Miten aloittaa lääkikseen lukeminen toisen kerran?

Erosiko toinen hakukertani ensimmäisestä? Miten aloitin toisen vuoden pyrkimisprosessin lääkikseen? Mitä jäi käteen ensimmäisestä hakukerrasta? Tässä blogikirjoituksessa keskityn toisen vuoden hakuprosessiin sekä siihen, mitä olin oppinut ensimmäisestä vuodesta ja miten tämä vaikutti toiseen hakukertaan.

Tietotasoni oli toisella kertaa aivan eri luokkaa verrattuna ensimmäiseen vuoteen, jolloin aloitin lukemisen nollatasolta. Ensimmäisellä hakukerralla kompastuskiveksi pääsykokeessa muodostuivat laskunopeus ja biologian laaja osaamisvaatimus.

Toisella kerralla aloitin lukemisen jälleen elokuun puolessa välissä jo ennen lokakuussa alkavaa valmennuskurssia. Koska minulla oli pieniä lapsia, valitsin itselleni toisena vuotena etänä pidettävän pitkän valmennuskurssin. Tämä tarkoitti, että pystyin osallistumaan kotisohvalta iltaluennoille ja säästin aikaa.

Koska laskunopeus oli heikkouteni, aloitin fysiikan ja kemian tehtävien laskemisen jo elokuussa vanhoista materiaaleista. Aion käydä joka tapauksessa koko alueen läpi, joten aloitin homman taas alusta. Noudatin materiaaleissa annettua järjestystä. Jos tehtävät tuntuivat helpoilta, siirryin seuraavaan aihealueeseen. Suurin muutos, mitä tein fysiikan ja kemian kohdalla, oli lukiokirjojen lukeminen. Ensimmäisellä hakukerralla en ollut ehtinyt lukea varsinaisia lukion fysiikan ja kemian kirjoja ollenkaan, koska minulla oli niin paljon opiskelumateriaalia jo pelkän valmennuskurssin puolesta. Jotenkin kirjojen lukeminen vain jäi.

Toisella hakukerralla en halunnut jättää mitään sattuman varaan, joten päätin, että käyn läpi kaiken materiaalin. Luin fysiikan ja kemian teoriaa kirjoista aina heti tunnin aamuisin ja tällä metodilla kävin kaikki kirjat läpi jouluun mennessä. Teorian lukeminen lisäsi ymmärrystäni monista ilmiöistä, joita en ensimmäisenä vuonna ollut tajunnut. Tämä taas helpotti ja nopeutti laskemista.

Toinen suuri muutos ensimmäiseen hakukertaan oli biologian mukaan ottaminen heti alusta asti. Opiskelin biologiaa kahtena tai kolmena iltapäivänä viikossa. Päätin, että tällä kertaa käyn tarkasti läpi koko biologian materiaalin. Ensimmäisenä hakuvuonna keskityin selkeästi enemmän ihmisen biologiaan, mutta nyt olin päättänyt opiskella myös muut aihealueet. Näin varmistaisin sen, että kokeessa osaisin vastata laajasti kaikenlaisiin biologian kysymyksiin.

Jos aikaa on rajallisesti, biologian opiskelu kannattaa totta kai keskittää ihmisen biologiaan sekä solubilsaan. Itse lähdin toiseen hakukertaa kuitenkin asenteella, että osaisin vastata kaikkeen riippumatta tulevasta kokeesta. Ymmärrän, että ensimmäisenä hakuvuonna tällainen asenne ei ole kaikille mahdollista johtuen omasta tasosta. Minä kuitenkin pystyin tähän toisena vuonna, koska perusteet olivat hallussa jo todella hyvin.

Molemmilla hakukerroilla koin suureksi hyödyksi valmennuskurssiin kuuluvan whatsapp-ryhmän, johon kaikki kurssilaiset sekä opettajat kuuluivat. Tämä oli käytössä sekä ensimmäisenä vuonna Oulun lähikurssilla että toisen vuoden onlinekurssilla. Jos jokin tehtävä ei auennut heti, siihen sai apuja nopeasti lähettämällä kuvan whatsapp-ryhmään. Joku yleensä osasi aina vastata ja opettajatkin olivat aktiivisia selventämään hankalia tehtäviä.

Painotankin kysymisen tärkeyttä opiskelussa. Jos et ymmärrä jotain tehtävää, kysy! Mitä siitä, vaikka kaikki muut olisivatkin ymmärtäneet tehtävän ja sinä et (mikä muuten EI pidä paikkaansa). Kysymällä laajennat ymmärrystäsi ilmiöistä ja ymmärrys on avain pääsykokeessa menestymiseen. Kun ymmärrät ilmiöt, jää ulkoa opettelu vähemmälle ja tämä vähentää suoraan pääsykokeessa muistettavia asioita. Ulkoa muistettavia asioita on pääsykokeessa jo ihan riittämiin, joten neuvon panostamaan ilmiöiden ymmärtämiseen oli kyseessä sitten fysiikka, kemia tai biologia.

-Suvi