Lääketiede  •  06.12.2017

Minne aika meni?

Joulukalenterista on saanut avata jo 7 luukkua. Lunta on maassa (ainakin vielä) ja joululoma on lähempänä kun uskallan uskoakaan. Aika on kyllä kummallinen juttu! Viikon päästä on tentit ohi ja joululoma (lue: ensimmäinen lomamme) alkaa. Samalla olen siis käynyt jo ekat puoli vuotta ekasta vuodestani. 1/12 osaa opinnoista suoritettu. En voi muuta sanoa kun että tämä syksy on mennyt hirmuisen nopeasti ja on ollut yksi elämäni parhaista. Kannatti paiskia hommia keväällä!

Elokuun alusta tähän päivään on tapahtunut niin valtavasti: muutin pois kotoa omaan kämppään, olen saanut ihan parhaita kavereita (miten olen tuntenut heidätkin vasta näin vähän aikaa?) ja päässyt kokemaan kaikenlaista lääkärin ammattiin ja opiskeluun liittyen. Ihan käsittämätöntä. Vielä vaikeampaa on ymmärtää tätä ajankulua jos mietitään vuosi taaksepäin. Silloin olin vielä abi lukiossa, haaveilin tästä opiskelupaikasta, kävin viimeisiä lukiokursseja ja odottelin jo lukulomaa. Hassua että elämässä voi tapahtua niin paljon ja niin isoja asioita vain vuodessa. Muutoksia on mun elämässä kylläkin ollut aina paljon ja olen mennyt vauhdilla eteenpäin. Onkin kai aika onnekasta, että olen valinnut tulevaksi ammatikseni sellaisen, jossa on vaihtelua. Muutenkin tämä syksy on osoittanut monella tapaa kuinka onnellinen olen valintaani. Arki ei tunnu raskaalta tai inhottavalta. Sen sijaan herään innostuneena ja olen iloinen aina kouluun mennessäni. Opiskelukin on melko mukavaa ja oheistoiminta on ollut super hauskaa ja motivoivaa. Kevät näyttää kalenteriin katsottaessa tiiviimmältä ja työläämmältä kuin syksy, mutta mielialani on korkealla ja uskon että nautin opiskelusta silloinkin. Sitä ennen on loma kuitenkin paikallaan!

Tsemppiä kaikille vielä ennen lomia!

-Anna

Anna

Olen 22-vuotias nelosen kandi Turusta. Opintojen ohella harrastan paljon liikuntaa, kahvittelua, kavereiden kanssa naureskelua ja mainittavan paljon myös kirjojen lukemista ja leffojen katsomista.

Tänne blogiin päätyy siis heijasteita mun arkielämästä keskittyen kuitenkin siihen lääkisopiskeluun ja opiskelijaelämään. Toivottavasti löydät teksteistäni inspiraatiota, motivaatiota tai ihan vain hyvää mieltä! Aina saa myös kysyä ja kommentoida, jos siltä tuntuu 🙂