Nean hakutarina oikikseen – valmennuskurssin 3 suurinta hyötyä

Nea on lähtenyt tavoittelemaan jo alakoulussa syttynyttä haavettaan, opiskelupaikkaa oikeustieteellisestä. Lukio-ajan epävarmuuden ja suunnan etsimisen jälkeen Nean opiskeluinto heräsi uudelleen muuton myötä. Nyt hän pyrkii oikeustieteelliseen ensimmäistä kertaa ja tukenaan hänellä on Valmennuskeskuksen Oikis Vip -kurssi. Lue alta Nean hakutarina.

Lukioaikana epävarmuutta tulevaisuudesta

Lukiossa hakeuduin opon kanslian ovelle kolkuttelemaan. Koulussa käyminen alkoi takkuilemaan ja tulevaisuus stressaamaan. Olin kailottanut kovaan ääneen kavereille, sukulaisille ja opettajille, kuinka minä menen yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä ja minusta tulee asianajaja. Itseluottamukseni alkoi murentua pala palalta, kun lukiossa en enää saanutkaan lukematta kymppejä samoin kuin yläasteella.

Mentaliteetin rakoilun johdosta olin päätynyt hakemaan tukea opinto-ohjaajalta. Urapolkuni pohdinta ei johtunut pelkästään motivaation puutteesta, vaan myös uudesta kiinnostuksesta psykologiaa kohtaan. Oponi rohkaisi olemaan luovuttamatta oikishaaveiden kanssa. Keskustelu oli kaipaamani tsemppipuhe.

Ajatukseni oli aina, että hakisin yliopistoon todistuksella. Kirjoitin ensimmäisestä aineesta arvosanaksi L. Toisella kirjoituskerralla olin suvantovaiheessa eikä lukeminen kiinnostanut. Kolmas kerta meni yhtä heikosti. En kehdannut näyttää ylioppilastodistustani kenellekään, enkä edes mennyt omaan lakitukseeni tai pitänyt valmistujaisjuhlia.

Muutto Turkuun ja opiskelukaverin löytäminen herättivät opiskeluinnon uudelleen

Viime vuonna kapula pyörääni oli muutto Turkuun poikaystäväni opiskeluiden perässä. Tampere on rakas kaupunki ja muutto hirvitti, mutta ajattelin sen olevan tarvitsemani asia pysäyttämään työnarkkauksen. Pelkäsin, etten koskaan keskittyisi kouluun pääsyyn vaan jäisin kiinni töihin.

Turussa olen toden totta keskittynyt opiskeluun. Löysin töistä itselleni opiskelukaverin, joka hakee myös oikikseen. Kaveri motivoi opiskelussa ihan uudella tavalla ja odotan innolla, että pääsemme kuulustelemaan toisiamme pääsykoekirjoista.

Valmennuskeskuksen kurssilta tukea pyrkimiseen

Opiskelen Valmennuskeskuksen Oikis Vip -kurssilla. Pääsääntöisesti luen kirjastossa, sillä koen keskittyväni paremmin siellä kuin keittiön pöydän ääressä. Valmennuskeskuksen luennot katson kuitenkin aina kotona. Edelleen melko työntäyteistä arkea on helpottanut se, että voin katsella luentoja samalla kun valmistaudun töihin tai ruokailen.

1. Oikeuden peruspilarit haltuun opettajien johdolla

Opin paremmin asiat, kun joku selittää ne sen sijaan, että lukisin vain itse kirjaa. Paras tapa itselleni on tehtävien tekeminen, joita Oikis VIP-kurssilla onneksi on ihan mukavasti. On opettavaista, että luennoilla käydään tehtävät läpi eikä vain itse tarkisteta mallivastauksen perusteella. Minulla on myös mahdollisuus kysyä live-luennon aikana tai jälkikäteen viestitse opettajilta apua kinkkisiin tehtäviin. Kun huomaan osaavani asioita, itsetuntoni nousee.

Minusta kurssilla käydään sopivalla laajuudella oikeuden peruspilareita. Ilman kurssin apua, minun on ollut todella vaikea rajata oikeus opeteltaviin kokonaisuuksiin, ja lankojen yhdistely on tuntunut hankalalta. Johdantoluennot ovat olleet jokainen omasta aiheestaan, mutta opettelen kuitenkin asioita edellisten skeemojen päälle ja osaan yhdistää palapelin osia toisiinsa.

2. Opiskelu- ja vastaustekniikka kuntoon

Suurin syy, miksi halusin osallistua valmennuskurssille, oli vastaustekniikan opettelu. Johdantoluentojen lisäksi vastaustekniikkaa hiotaan opiskelutekniikkaluennoilla. Olen tehnyt aiemmin yhden avoimen yliopiston oikeustieteen kurssin. En menestynyt tehtävissä kovinkaan hyvin, vaikka käytin paljon aikaa niihin ja listasin opetusteksteistä oikeita asioita.

VIP-kurssin tehtävissä olen onnistunut huomattavasti paremmalla menestyksellä. Olen oppinut rakentamaan oikeustapaustehtävien vastauksia ja tiedän, miten lähden rajaamaan oikeudellista esseetä. Monivalintojen osalta harjoittelen kurssin aikana myös vastaamatta jättämistä. Harjoitustehtävät ja tulevat harjoituskokeet ovat oivia tilaisuuksia testata, miltä tuntuu painaa ”en halua vastata” niissä kysymyksissä, joissa vastaus ei tule selkärangasta ja miinuspisteiden pelko on aiheellinen.

Olen tehnyt alustavaa suunnitelmaa itselleni lukukuukautta varten. Käytän ajan nyt siihen, että suunnittelen, miten ja millä tekniikoilla opiskelen. Kartoitan omaa lukunopeuttani, jotta osaan arvioida ajankäyttöäni lukemisen osalta.

Opiskelen tällä hetkellä ihan yhtä paljon itseäni kuin oikeustiedettä. On huomattavasti järkevämpää jättää miellekartat raapustamatta ja panostaa se aika vaikka tehtävien tekoon, jos tunnistaa itsessään visuaalisen oppijan sijaan kinesteettisen opiskelijan. Tavalla ei ole väliä, kunhan tieto menee perille ja tulee sisäistettyä. Tärkeintä on opiskella niin, että voi luottaa itse omaan osaamiseensa.

3. Vertaistukea tutoreilta ja kurssikavereilta

Kurssin muiden opiskelijoiden tehtävien vastaukset ja pohdinnat tuovat minulle vertaistukea. Minua helpottaa huomata se, että muutkaan eivät ole valmiita juristeja tässä vaiheessa. Opettajat huomaavat jatkuvasti muistutella, että jos kokeen tehtävät tuntuvat vaikeilta, ne ovat sitä kaikille muillekin. Ei siis pidä heittää hanskoja tiskiin, jos toukokuussa näytölle pärähtää harvinaisen vaikea kysymyksenasettelu.

Tavoitteeni on kävellä valintakokeeseen selkä suorassa ja itsevarmana. Kerrytän varmuutta kurssin avulla. Olen opiskellut luottavaisin mielin tukeutuen siihen, että kurssin suunnittelijat ovat valinneet opetettavaksi oleellisimmat asiat oikeustieteen perusteista.

Olen onnellinen, että minulla on opetushenkilökunnan lisäksi tuutorit, joilta pyytää tukea ja apua. Pääsykoekirjat eivät pelota enää yhtä paljon, kun takanani on osaava joukko alan tietäjiä taskussaan niksi jos toinenkin.

Paljon tsemppiä kevään opiskeluihin!
– Nea