Poliitikko Antti Kurvisen matka oikikseen ja politiikkaan

Poliitikko Antti Kurvinen kertoo matkastaan oikikseen ja politiikkaan.

Haluatko tietää, minkälaisia mahdollisuuksia oikeustieteiden tutkinto tarjoaa?
Haluatko kuulla, kuinka tästä härmäläisestä tuli lakimies ja kansanedustaja?
Haluatko tietää, miten hän neuvoo korkeakouluihin hakevia nuoria?

Antti Kurvinen on 31-vuotias kansanedustaja ja koulutukseltaan lakimies. Hän valmistui ylioppilaaksi Härmän lukiosta 2005 ja oikeustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta 2013.

Miksi hän valitsi oikiksen? Mikä johti politiikkaan?

Vuonna 2005 Antti Kurvinen oli samassa tilanteessa kuin me kaikki nuoret lukion jälkeen. Oli aika päättää mihin hakea opiskelemaan. Kurvisella oli mielessä muutamakin vaihtoehto, ensin kiinnosti toimittajan työ ja lopulta valinta hakea oikikseen kirkastui.

Miksi juuri oikeustieteellinen? Kun Kurvinen oli 15-16 vuotias, oli lukio vasta aluillaan. Kiinnostus oikeustieteellistä kohtaan alkoi kuitenkin jo herätä. Yhteiskunnalliset asiat alkoivat kiinnostaa lehtiä lukemalla ja uutisia katsomalla. Kiinnostus heräsi pikkuhiljaa. Hakuvaihtoehtoa vahvistivat myös ystävät. Jo nuorena Kurvisen ystävät sanoivat, että hänestä tulisi hyvä tuomari. Kun abi-kevät koitti, Kurvinen kysyi itseltään, onko oikis oikeasti se mitä haluan. Kun hän huomasi joka kerta vastaavansa kyllä, oli päätös varmistunut. Miksi? Laki ja lainsovellus kiehtoivat haastavuudellaan. Oikeustieteellinen myös tarjoaisi monipuolisen ja hyvin käyttökelpoisen tutkinnon. Kurvisella on myös ollut vahva oikeudenmukaisuudentaju nuoresta pitäen. Näillä perusteilla valinta hahmottui yhä selvemmäksi. Lopulta syntyi päätös hakea oikeustieteelliseen.

Ensimmäisellä kerralla oikeudellinen kieli kuitenkin yllätti haastavuudellaan. Antti luki kuitenkin silloinkin täysiä ja jäi lopulta vain yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Vielä tänäkin päivänä hän muistaa sen tehtävän, jossa hän sekoitti murtoluvut keskenään. Jos 1/3 olisi ollut 2/3 olisi opiskelupaikka saattanut avautua jo ensimmäisellä. Ensimmäisellä kerralla ilman opiskelupaikkaa jääminen ei kuitenkaan ollut suuri pettymys, hän tiedosti hakijoiden suuren määrän ja luvassa oli myös seuraavaksi armeija.

Kun koitti vuosi 2006, päätti Kurvinen hakea oikikseen uudestaan. Hän päätti tehdä parhaansa ja lukea täysiä. Sattuipa hänellä olemaan myös Valmennuskeskuksen itseopiskelumateriaalit tukena toisella hakukerrallaan. Tällä kertaa myös paikka Lapin oikeustieteellisessä tiedekunnassa aukesi.

Mikä sitten sai tämän nuoren oikeustieteilijän lähtemään mukaan politiikkaan?

Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin heräsi jo kauan ennen oikista. Koulussa hän oli valittu oppilaskuntaan. Jo ennen opintojaan oikeustieteellisessä, Kurvinen oli kunnallisvaltuutettu Ylihärmässä. Oikiksessa hän oli ainejärjestöaktiivi, hän ehti toimia jopa ainejärjestö Artiklan puheenjohtajana. Hän toimi myös Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajana, jonka jälkeen hän pyrki Suomen Keskustannuorten puheenjohtajaksi ja toimi puheenjohtajana vuosina 2009-2013.

Valmistuttuaan oikiksesta, Kurvinen työskenteli 2 vuotta asianajotoimistossa, jonka jälkeen hän alkoi pohtimaan pitäisikö hänen ryhtyä ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Kun koitti vuosi 2015, valittiin Antti Kurvinen kansanedustajaksi. Nyt hän toimii kansanedustajana ja Suomen Keskustan varapuheenjohtajana. Hän on perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan jäsen. Hän toimii myös tarkastusvaliokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa varajäsenenä.

Nuoresta iästään huolimatta Kurvinen on siis jo kerännyt merkittävästi kokemusta politiikan parissa. Kurvisen mukaan tähän johti kova kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Hän totesi myös politiikan vievän mennessään. Myös oikeustieteellinen tutkinto antoi hyvän pohjan politiikkaan. Vaikka juridiikka ei olekaan politiikkaa, se on silti väline, jolla toteutetaan politiikkaa. Lakitekstin tuntemus on myös valtava hyöty ja auttaa eteenpäin.

Politiikasta kiinnostuneille, hän antaakin neuvoksi olemaan aktiivinen. Aktiivinen voi taas olla monella tavalla esimerkiksi lähtemällä mukaan nuorisojärjestötoimintaan. Hän myös muistuttaa, että kouluttautuminen kannattaa aina.

Kuinka Kurvinen neuvoisi korkeakouluihin vasta hakevia nuoria?

Hän muistuttaa, että jos hakeminen jännittää tai tuntuu liian raskaalta vuorelta kiivettäväksi, se kannattaa silti. Jos ala kiinnostaa ja tarjoaa monia mahdollisuuksia, hakeminen kannattaa aina.

Hän neuvoo, ettei saa vähätellä itseään, oikikseen pääsee hyvin erilaisia ihmisiä, jotka tulevat hyvin erilaisista taustoista. Hänen äitinsäkin aikoinaan pelkäsi, ettei poika ole riittävän pikkutarkka oikikseen. Kurvinen korostaakin, ettei ole mitään tietyntyyppistä ihmistä, joka pääsee sisään, vaan sisään pääsijöissä on hyvin erilaisia ihmisiä, jotka oppivat eri tavoin.

Hän myös muistuttaa, että ei saa keskittyä määrään vaan laatuun. Hänen toinen hakukertansa erosi olennaisesti ensimmäisestä, sillä hänen opiskelunsa oli laadullisesti paljon parempaa toisella hakukerralla, määrällisesti hän luki jopa enemmän ensimmäisellä.

Hän kehottaa olemaan myös järjestelmällinen ja muistuttaa hyvästä työn ja levon suhteesta. Keväällä tulee nukkua hyvin, liikkua ja tavata ystäviä, muttei opiskelu saa unohtua. Töitä on opiskelupaikan eteen tehtävä.

Kysyin 3 tärkeintä vinkkiä ensi kevääseen, Kurvinen esitti seuraavat:

• Tiedä miten opit
• Luota itseesi
• Muista, että kyllä se kannattaa.
  

Mukavaa viikkoa kaikille! 🙂

-Taija-Maija