Opiskelutekniikka lääkiksen valintakokeeseen

Onko sinulla jokin tietty opiskelutekniikka vai opiskeletko vain aina sitä, mikä tuntuu sillä hetkellä mukavimmalta? Opiskelutekniikoita on olemassa monenlaisia, ja vaikka ei kannatakaan tuuduttautua vain yhteen, on hyvä löytää itselleen ne parhaimmat. Me kaikki olemme erilaisia yksilöinä, joten tottakai myös opimme eri tavalla. Jotkut ovat visuaalisia oppijoita, kun taas toiset oppivat parhaiten vain kuuntelemalla muita. Parhaimpiin tuloksiin pääset hyödyntämällä vahvuuksiasi. Vain koska kaverisi saa kymppejä tietyllä opiskelutekniikalla, ei tarkoita sitä, että sinun kannattaisi kokeilla vain sitä.

Visuaalinen oppija

Visuaaliset oppijat oppivat parhaiten erilaisten kuvien, piirrosten ja listojen avulla. Onko sinulla kenties valokuvamuisti? Jos mietit koetilanteita, muistatko asioita mahdollisesti kirjan tietyn kuvan avulla tai muistatko tarkalleen, millä sivulla ja missä kohdassa tieto luki? Sinulle voisivat toimia erilaiset piirrokset, mind mapit/ajatuskaaviot ja listat/taulukot. Sinun ei tarvitse olla taiteellisesti lahjakas, jotta voit piirtää sinua auttavia kuvia ja ajatuskaavioita.

Ajatuskaavioiden hyvä puoli on se, että tietojen kertaaminen on nopeaa. Parhaimmissa kaavioissa jokaisen viivan päässä on maksimissaan 3–5 sanaa/1 lyhyt lause. Näin ollen näet helposti ja nopeasti asiaan liittyvät pääkohdat, ilman että joudut lukemaan lausetolkulla tekstiä.

Myös erilaiset lyhyet listat ja taulukot voivat toimia sinulle. Kun olet sisäistänyt jonkin asian, pelkät ranskalaiset viivat saavat asiat palaamaan nopeasti takaisin mieleesi. Itse käytin tätä paljon esim. lukioaikoina, kun piti kirjoittaa pidempiä esseeitä. Kirjoitin nopeasti kaikki pienetkin asiat mitkä muistin ranskalaisilla viivoilla, ja lopuksi tarkastin, että olin varmasti kirjoittanut kaikista niistä lopulliseen tekstiin. Tässäkin erilaiset viivat ja nuolet voivat auttaa syy-seuraussuhteiden muistamisessa.

Joillekin sopii parhaiten videoiden katsominen. Esimerkiksi Ninja Nerdin youtube-kanava on varmasti pelastanut monet lääkisläiset, niin kuin minutkin. Siinä kyseinen henkilö selittää asiat juurta jaksaen ja samalla vielä piirtää kuvia tarvittaessa. On varmasti hänen ansiotaan, että olen päässyt tenttejä läpi, varsinkin alkuvaiheessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että videoiden pelkkä katsominen on passiivista opiskelua, saat vielä enemmän videoista irti tekemällä itse samalla muistiinpanoja, piirtämällä kuvia tai keksimällä muistisääntöjä.

Pomodoro-tekniikka

Pomodoro-tekniikka on hieman uudempi tekniikka, joka sopii hyvin varsinkin niille, joiden keskittyminen ei aina kestä pitkiä aikoja putkeen. Pomodorossa on tarkoitus aina opiskella täysillä 25 min, ja sen jälkeen pitää 5 min tauko. Tämä toistetaan esim. neljä kertaa putkeen, ja sitten pidetään hieman pidempi tauko. Aikaa voi tietenkin hieman soveltaakin, jos esimerkiksi jokin tehtävä jäisi kesken 25 min kohdalla, mutta ainakin tuon verran keskittymisesi tulisi riittää opiskelujen parissa kerrallaan.

Active recall

Active recall eli aktiivinen mieleen palauttaminen on ainakin itselleni uusin tuttavuus, jonka olen kuullut olevan todella tehokas, mutten vielä itse ole kokeillut tätä, ainakaan excell muodossa. Tähän kuuluu toisaalta myös tavalliset muistikortit, jotka kyllä toimivat omalla kohdallani yksittäisten asioiden (esim. puolustusjaksolla antibioottien muistamisessa) kohdalla. Omaan kännykkään tai koneelle voi esim. ladata AnkiDroid:in, joka on helppo ja kätevä muistikorttien tekemiseen tarkoitettu sovellus. Näitä on helppo vaikka bussi- tai junamatkoilla käydä läpi.

Monet käyttävät tätä tekniikkaa excelillä, jossa he kirjoittavat jonkin asian, kuten ”oksidatiivinen fosforylaatio”. Seuraavaan sarakkeeseen he kirjoittavat tiivistelmän asiasta, ja peittävät tämän valkoisella värillä (kirjaimet muutetaan valkoisiksi). Kun he kertaavat asiaa ja saavat sen oikein, he muuttavat pohjavärin sarakkeissa vihreiksi merkiksi osatusta asiasta. Puoliksi osatut merkataan esim. keltaisella pohjavärillä, ja vielä opeteltavat asiat punaisella pohjavärillä. Näin ollen näet taulukosta heti ne asiat, mitkä sinut täytyy vielä paremmin opetella.

Active recall toimii toisaalta myös ihan sillä, että selität kaverille asioita. Tässäkin käytät pitkäaikaista muistiasi oppimiesi asioiden mieleen palauttamiseen.

Tiivistelmät

Tiivistelmät ovat tekniikka, mitä itse käytin paljon pääsykoeopiskeluissa viimeisillä viikoilla. Otin jonkin tietyn aiheen, esim. ”ruoansulatusjärjestelmä” ja aloin kirjoittamaan paperille kaiken, mitä muistin asiasta (elimet, järjestys, entsyymit, hormonit…). Kun en enää keksinyt lisää, otin kirjan ja tarkistin jäikö jotain puuttumaan. Jos ei, niin tiesin osaavani asian hyvin. Jos kyllä, niin merkkasin ne tekstiin punaisella kynällä, jotta näkisin myöhemmin paremmin, mitä olin aiemmalla kerralla unohtanut. Nyt kun mietin asiaa, niin tämähän on myös osa active recall -tekniikkaa.

Muistisäännöt

On totta, että ihmisen muisti on rajallinen ja myös päivässä oikeasti opittavien asioiden määrälle on rajansa. Näin ollen muistisääntöjen keksiminen on nerokas tapa huijata aivojasi sisäistämään enemmän asiaa kerralla, mihin se ehkä normaalisti muuten pystyisi. Muistisäännöt voivat olla sanoja, virkkeitä, numeroyhdistelmiä tai vaikkapa lauluja. Mikä tahansa on juuri sinulle sopivin tapa.

Esim. jonkin sanan jokainen kirjain voi tarkoittaa tiettyä sanaa tai lausetta. Näitä käytetään paljon lääkiksessä, kun asiaa on paljon, ja se pitäisi palauttaa mieleen nopeasti esim. hätätilanteissa. Ensiavussa käytetään esimerkiksi kirjainyhdistelmää ”ABCDE”, joka tulee tarkastaa kaikilta. Yhdistelmä tulee sanoista Airways eli ilmatiet, Breathing eli hengitys, Circulation eli verenkierto/hemodynamiikka, Disability eli tajunnantaso sekä Exposure/Environment eli altistuminen/ympäristö. Kun nämä asiat on potilaasta tsekannut pariin kertaan, on hyvin kartalla potilaan tilasta.

Tavalliset muistiinpanot

Itse olen henkilö, joka oppii kirjoittamalla ja lukemalla muistiinpanoja. Tässä tekniikassa on kuitenkin omat sudenkuoppansa, jotka voivat tehdä siitä erittäin passiivista opiskelua. Kun luet kirjasta/netistä asioita, koita kirjoittaa niistä tiivistelmiä ja omin sanoin kirjoitettuja lauseita. Jos vain kopioit lauseet kokonaan tai melkein kokonaan, opiskelu on todella passiivista, eikä luultavasti juuri mikään oikeasti jää pitkäaikaiseen muistiisi. Muistiinpanoistakin voi tehdä hauskoja käyttämällä eri värejä ja symboleja. Hyvin tehdyt, tiiviit muistiinpanot ovat hyvä tapa kerrata asioita ennen koetta, ja itse usein piirrän ajatuskaavioita muistiinpanojeni pohjalta.

Jaksottaminen/lukusuunnitelma

Hyvä lukusuunnitelma on ainakin itselläni kaiken a ja o. Lukusuunnitelmille ei ole mitään tiettyä, tarkkaa pohjaa, vaan se kannattaa tehdä juuri itselleen sopivaksi. Jos lukusuunnitelmasta tekee liian tarkan ja tiukan, siinä on vaikea pysyä, ja ainakin itselleni tämä aiheutti stressiä. Liian väljästä ei toisaalta ole juurikaan apua. Pääsykokeisiin lukiessa kirjoitin kalenteriin joka opiskelupäivän kohdalle ne aineet (yleensä 2 eri ainetta päivässä), joita aioin sinä päivänä opiskella ja vielä lisäyksenä opiskeltavat asiat, esim. ”luvut 1 ja 2” tai ”ruoansulatusjärjestelmä ja puolustusjärjestelmä”.

Kirjoitin ne myös kalenteriin siinä järjestyksessä, kun aioin ne opiskella. Itselleni fysiikka oli aina inhottavin, joten aloitin päivät sillä. Aamulla oli enemmän energiaa ja aikaa paneutua vaikeampiin ja ei niin mukaviin asioihin. Biologia toisaalta oli aina oma lempparini, joten tämän jätin viimeiseksi. Vaikka iltapäivällä olisi jo vähän väsyttänyt, jaksoi omaa lempiainetta kuitenkin vielä opiskella tunnin pari.

Opiskelutekniikoita löytyy maailmasta vaikka kuinka paljon, joten varmasti löydät itsellesi juuri parhaimmat. Eri tekniikoita kannattaa kokeilla hetken aikaa, eikä vain yhden päivän jälkeen heti vaihtaa seuraavaan. Pääsykokeisiin on vielä kuukausia, eli sinulla on rutkasti aikaa löytää itsellesi se oikea opiskelutekniikka.

Hyviä opiskeluja!

• Katja