Minna-Liisa Rinne: Oikeustieteellisen monipuoliset urapolut
Valiokuntaneuvos, hallintovaliokunnan apulaissihteeri Minna-Liisa Rinne – Oikeustieteellisen monipuoliset uramahdollisuudet.
Pääsykoekevät etenee vauhdilla. Jännitys tiivistyy. Joku saattaa jopa pohtia, vieläkö kannattaa jatkaa lukemista, onko sisäänpääsy sen arvoista. Vastaus on – kyllä! Vielä on paljon lukuaikaa jäljellä. Oikeustieteiden tutkinto on monipuolinen ja mahdollistaa monipuoliset uramahdollisuudet. ”Oikkareita” työskentelee lukuisissa eri tehtävissä. Vaihtoehtoja on monia. Seuraavaksi Helsingin oikeustieteellisestä valmistunut eduskunnan valiokuntaneuvos ja hallintovaliokunnan apulaissihteeri, varatuomari Minna-Liisa Rinne kertoo työstään, työurastaan ja opiskelustaan oikeustieteellisessä sekä antaa muutamia vinkkejä parhaillaan pääsykokeisiin lukeville hakijoille.
Kuka on Minna-Liisa Rinne?
Varatuomari Minna-Liisa Rinne on valiokuntaneuvos ja eduskunnan hallintovaliokunnan apulaissihteeri. Koulutukseltaan hän on oikeustieteiden kandidaatti, joka vastaa nykyään oikeustieteiden maisteria. Rinne valmistui Helsingin yliopistosta -92 ja suoritti tuomioistuinharjoittelun, auskultoinnin heti valmistumisensa jälkeen Ikaalisissa. Tämän johdosta hänellä on myös varatuomarin arvonimi. Nyt hän työskentelee eduskunnassa valiokuntaneuvoksena ja erityisen laaja-alaisen hallintovaliokunnan apulaissihteerinä. Ennen nykyistä virkaansa hän ehti työskennellä monipuolisissa työtehtävissä pääasiassa julkisen sektorin palveluksessa.
Mitä valiokuntaneuvos tekee, mitä työhön kuuluu?
Yllätyin, kuinka rauhallisesti kiireinen valiokuntaneuvos ehtii juttelemaan toista tuntia työstään kesken massiivisen maakunta- ja soteuudistuksen käsittelyn. Muodostuu kuva erittäin monipuolisesta, haastavasta ja usein todella kiireisestä sekä hektisestä työstä. Vastuu on iso. Jokaisen valiokuntiin kuuluvan tai niissä työskentelevän työ jalostuu lausuntojen ja mietintöjen pohjalta uusiksi, täysistunnoissa hyväksyttäviksi, laeiksi. Työllä on siis konkreettisia vaikutuksia yksittäisten kansalaisten ja yritysten elämään. Valiokuntaneuvos on kansanedustajista koostuvan valiokunnan virkamies. Työhön kuuluu muun muassa valiokunnan työskentelyn suunnittelu ja organisointi, hallituksen esitykseen perehtyminen, asiantuntijoiden valinta ja kuuleminen sekä erityisesti valiokunnan mietintöjen ja lausuntojen laatiminen. Tämä kaikki valiokuntaan kuuluvien kansanedustajien kanssa.
Minna-Liisa Rinne työskentelee valiokuntaneuvoksena hallintovaliokunnassa. Keskustelussa muodostuu kuva hyvin monialaisesta valiokunnasta. Toimialaan kuuluvat alue- ja paikallishallintoa, poliisia, rajavartiolaitosta ja pelastustointa, mukaan lukien hätäkeskusta, koskevat asiat. Lisäksi toimialaan kuuluvat myös maahanmuutto- ja ulkomaalaisasiat sekä kunta- ja kirkollisasiat. Työskentely valiokuntaneuvoksena vaatii hyvää yleistuntemusta oman valiokunnan alaan liittyvistä asioista. Rinteen mukaan parasta työssä onkin juuri sen monipuolisuus. Työ vaatii laajaa yleistuntemusta sekä kykyä yhdistellä ja ymmärtää eri asioiden yhteyksiä. Vastaan tulee koko ajan uusia oikeudellisia ongelmia. Aina, kun tulee uusi hallituksen esitys, on valiokuntaneuvoksen perehdyttävä uusiin asioihin.
Mietintöjen ja lausuntojen kirjoittaminen vaatii myös tekstin ja pykälien kirjoittamista juridisesti oikein. Pykälät ja perustelut on kirjoitettava juridisen kielen muotoon, jolloin on ymmärrettävä, että eri sanavalinnoilla painottuu hieman eri asiat. Työ vaatii myös ”poliittista hoksotinta” ja lainsäätämisprosessit on tunnettava hyvin. Usein lakiehdotus on osin kompromissi, sillä asiat ovat niin moniulotteisia. Myös hallitus – oppositio asetelma vaikuttaa siihen, millaiseksi ehdotus lopulta muodostuu ja perusoikeudetkin on aina otettava huomioon.
Kuinka asian käsittely etenee?
Lain valmistelu on monivaiheinen prosessi. Eduskunnan tärkein tehtävä eli lakien säätäminen tapahtuu täysistunnossa, siellä käsittelyn pohjana on kussakin asiassa erikoisvaliokunnan laatima mietintö. Näiden erikoisvaliokuntien pääasiallisena tehtävänä on käsitellä asioita valmistelevasti niiden toimialajaon mukaisesti ja laatia asioista mietintöjä täysistuntoja varten tai lausuntoja mietintövaliokunnille. Kun lakiesitys tulee valiokunnan käsittelyyn, valitaan ensin tarvittavat asiantuntijat kuultavaksi. Kuulemisen perusteella valiokunta muodostaa oman näkemyksensä yleiskeskusteluissa. Näiden pohjalta valiokuntaneuvos kirjoittaa alustavan lausunnon tai mietinnön uusien kokousten muokattavaksi. Lopulta asia hyväksytään yksityiskohtaisessa käsittelyssä ja lähetetään eduskunnan täysistuntoon hyväksyttäväksi.
Mikä sitten johdatteli Rinteen oikikseen ja lopulta valiokuntaneuvoksen virkaan?
Kun Rinne oli lukiolainen, hän ajatteli ensin, että menisi opiskelemaan kieliä. Myöhemmin tämä vaihtui kaupalliseen alaan. Lopulta lukion valinnainen lakitiedonkurssi muutti suunnitelmat. Kurssilla vieraili juristeja kertomassa työstään. Sen lisäksi kurssiin kuului vierailuja tuomioistuimiin ja jopa vankilaan. Rinne huomasi oikeustieteellisen tarjoavan laajan pohjan ja monipuolisen tutkinnon. Tämä johti hakemuksen lähettämiseen oikeustieteelliseen tiedekuntaan Helsinkiin. Ensimmäisellä hakukerralla Rinne teki itselleen lukusuunnitelman, varasi valmennuskurssin ja luki viimeiseen asti. Tällöin sisäänpääsy jäi kuitenkin hyvin pienestä kiinni. Rinteen mukaan pettymystä lievensi se, että hän oli alusta asti ymmärtänyt, ettei oikikseen välttämättä pääse ensimmäisellä yrittämällä. Hän päättikin suorittaa avoimessa yliopistossa oikeustieteellisen kursseja ja harjoitteli vastaustekniikkaa. Tästä olikin todella paljon hyötyä, sillä toisella hakukerrallaan hän pääsi sisään reippaasti yli sisäänpääsyrajan.
Uraa Rinne ei etukäteen hirveästi suunnitellut. Hän muistuttaakin, ettei valintojen tarvitse olla heti lopullisia. Opiskellessaan häntä kiinnosti eniten yksityinen sektori. Auskultoituaan tuomioistuimessa, rikosoikeus alkoi tuntua enemmän omalta oikeudenalalta, mutta lopulta tämä vaihtui julkiseen sektoriin laajemmin. Hän neuvookin olemaan utelias ja ennakkoluuloton. Ei kannata sulkea liikaa vaihtoehtoja pois itseltään liian aikaisin. Jos tarjoutuu tilaisuus kokeilla jotain uutta, siihen kannattaa ennakkoluulottomasti tarttua. Maailman muuttuessa nopeaan tahtiin, on jokaisessa työtehtävässä yhä enemmän osattava hahmottaa laaja-alaisesti eri asioiden yhteyksiä. Tällöin parhaimman pohjan työelämään antaa monipuolinen kokemus eri oikeudenalojen parissa.
Rinteen työura onkin monipuolinen. Hän oli ensimmäisen opiskelijavuotensa jälkeen kesätöissä oikeusministeriön tietojärjestelmäyksikössä Hämeenlinnassa, seuraavana kesänä oikeusministeriön alaisessa rikosrekisteritoimistossa. Sen jälkeen hän työskenteli kaksi kesää yksityisen sektorin puolella yritysrahoitukseen liittyvissä tehtävissä. Valmistumisensa jälkeen Minna-Liisa Rinne suoritti tuomioistuinharjoittelun, eli auskultoinnin, Ikaalisissa. Koska Helsingissä ei Rinteen opiskeluaikoina ollut EU-oikeutta koskevia kursseja, hän päätti seuraavaksi lähteä Lapin yliopistoon, jossa järjestettiin täydennyskoulutus EU-oikeudesta. Rovaniemellä hän työskenteli myös hovioikeuden esittelijänä. Kun Suomi haki Euroopan unionin jäseneksi, hän huomasi valtion etsivän valtioneuvostoon EU-harjoittelijoita ja pääsi töihin sisäministeriöön. Sisäministeriössä hän työskenteli lainvalmistelutehtävissä aluekehitysasioiden ja EU:n rakennerahasto -ohjelmien parissa sekä kuntalainsäädännön valmistelijana yhteensä 10 vuotta ennen eduskuntaan siirtymistään.
Mitkä ovat Rinteen parhaat muistot oikiksesta?
Parhaimmat muistot oikiksesta liittyvät hämäläisen osakunnan toimintaan. ”Hämiksessä” hänelle muodostui hyvä opiskelukaveripiiri. He lukivat porukalla kirjastossa ja osallistuivat erilaisiin tapahtumiin yhdessä. Porukalla he myös sparrasivat toisiaan. Opiskeluun oikeustieteellisessä kuuluu hyvin paljon lukemista. Opiskelun vastapainona käytiinkin osakunnan ja Pykälän tapahtumissa tuulettumassa. Tänäkin päivänä Rinne törmää opiskeluaikaisiin kavereihinsa työelämässä. Hänestä on mukava huomata, että opiskeluaikaisia kavereita tulee vastaan erilaisissa tehtävissä, esimerkiksi ministeriöissä ja muiden lainvalmistelutöiden parissa. Opiskeluaikana opiskeltiin yhdessä, nykyään tehdään töitä kollegoina.
Miten Rinne neuvoo nyt pääsykokeisiin valmistautuvia hakijoita?
Pitäydy lukusuunnitelmassasi. Muista myös edelleen laittaa suunnitelmaasi joustovaraa, jottei siitä tulisi liian tiukka. Lukemisen ei tarvitse olla 24/7 lukemista, vaan on tärkeää lepuuttaa välillä aivoja ja käydä vaikka lenkillä. Opiskellessa on myös tärkeää välttää häiriötekijöitä ja keskittyä hyvin.
Terveiset hakijoille:
”Tsemppiä todella paljon luku-urakkaan! Olkaa sitkeitä ja rohkeita!”.
-Taija-Maija