Yleisen ja aikuiskasvatuksen sivuaineiden merkitys

Yleisen ja aikuiskasvatuksen opiskelijana sivuaineilla on merkittävä vaikutus. Yleinen ja aikuiskasvatus on aineena niin laaja ala opiskella, ettei kaikkeen pystytä paneutua tarkasti tai käytännönläheisesti. Sivuaineilla pystyy ohjaamaan ja keskittämään omaa opintopolkua, kokeilemaan eri vaihtoehtoja ja etsiä omia mielenkiinnon kohteita. Sivuaineet ja muut valinnaiset opinnot voivat myös vaikuttaa tulevaisuuden uravalintoihin.

Sivuaineita ei kuitenkaan onneksi tarvitse päättää heti opintojen alussa. Tällä hetkellä yleisen ja aikuiskasvatuksen kandidaatin tutkinnon suorittamiseen vaaditaan pitkä, eli 60 opintopisteen sivuaine, joka vie ajallisesti noin vuoden opinnoista. Sivuaineen voi periaatteessa valita vapaasti mielenkiinnon mukaan, mutta Helsingin yliopistolla on tiettyjen aineiden kanssa rajoituksia. Esimerkiksi valtiotieteellisessä tiedekunnassa on paljon tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille suljettuja sivuaineita. Näitä sivuaineita pystyy toki käymään avoimen yliopiston puolella, mutta kesäopintoja lukuun ottamatta ne ovat yleensä maksullisia. Joihinkin sivuaineisiin, kuten erityispedagogiikkaan, täytyy hakea oikeus lukea. Sivuaineen voi myös hakea toisesta yliopistosta joustavan opinto-oikeuden kautta. Sivuaineiden rajoitukset ovat ainekohtaisia ja muuttuvat koko ajan, joten en tähän tekstiin listaa ainekohtaisia vaatimuksia.

Olin suuren vaivan jälkeen päässyt lukemaan omaa pääainettani, joten en itse ollut yhtään miettinyt mitä haluan lukea sivuaineena. Päätin kuitenkin kokeilla eri aineita, jotka tukisivat pääainettani. Olen kokeillut sosiaalipsykologian ja erityispedagogiikan opintoja ja harkinnut sivuaineena myös viestintää. Kallistuin enemmän sosiaalipsykologian ja sosiaalitieteiden puolelle ja luultavasti jatkan niiden lukemista. Sosiaalipsykologia auttaa ymmärtämään ihmisten välisiä suhteita sekä käyttäytymistä eri tilanteissa. Viestinnän taas koen hyödylliseksi, koska sitä tarvitaan lähes kaikkialla. Yliopiston uudistusten myötä sosiaalipsykologia on nykyään osa isompaa sosiaalitieteiden opintokokonaisuutta, johon kuuluu mm. myös sosiologia sekä yhteiskuntapolitiikka. Viestintä taas kuuluu nykyään politiikan ja viestinnän yhteiseen koulutusohjelmaan. Helsingin yliopistossa tapahtuvien muutosten ja uudistusten vuoksi monet asiat ovat vielä epäselviä. Olen itse pähkäillyt jo pitkään mitä haluan ja pystyn lukemaan sivuaineena, ja voin todeta, että en vieläkään näin toisen vuoden opiskelijana ole aivan varma.

Sivuaineiden valitseminen on todella yksilöllistä. Syy sivuaineen valintaan voi olla esimerkiksi oman osaamisensa syventäminen kasvatustieteiden kannalta. Jotkut opiskelijat taas haluavat lukea poikkitieteellistä ainetta, joka tarjoaa vaihtelua kasvatustieteiden teoreettiseen opiskeluun. Sivuaineeksi voi valita myös sellaisen aineen, josta on itse aiemmin ollut kiinnostunut tai jopa hakenut lukemaan yliopistoon. Esimerkkejä eri sivuainevalinnoista voisi erityispedagogiikan, viestinnän ja sosiaalitieteiden lisäksi olla tuotantotalous, kognitiotiede, ohjelmointi, organisaatiopsykologia, kauppatieteet tai vaikka sukupuolentutkimus. Vaihtoehtoja on siis paljon erilaisia, uudistuksista huolimatta kaikille löytyy varmasti jotain, mihin on mahdollisuus sekä omaa motivaatiota opiskella.