Lääketiede  •  16.02.2021

Neurologiaa

Tänä keväänä meillä on neljä isompaa kurssia, neurologia, psykiatria, korva-, nenä-, kurkkutaudit ja yleislääketiede sekä kansantaudit. Luentoja on kaikista kursseista jatkuvasti pitkin kevättä ja kliinistä opiskelua aina kolme viikkoa per erikoisala. Ensimmäisenä mun ryhmällä oli neurologia joka päättyi viime viikolla.

Olin odottanut kurssia koska yksi mua lääketieteessä alun perin kiinnostanut ala oli juurikin neurologia. Neurologista statusta olikin jo sivuttu klinikan alkupuolella vuosi sitten, mutta löydösten tulkinta oli jätetty cliff hangeriksi ja siihen päästiin vasta nyt neuron kurssilla.

Kurssin ennakkomateriaaleja opiskellessa jäi lähinnä fiilis että apua, tää neurologia on tosi haastavaa. Mutta sitäkin mielenkiintoisempaa! Anatomia on monimutkikasta ja sairaudet laajoja mutta juuripa sen ansiosta asioiden ymmärtäminen tuottaa voimakkaan onnistumisen tunteen. Just sellaisen tunteen, minkä sain aikanaan katsoessani kuinka Dr. House ratkaisi potilastapauksen. Noh, on tässä aika paljon vielä luettavaa ja kokemusta vasta kolme viikkoa neuron klinikassa, mutta ainakin neurologisen statuksen tutkimisen koen hallitsevani. Ja tärkeimmät tautientiteetitkin ovat jo tuttuja.

Eniten pidin opetuspoliklinikasta, jossa tutkimme ensin yksin tai pareittain potilaan, keskustelimme sitten erikoislääkärin kanssa löydöksistä ja hoitosuunnitelmasta ja lopulta kutsuimme potilaan takaisin ja keskustelimme jatkosuunnitelman läpi. Näissä saa aina kaikkein konkreettisimman käsityksen kirjoista lukemistaan asioista ja pääsee soveltamaan osaamistaan käytäntöön. Mulle potilastyö ja etenkin vastaanottotyyppinen työ on kaikkein mielekkäintä, viihdyn polilla paljon paremmin kuin osastolla. Olikin tosi kiva päästä pitämään polia heti kurssin alulla!

Lisäksi meillä oli muutama harkka neurofysiologisista tutkimusmenetelmistä, opetuskierto neurokirurgialla, käynti neurologian vuode- sekä kuntoutusosastoille ja yksi kuuden tunnin päivystysharjoittelu neurologian päivystyksessä TYKSissä. Ihan monipuolisesti tässä lyhyessä kolmen viikon pätkässä ehti nähdä vaikka aika haipakka tahti olikin. Nyt onkin jo siirrytty seuraavaan aiheeseen eli korva-, nenä-, kurkkutauteihin. Tätäkin olen odottanut innolla! Lisää siitä sitten kurssin loppuvaiheilla 🙂

Anna

Olen 22-vuotias nelosen kandi Turusta. Opintojen ohella harrastan paljon liikuntaa, kahvittelua, kavereiden kanssa naureskelua ja mainittavan paljon myös kirjojen lukemista ja leffojen katsomista.

Tänne blogiin päätyy siis heijasteita mun arkielämästä keskittyen kuitenkin siihen lääkisopiskeluun ja opiskelijaelämään. Toivottavasti löydät teksteistäni inspiraatiota, motivaatiota tai ihan vain hyvää mieltä! Aina saa myös kysyä ja kommentoida, jos siltä tuntuu 🙂