Strategia valmiina?!
Muutama viikko Vakava-materiaalin julkaisuun. Kaikki tietävät että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten nyt on hyvä aika hankkia muistiinpanovälineet ja suunnitella luku-urakan strategiaa. Itse olen niin pääsykokeisiin kuin tentteihin lukiessa ollut melkoinen häseltäjä. Niinä harvoina kertoina, kun minulla on ollut jonkinlainen suunnitelma tehtynä, lukeminen on tuntunut sujuneen huomattavasti kevyemmin. Kun tietää mitä tekee, on helpompaa keskittyä. Opiskelun strategiat ovat yksilöllisiä, ja jokainen on oman oppimisensa asiantuntija. Mieti ennen materiaalin julkaisua omaa motivaatiotasi ja voimavarojasi: miten opit parhaiten, miten jaksat parhaiten ja mitä oppimisen tapoja haluat käyttää?
Vakava-materiaali koostuu yleensä 5-7 kasvatustieteellisestä artikkelista. Jokainen artikkeli kannattaa ensin opetella ymmärtämään erikseen, ja vasta loppusuoralla muutama päivä ennen koetta voi pohtia, oliko artikkeleissa yhteisiä teemoja. Näin toimittiin myös Valmennuskeskuksen valmennuskurssilla, jolle osallistuin ennen omaa Vakava-koettani. Kuukauden lukuajasta saa parhaiten kaiken irti, kun suunnittelee tekemistään ja löytää itselleen toimivan strategian. Kuitenkin kuukausi on myös sen verran pitkä aika, että strategiaa ehtii tarvittaessa muuttaa ja päivittää, jos alku sujuu heikosti (kuten minulla).
Jälkiviisaus on helppoa, joten jos tänä vuonna osallistuisin Vakava-kokeeseen, tietäisin melko tarkkaan itselleni parhaiten sopivan strategian opiskeluun. Häseltäminen ja fiiliksen mukaan lukeminen olisi kiellettyä, sen sijaan haluaisin edetä järjestelmällisesti artikkeli kerrallaan ja toistaa tiettyjä rutiineja jokaisen artikkelin kohdalla. Jaan tässä omia lukustrategiaa koskevia ajatuksiani. Toivottavasti sinä hakijana poimit itsellesi sopivat vinkit talteen ja muokkaat niistä omaan suunnitelmaasi sopivia. 🙂
1. Aloitus kokonaiskuvan muodostamisesta.
Heti alkuun on mielestäni kivaa lukaista koko aineisto läpi, jotta tietää, mitä on odotettavissa. Sen jälkeen aloittaisin paneutumalla ykkösartikkeliin. Alkuun kannattaa lukea artikkeli alusta loppuun, jotta ymmärtää aiheen ja taustalla olevan tutkimusprosessin kulun. Epäselvät käsitteet kannattaa etsiä joko materiaalin omasta ”sanaselityslistasta” tai googlaamalla.
2. Yksityiskohtien korostaminen.
Tykkäsin listata ja selittää tärkeät käsitteet, sekä merkitä tutkijat ja vuosiluvut. Nippelitieto ei ole Vakava-kokeessa tärkeintä, mutta yksityiskohtien muistaminen antaa itsevarmuutta omaan opiskeluun ja vastavuoroisesti kokonaisuuden hahmottaminen ja yksityiskohtien muistaminen tukevat toisiaan. Kirjaan tai tulostettujen artikkelien reunoille voi kirjoittaa pieniä huomioita itselleen ylös, ja tutkijat ja vuosiluvut korostaa esimerkiksi värikynillä. Suosittelen myös FlashCardeja, eli pienten korttien askartelua siten, että toiselle puolelle kirjoittaa tärkeän käsitteen ja toiselle sen selityksen. Lisäksi voi tehdä kortteja, joissa toisella puolella on tutkijan nimi ja toisella puolella hänen tutkimusaiheensa. Sitten pelaillaan vaikka itsekseen ääneen puhuen, ja kun vastauksen on puhunut ääneen, sen voi tarkastaa kääntämällä kortin. Nämä toimivat hyvinä kertausvälineinä vaikkapa iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
3. Tiedon soveltaminen.
Itselleni tämä vaihe tarkoitti sitä, että tein kaikki mahdolliset valmennuskurssilta saadut tehtävät ja tarkistin ne. Lisäksi innostuin kuvittelemaan itseni Vakava-kokeen laatijana ja tekemään omia monivalintatehtäviä artikkelista. Kun artikkelin yrittää nähdä kokeenlaatijan silmin, saattaa hahmottaa hyvät kysymyksenpaikat. Tärkeää on miettiä myös, mitä asioita artikkelista valitsisi hämäyksen vuoksi vääriksi vastauksiksi! Toivottavasti osutte oikeaan veikatessa mahdollisia kysymyksiä! Tiedon soveltamista on esimerkiksi myös MindMapien tekeminen, jolloin joutuu miettimään asioiden välisiä yhteyksiä.
4. Kertaus.
Kaikki edellä tehty kerrataan, varmistetaan, että kokonaisuus on ymmärretty ja yksityiskohdat muistissa. Kertaamiseen suosittelen lukemisen lisäksi ainakin ääneen puhumista. Jos esimerkiksi artikkelissa on paljon väliotsikoita, voit jokaisen väliotsikon kohdalla ensin muistella ja kertoa omin sanoin ääneen, mitä tiedät tästä aiheesta. Sen jälkeen kohdan voi lukea ja tarkistaa, että se oli muistissa. Erityisesti kannattaa kerrata vaikeita kohtia ja muistaa se, että virheistä oppii! Kannattaa tehdä siis virheitä ennen Vakava-koetta, ei koepäivänä! Kertaamiseen kannattaa mielestäni palata useasti. Jos aloittaa opiskelemalla ykkösartikkelin, sitä kannattaa palautella mieleen pitkin luku-urakkaa, eikä vasta viimeisenä päivänä.
Mielestäni tällaisella neljän kohdan strategialla pääsee pitkälle. Minuutin tarkka aikataulu voi olla liioittelua, mutta jonkinlainen perusrunko omalle valmistautumiselle kannattaa rakentaa ja aikatauluttaa. Oikeita tapoja on monia, ja vaikka heti alkuun strategiaa ei olisi, sellainen saattaa löytyä itsestään lukurutiinien kautta, kun vain aloittaa lukemisen!
-Anna