: ensin tulee läpäistä kirjallinen valintakoe E ja sen jälkeen soveltuvuuskoe. Ensimmäisessä koevaiheessa parhaiten menestyneet kutsutaan soveltuvuuskokeeseen, joka ratkaisee lopullisen sisäänpääsyn.

Koevaiheet lyhyesti esiteltynä:

👉 Valintakoe E: Digitaalinen koe, joka perustuu kokeessa jaettavaan laajaan, artikkelipohjaiseen aineistoon. Kokeen tehtävät ovat erialaisia monivalinta- ja väittämätehtäviä, joihin vastataan kokeen aineiston pohjalta.

👉 Soveltuvuuskoe: Soveltuvuuskoe koostuu useasta lyhyestä pysäkkihaastattelusta, joissa hakijan soveltuvuutta arvioidaan viidellä eri osa-alueella.

Suosituimpia hakukohteita keväällä 2025 olivat Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutus (kaikkiaan 1905 hakijaa) ja Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutus (kaikkiaan 1764 hakijaa).

Eezy Valmennuskeskuksen kattavin kasvatusalan kurssikokonaisuus sisältää sekä Valintakoe E -valmennuksen että soveltuvuuskoeharjoittelun. Vuonna 2025 tämän kurssin käyneistä 62% sai opiskelupaikan. Lisäksi saatavilla erilaisia kurssi- ja itseopiskelukokonaisuuksia. Tutustu tarkemmin Valmennuskeskuksen kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen valmennuskursseihin.

Kasvatustieteissä tutkitaan ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä kasvatusta, opetusta ja koulutusta erilaisissa ympäristöissä ja yhteiskunnassa. Opintojen sisältö riippuu koulutusohjelmasta ja yliopistosta. Opinnoissa voidaan perehtyä esimerkiksi kasvatuksen historiaan ja filosofiaan, oppimiseen ja opetukseen, koulutuspolitiikkaan, kasvatussosiologiaan, työelämän muutoksiin sekä organisaatioiden kehittämiseen.

Opettajankoulutus antaa kelpoisuuden opettajan tehtäviin, kun taas yleisestä kasvatustieteestä valmistutaan tavallisesti erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Esimerkiksi luokanopettajan koulutuksesta valmistunut saa kelpoisuuden toimia luokanopettajana, mutta yleisen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmasta ei valmistuta suoraan opettajaksi.

Riittävä valmistautuminen näkyy tasaisena työrytminä, suunnitelmallisuutena ja jatkuvana ymmärryksen syvenemisenä. Jos nuori etenee aikataulussa, hallitsee sisältöjä ja pystyy toistamaan opittua ilman materiaalia, valmistautuminen etenee oikein. Epäsäännöllinen työskentely ja kiireinen viime hetken paniikkiluku ovat merkkejä riittämättömästä valmistautumisesta.