Lääketiede  •  29.03.2021

Saat pitää tauon! Lepo on välttämätöntä jaksamisen kannalta

Tämä on muistutus sulle joka tarviit sen tänään.

Saat pitää sen tauon. On okei ettet aina jaksa. Eikä sun tarvii ymmärtää miks tänään (tai koko tällä viikolla) jaksaminen on teillä tietämättömillä. Lepo on välttämätöntä. Ja joo mä tiiän, aikaa on vähän, deadlinet ja koepäivät lähestyy, nyt ei ole aikaa pitää taukoja. Mut usko mua kun sanon että se tauko, ne viikonlopun vapaapäivät ja se pääsiäisloma on kaikki paikallaan, täysin vailla ansaitsemista ja oikeestaan varmaankin auttaa sua enemmän kun niiden sivuuttaminen auttaisi.

Lukiolaisena mä uskoin ymmärtäväni tämän. Uskoin tietäväni että näin se on, tauot kunniaan! Olinhan urheilutaustani takia jo sisäistänyt urehilijan kolme tärkeintä tekijää: treeni, ravinto, lepo. Opiskeluissa samaa voi soveltaa vaikkapa osapuin työ, harrastukset, lepo. Silti kuvittelin etten mä oikeestaan nyt tarvii taukoa, pääsen vielä vähän edelle kun luen vielä tän asian tänään. Tästä päänisisäisestä kaksinaismoralismista kehittyi kuitenkin alitajuntainen syyllisyys aina kun päätinkin pitää tauon, tehdä jotain muuta kuin kouluhommia. Ja se tunne jatkui vielä pitkään lukion jälkeenkin ja päiviin jolloin ei olisi mitään syytä olettaakkaan opiskelevani. Koen yhä helposti olevani saamaton jos en tee jotain hyödyllistä. Varsinkin koronan myötä ja elämän kavennuttua samojen seinien sisään on levon erottamisen tärkeys, välttämättömyys, realisoitunut mulle aivan uudella tavalla. Oon joutunut opettelemaan myöntämään että mäkään en aina jaksa. Ja se on tosi okei.

Tässä muutama muistutus ja oppi mun mokista:

-Jos lukemisesta ei tule mitään vaikka kuinka yrität, kannattaa ehkä ottaa 15min breikki ja kokeilla sitten uudestaan. Yleensä aina pikku tauko palauttaa keskittymiskyvyn ja homman saa tehtyä paljon nopeammin kun jos vaan kärvistelisi harhailevien ajatusten kanssa.

-Jos illalla ajatus uudesta opiskelupäivästä ahdistaa, kurkkua kiristää ja odotat jo itku herkässä seuraavaa päivää on lepopäivä varmaan paikallaan. Viikonlopuistakin kannattaa pyhittää edes toinen päivä aivan muulle elämälle. Aivot tarvitsevat aikaa levätä, ajatella muita asioita ja käsitellä opittua. Sitä paitsi, elämässä on muutakin elettävää kiireisinä pääsykoekeväinäkin!

-Sun ei tarvii olla superihminen joka jaksaa aina lukea, treenata, kokata, siivota, pitää yllä ihmissuhteitaan ja vielä harrastaa ainakin kolmea eri asiaa. Ei edes vaikka ajattelet kaikkien olettavan sitä sulta. Säkin saat sanoa ei, blokata kalenterista päivän ihan tyhjäksi ilman mitään suunnitelmia ja selitysvelvollisuutta kenellekään. Kokeile, vapauttaa kummasti ja tylsyyden tunteminen tekee mielettömän hyvää vastapainoksi stressaavalle elämän rytmille.

-Panosta sulle tärkeisiin asioihin. Anna päivittäin aikaa liikunnalle, lempi sarjan katsomiselle, kaverille soittamiselle tai mille vaan mistä saat energiaa ja joka saat hetkeksi unohtamaan kaiken muun. Älä laiminlyö näitä asioita. Ne on tärkeämpiä kuin uskotkaan. Et varmasti kadu sitä että käytit tunnin ajastasi vaikka lenkille lähtemiseen. Se maksaa itsensä takaisin monin kerroin.

-Ja viimesenä, kohta on pääsiäinen, lomaa jonka saa pitää vapaata! Oikeastaan mä vahvasti kannustan sua siihen. Itse en pääsykoekeväänä lomaillut pääsiäisenäkään. Sitä en voi suositella kenellekään. Olisin varmasti pärjännyt ihan yhtä hyvin pääsykokeessa vaikka olisin malttanut ottaa vaikka vain kolme-neljä päivää vapaata. Sen sijaan puristin kynää, nielin kyyneleitä ja väänsin kemian laskuja samalla kun muut nautti talvesta rinteessä. On varmaan sanomattakin selvää että noin stressaantuneena kannattaisi ottaa hetki vapaata. Pieni tauko tässä hetkessä auttaa venyttämään jaksamista pidemmälle jatkossa. Ota se, hyvällä omalla tunnolla!

Mun henkireikä on ehdottomasti liikunta: tässä Turku aamukävelyltä 🙂

Ihanaa pääsiäistä sinä! Tsemppiä etäelämään ja muista että muutkin painiskelee näiden asioiden kanssa. Täällä ainakin yksi 😉

Anna

Olen 22-vuotias nelosen kandi Turusta. Opintojen ohella harrastan paljon liikuntaa, kahvittelua, kavereiden kanssa naureskelua ja mainittavan paljon myös kirjojen lukemista ja leffojen katsomista.

Tänne blogiin päätyy siis heijasteita mun arkielämästä keskittyen kuitenkin siihen lääkisopiskeluun ja opiskelijaelämään. Toivottavasti löydät teksteistäni inspiraatiota, motivaatiota tai ihan vain hyvää mieltä! Aina saa myös kysyä ja kommentoida, jos siltä tuntuu 🙂