Preklinikka ohi

Niin se päivä vihdoin koitti, nimittäin preklinikan viimeinen tentti, ja näin ollen preklinikan viimeinen päivä. ”Helpompi” koulu on nyt ohi, ja tammikuusta eteenpäin olemme maanantaisin koululla seminaarissa, ja loput viikosta meneekin sairaalassa.

Omalta osaltani tämä viimeinen preklinikan jakso ei ollut niin miellyttävä tai helppo, sillä melkein kolmen vuoden pakoilun jälkeen, korona löysi vihdoin meidänkin talouteen. Tämän lisäksi, vaikka tauti itsessään ei ollut itselläni paha, jäi siitä jäljelle todella kova väsymys ja aivosumu sekä sykkeiden nousu kirjaimellisesti aivan kaikesta. Näin 2,5 viikkoa sairastamisesta, nämä oireet jatkuvat edelleen… Tästä syystä jouduin olemaan poissa parista ryhmätyöstä, johon olisin halunnut mennä, kuten elvytyksen ryhmätyöstä sekä terveyskeskustyöskentelystä. Onneksi viime keväänä pääsin ottamaan itse potilaan vastaan, eli en jäänyt täysin paitsi tästä kokemuksesta. Myös Acutan 6 h iltapäivystys on osaltani vielä tekemättä, mutta voin kuulemma suorittaa sen myös joululoman aikana, jos kuntoni sen sallii.

Tänään siis alkoi myös 4,5 viikon joululoma, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa viimeiset viikot (taino kuukaudet) melkein lomattoman kesän jälkeen. Toivotaan, että viimeistään loman aikana viimeisetkin korona-oireet katoavat, jotta olen taas täydessä iskussa klinikan alkaessa. Aion kuitenkin saada syvärini vihdoin valmiiksi nyt loman aikana, vaikka en olekaan jaksanut tehdä niitä yhtään viimeisten 3 viikon aikana.

Hätätilanteet jakso oli kaiken kaikkiaan todella laaja, mutta tärkeä jakso, varsinkin nyt kun lähdemme oikeasti sairaalaympäristöön. Vaikka varmasti ehdin viimeistään loman aikana unohtamaan vähintään puolet asioista, ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että osaisin tehdäkin jotain esim. Acutaan tulevalle potilaalle. Tiedän tavallisimpien lääkkeiden/huumeiden vasta-aineita, ja muutenkin intoksikaation hoitoperiaatteet. Osaan hoitaa lasten hengitysvaikeuksia, kuten laryngiittia, bronkioliittia ja anafylaksiaa, ja tiedän, missä järjestyksessä ja miten tajutonta potilas tulee alkaa tutkimaan. Kaikki tämä tieto tuo itsevarmuutta tulevaa ammattia varten.

Kaikesta epävarmuudesta, uupumuksesta ja näin ollen opiskelujen vähyydestä huolimatta, päätin mennä tänään kokeilemaan tenttiä, vaikken vielä eilenkään ollut varma asiasta. Pänttäsin vielä aamulla pari tuntia muistiinpanojani, ja lopulta minusta tuntui tentin jälkeen siltä, että se saattoi mennä läpi. Tottakai voin olla väärässä, enkä halua katsoa oikeita vastauksia, kun lopullisia tuloksia saattaa joutua odottamaan jopa 2-3 viikkoa, mutta tiedän että osasin kyllä paljon ja sain vastattua kunnolla jokaiseen kohtaan. Onneksi siis otin itseäni niskasta kiinni ja menin tenttiin edes kokeilemaan. Muuten joutuisin varmasti lukemaan lomallakin, kun uusinta on jo ensimmäisellä kouluviikolla.

Nyt kuitenkin aion rentoutua ja katsoa Netflixiä loppuillan. Hyvää viikonloppua!

• Katja