Miten hyödyntää välivuosi?
Heippa! Monella psykologian opiskelijalla ja sinne hakevalla on takana välivuosia yksi tai useampikin. Mielenterveydellisesti välivuosi voi olla rankkaa aikaa, monet kokevat väliinputoamisen tunnetta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Jaan nyt oman tarinani välivuodesta.
Vaikka alun perin tarkoitukseni oli osallistua valmennuskurssille jo abivuonna, kirjoitusten koittaessa kuitenkin ymmärsin sen olevan yksinkertaisesti liian kuormittavaa minulle. Kävin abikeväänä katsomassa pääsykokeen vähäisellä valmistautumisella, luin artikkelit kerran ja selailin Holopulkkia. Koin saavani tästä tärkeää kokemusta ja valmistautumista ensi kerralle, jolloin laitoin kaiken peliin.
Odotetun tiedon siitä tullessa, etten opiskelupaikkaa saanut, olin omituisella tapaa pettynyt ja lannistunut. Psykalle hakeminen oli oikeastaan ensimmäinen asia ja kokemus elämässäni, joka ei tullut niin sanotusti itsestään. Nykyään näen tämän pettymyksen ennen kaikkea kasvukokemuksena, ja välivuoden jälkeen opiskelupaikkaa osaa arvostaa entistä enemmän.
Omalla kohdallani välivuosi oli paha paikka, ja kävin läpi monella tapaa vaikeita tunteita. Etenkin ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteet ovat monelle välivuosilaiselle varmasti tuttuja, kun monet kaverit lähtevät opiskelemaan ja siirtyvät seuraavaan elämänvaiheeseen. Koulu on monelle identiteettiä erittäin vahvasti määrittävä tekijä. Hämmennys siitä, kuka minä olen koulun ulkopuolella, on monelle suuri. Vaikka näiden teemojen kohtaaminen voikin tuntua vaikealta, moni välivuodella ollut kaverini on peräänkuuluttanut välivuotta itsensä etsimisen ja löytämisen aikana.
Ainakin näin jälkikäteen arvostan pientä hengähdystaukoa loputtomasta oravanpyörästä. Välivuotena löysin uudenlaista rauhaa elämästäni, joka lukion hektisyydessä oli päässyt unohtumaan. Aloitin kirjoittamaan päiväkirjaa, käymään päivittäisillä kävelyillä, aamuisin pilateksessa ja kokkaamaan. Oma elämänmenoni hidastui todella paljon, ja näenkin siinä jotain kaunista. Vaikka ajoittain välivuosi voi tuntua tylsältä, masentavalta tai loputtoman pitkältä, on tilanne kuitenkin juuri se minkä siitä teet. Kehotankin suhtautumaan välivuoteen aikana, jolloin on mahdollisuus rauhoittua, kääntyä sisäänpäin ja tutkiskella itseään.
Varsinkin kun korona iski, oli vaikea saada vastapainoa ja palautumista opiskelulle, kun koko elämä tapahtui neljän seinän sisällä. Itse selviydyin pahimmasta ja stressaavimmasta ajasta päivä kerrallaan, ja täytin päiväni esimerkiksi opettelemalla käsilläseisontaa. Liikunta oli minulle aivan ehdoton henkireikä, jota ilman välivuosi olisi voinut sujua toisissa merkeissä. Nyt pandemian aikaan sosiaaliset kontaktit ovat vähäisemmät ja välivuosilaisena on varmasti helppo jäädä sängynpohjalle makaamaan. Illat kasvonaamio naamalla, popparikulho kainalossa ja Netflix sylissä ovat myös tarpeellisia, eikä niistä kannata kokea syyllisyyttä.
Monet hankkivat työkokemusta tai osallistuvat vapaaehtoistyöhön välivuoden aikana, ja tämä onkin loistava vaihtoehto, jos esimerkiksi pääsykokeisiin lukeminen vie pienemmän osan vuodesta. Itse aloitin valmennuskurssin jo lokakuussa ja satsasinkin voimavarani opiskeluun. Esimerkiksi myös avoimen yliopiston kurssit ovat oiva tapa tutustua omaan hakualaan. Kuitenkin töiden ja opiskelujen ohella on tärkeä muistaa vapaa-aika ja elämästä nauttiminen, sillä nyt on aika kokeilla asioita mitä olet aina halunnut tehdä. Piirrä, maalaa, laula, tanssi, ole perheen kanssa, silitä lemmikkiä. Sinulla on kaikki maailman aika nähdä, kuulla, oppia, kokea, tuntea, rakastaa ja elää!