Lääkisharjoittelu Hatanpään sairaalassa
Hatanpään sairaala on osa Tampereen yliopistollista sairaalaa, ja näin ollen meillä on välillä myös siellä harjoitteluita. HaSassa on kirurgian, sisätautien, infektiotautien, kardiologian sekä geriatrian osastot, ja lisäksi erilaisia kuntoutusosastoja, kuten aivoselkäydinvamma-osasto. Pääsimme viime viikolla ryhmäni kanssa näkemään kirurgian osastoja HaSassa. Leikkaussaleja on reilusti ja joka päivä kantasairaalassa toteutetaan mm. ortopedisia, gastrokirurgisia, gynekologisia, plastiikkakirurgisia sekä neurologisia leikkauksia. Näiden lisäksi näiden erikoisalojen poliklinikka-toimintaa löytyy myös tästä sairaalasta.
Itse kävin katsomassa sekä gynekologisia että gastrokirurgisia leikkauksia. Lisäksi pääsin seuraamaan plastiikkakirurgian poliklinikkaa. Itse olin viime vuoden kesällä kuukauden Taysissa amanuenssina plastiikkakirurgialla, eli erikoisala on jo melko tuttu itselleni. Poli oli kuitenkin erilainen kokemus, sillä Taysissa näin poleilla enemmän rintojen pienennysleikkaus- sekä vatsan kiristysleikkausarvioita. HaSassa seurasin plastiikkakirurgia, joka on erikoistunut myös rintoihin, mutta erityisesti rintasyöpien leikkaamiseen sekä jäljelle jäävän rinnan rekonstruktioleikkauksiin.
Pääsin viime kesänä näkemään yhden leikkauksen, jossa uusi rinta muovattiin vatsan alueen ihosta ja rasvasta, mutta tällä kertaa pääsin näkemään samanlaisen tapauksen monta kuukautta leikkauksesta, eli ns. lopputuloksen. Potilaat olivat erityisen tyytyväisiä leikkauksen lopputuloksiin, mikä tottakai oli todella mukava nähdä. Plastiikkakirurgi oli älyttömän mukava ja empaattinen, potilaista oikein näki, miten huolet katosivat vastaanotolla, vaikka kyseessä olikin oikeasti uusi rintasyöpä. Juuri tuollainen lääkäri haluan itsekin tulevaisuudessa olla. Haluan saada potilaat jättämään huolensa minulle ja luottamaan minuun ja osaamiseeni. Mikään ei ole niin palkitsevaa, kuin potilaan hymyilevät kasvot vastaanoton lopulla.
Minulla oli näiden lisäksi myös potilaan tutkimisen evaluaatio. Meillä on tämän syksyn aikana kaksi näitä: kirurgisen potilaan tutkiminen sekä sisätautisen potilaan tutkiminen. Evaluaatiossa sai arvioivalta lääkäriltä vain potilaan nimen, ei mitään muita esitietoja. Tämän jälkeen haastattelin ja tutkin potilaan kokonaan yksin, samalla kun kyseinen lääkäri arvioi minua vieressä. Arviossa otettiin huomioon niin anamneesi (haastattelu/esitiedot potilaalta, kuten oireet, kesto, perussairaudet, lääkitys, sukuanamneesi, päihteiden käyttö jne.), status (eri tutkimukset, kuten sydämen ja keuhkojen kuuntelu, vatsan tutkiminen, imusolmukkeiden tunnustelu jne.) sekä vuorovaikutus minun ja potilaan välillä. Tämän jälkeen menin lääkärin kanssa toiseen huoneeseen keskustelemaan tapauksesta, ja minun tuli osata tulkita omien tutkimusteni ja potilaan vastausten pohjalta mahdollista diagnoosia ja näin ollen myös jatkosuunnitelmaa.
Potilaani oli onneksi gastron potilas, mikä on tällä hetkellä itselleni helpointa, mutta tottakai potilastapaus oli erittäin monimutkainen ja oireet epäselviä. Lääkärikin oli hieman ihmeissään, kun katsoimme yhdessä potilastietoja. Sain lopulta kuitenkin pelkkiä kehuja kaikista osa-alueista, eli erittäin positiivinen kokemus lopulta, vaikka jännitinkin evaluaatiota todella paljon. Sisätautisen potilaan tutkimisen evaluaatio tosin jännittää vielä enemmän (taitaa olla ensi kuun lopulla), sillä silloin olen sydänsairaalassa, eli jokin kardiologinen potilas varmasti kyseessä. Erilaisten sivuäänten tunnistaminen ja EKG-muutosten tulkinta on itselleni vielä erittäin haastavaa. Onneksi kuitenkin tämä ensimmäinen meni nyt loistavasti, joten tämä lisää hieman itsevarmuutta seuraavaa varten.
- Katja