Kauppatiede  •  01.02.2020

Vuosi sitten tähän aikaan. Mitä nyt kannattaa tehdä?

Moikka!

Joidenkin kohdalla pääsykoekevät starttailee tai on jo alkanutkin lukemisen osalta. Lienee korkea aika kertoa, miten itse valmistauduin tässä vaiheessa tulevaan koitokseen. Vuoden takainen on kuitenkin vielä melko tuoreessa muistissa.

Valmennuskurssi

Aloitin Takuu pitkä -kurssilla tammikuun alussa. Aloitusluennon jälkeen päätin tehdä karkean lukusuunnitelman keväälle. Tein osa-aikatöitä samaan aikaan, joten aikataulutus oli enemmän kuin tarpeen. Päätin heti alussa, että jätän kurssilta saatavat tehtävät loppupäähän luku-urakkaa. Katsoin kurssin läpivientiä ja tein suunnitelman sen mukaan.

Kirjoitin kalenteriin ylös ensimmäisenä pääsykokeen päivämäärän ja päätin, että nimenomaan Aaltoon pääseminen on ehdoton tavoite. Merkkasin sitten kaikki tulevat luennot, tehtäväkerrat ja harjoituspääsykokeet. Tämän jälkeen tietenkin työvuorot niin pitkälle kuin ne tiesin. Seuraavaksi vapaapäivät lukemisesta. Niistä ei tulisi tinkiä, koska muuten ei jaksa tehdä hommia tehokkaasti. Vapaapäivä merkkasin aina toukokuun lopulle asti ja niistä tuli pidettyä myös kiinni.

Sitten vasta karkea lukusuunnitelma. Työvuorot sovin luentopäiville, sillä lukupäivän jälkeen en jaksaisi enää keskittyä opetukseen. Lukupäivinä tein hommia niin kauan kuin jaksoin tehokkaasti tehdä. Joskus luin tunnin päivässä, joskus neljä tai kuusi. Heti kun tuntui siltä, että tarvitsee tauon tai että tänään ei enää jaksa, menin sen mukaan. Lukutunteja en merkannut ylös, sillä niillä ei olisi mitään väliä kun istutaan valintakoetilaisuudessa kesäkuun 5. päivä. Osaaminen ratkaisee, ei lukutuntien määrä. En sano, etteikö se jollekin olisi motivoivaa ja toimivaa. Minulle se ei vain olisi toiminut.

Lukusuunnitelma

Kuten mainittu, tekemäni lukusuunnitelma oli karkea. Jaoin sen kolmeen osioon: 1. alueen läpi lukeminen luentojen mukaan, 2. tarkkojen muistiinpanojen, mind mapien ym. tekeminen, 3. tehtävien tekeminen ja kertaus. Ihan loppuun jätin pari päivää tiettyjen ulkoaopeteltavien knoppitietojen silmäilyyn. Päivitin joka sunnuntai kalenteriini seuraavan viikon aiheet ja tarkensin aikataulut tarvittaessa. Jaoin tarkemmin opiskeltavat asiat lukupäiville. Tämä sunnuntairutiini oli käytössä loppuun saakka. Merkitsin ylös myös aiheita, jotka eivät heti auenneet. Varasin niille erikseen aikaa. Tässä ensimmäisessä vaiheessa en oikeastaan tehnyt vielä muistiinpanoja. Tein vain alleviivauksia ja kirjoitin toki luennoilla saadut ahaa-elämykset sun muut tärkeät jutut ylös. Luentoihin valmistauduin lukemalla käsiteltävät asiat ennakkoon läpi. Matematiikassa pyrin ymmärtämään aina mitä kussakin tehtävässä kysytään. En tuijottanut kaavoja ja yrittänyt muistaa niitä ulkoa. Eiväthän tilastot ja todennäköisyys -kurssin kaavat ole edes mitään monimutkaisia. Itse suoritin tuon kurssin lukiossa aikanaan vailla kiinnostusta ja oppiminen oli sen mukaista. Yritin juuri tuota hauki on kala -temppua, mutta sillä ei silloin pitkälle päässyt. Toki kaavat voi opetella ulkoa, mutta täytyy myös ymmärtää mistä ne tulevat. Matematiikkaa oppii vain laskemalla. Historian osalta sanoisin, että ehkei kauppiksen kokeessa tarvitse tietää mikä on opsofagi tai mitä Ötzi on syönyt ennen kuolemaansa. Kannattaa keskittyä isompiin ilmiöihin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Mielestäni kurssin opettaja Erkki Kulovesi osasi erinomaisesti kiteyttää kaikki olennaiset asiat. Jos ensi kesäkuussa kuitenkin törmäät kokeessa kysymykseen, jossa täytyy tietää mistä sanonta ”Terveydeksi!” tulee, en ole vastuussa. Yhteiskuntaopin tueksi kannattaa ottaa esim. Helsingin Sanomien talousuutiset. Hesarissa nimittäin asiat selitetään kansantajuisesti. Kannattaa myös lueskella ja etsiä tietoa megatrendeistä, sillä niistä taidettiin kysyäkin aineiston muodossa viime vuoden kokeessa.

Lopputsempit

Tässä vaiheessa on turha stressata, sillä aikaa on riittävästi. Stressaamiselle ei ole koko keväänä aihetta, kun on suunnitellut aikataulut hyvin ja tietää mitä tekee. Minä tein asiat omalla tavallani, enkä miettinyt mitä muut tekee. Keskityin oppimiseen ja rentoutumiseen. En sano, että minun tapani toimisi kaikille, joten älä ota kaikkea sanomaani absoluuttisena totuutena. Kannattaa miettiä miten itse parhaiten oppii ja kuinka paljon tarvitsee lepoa. Liikunnasta ei kannata tinkiä, jos on tottunut säännöllisesti treenailemaan.

Seuraavissa postauksissa kerron seuraavista vaiheista lukuprosessissani. Kunhan vaan kiireiltäni ehdin kirjoittelemaan. Seuraavaan kertaan!

-Tommi

PS. Lukukaveria suosittelen etsimään keväälle! Opiskelin huhtikuun tienoille itsekseni, mutta siitä eteenpäin käytiin lukukavereiden kanssa läpi haastavimpia asioita ja kertailtiin itsenäisen opiskelun lisänä.

Tommi

Olen 25-vuotias kauppatieteiden opiskelija Aalto-yliopistossa. Valmistuin 2017 joulukuussa fysioterapeutiksi Savonia-AMK:sta, jonka jälkeen olen tehnyt alan töitä eri yrityksissä ennen kauppikseen pääsyä. Tiesin jo ennen fysioterapeutiksi valmistumista, että en niitä hommia halua tehdä lopun ikääni. Viimeisimmässä työpaikassani pääsin tekemään markkinointiin ja myyntiin liittyviä työtehtäviä, ja huomasin tykkääväni niistä enemmän kuin fysioterapeutin töistä. Olin jo aiemmin ollut kiinnostunut kauppatieteistä, mutta viimeistään tässä kohtaa tein päätöksen hakea uudelleen opiskelemaan. Aloitin opinnot Aallossa syksyllä 2019.

Kerron blogissani millaista on opiskella Aalto-yliopistossa. Opintojen ja muun yliopistoelämään olennaisesti liittyvän lisäksi kerron myös pääsykokeisiin valmistautumisesta. Annan vinkkejä lukutekniikkaan ja henkiseen valmistautumiseen. Valmennuskurssi antoi minulle hyvät eväät koekevääseen, mutta valmennuskurssille osallistuminen ei ole automaattisesti tuo opiskelupaikkaa. Kovan työn joutuu tekemään itse, ja juuri siihen koitan sparrata blogini lukijoita.