Lääketieteen valintakokeen vastaustekniikka

Pääsykokeen muuttuminen sähköiseksi on herättänyt varmasti muissakin hakijoissa epävarmuuden tunnetta. Kukaan ei osaa varmasti sanoa millaiselta uusi koetyyppi tulee näyttämään ja millaisia tehtävätyyppejä siinä tulee olemaan. Huoleen ei kuitenkaan ole aihetta. Kaikki hakijat ovat kokeessa samalla viivalla ja sähköinen koetilanne lääketieteen pääsykokeissa tulee uutena kaikille.

Vaikka kokeen rakenne ja tehtävätyypit saattavat uudistuksen myötä muuttua, pystyy koetta ajatellen luomaan siitä huolimatta jonkin näköistä koetaktiikkaa, jonka avulla tulee selviämään kokeesta kuin kokeesta. Jaan seuraavaksi muutamia vinkkejä, joita olen itse hyödyntänyt sekä viime kevään pääsykokeessa että valmennuskurssin sähköisissä harjoituskokeissa.

Näin onnistut:

• Silmäile ensin koe kokonaan läpi ja mieti mielessä/paperilla mihin tehtäviin osaat heti vastata ja mitkä tehtävät saattavat vaatia enemmän aikaa. Silmäilyn avulla saat hyvän kokonaiskuvan kokeesta ja hieman osviittaa tehtäviin tarvittavasta ajasta. Tämän avulla osaat jakaa käytössä olevan ajan sopivasti tehtävien kesken. Mikäli kokeessa on monivalintoja, selviää niiden laajuus ja määrä sinulle silmäilyvaiheessa, jolloin voit päättää aloitatko monivalinnoista vai laajoista tehtävistä.
• Mikäli aloitat monivalinnoista määrittele monivalintoihin käytettävä aika muiden käytössä olevan ajan ja kaikkien tehtävien kokonaismäärän avulla. Mikäli taas aloitat laajoista tehtävistä suosittelen aloittamaan ensin helpoista ja nopeista tehtävistä ja etenemään sitten kohti vaikeampia tehtäviä. Näin varmistat, että saat kerättyä varmasti helpot pisteet talteen ja toisaalta et kuluta liikaa aikaa vaikeisiin tehtäviin. Helpoista tehtävistä aloittaminen myös kasvattaa itseluottamusta ja saa aikaan hyvän koefiiliksen, jolloin vaikeammatkin tehtävät saattavat sujua paremmin. Mikäli koe on kokonaan monivalintaa, kannattaa aloittaa helpommista monivalintaosioista ja edetä lopuksi kohti vaikeampia.
• Kun ajattelet olevasi valmis katso, että olet varmasti tehnyt kaikki tehtävät. Mikä olisikaan harmillisempaa, kuin hypätä jokin helppo tehtävä vahingossa yli ja menettää sen vuoksi tärkeitä pisteitä.
• Muista tarkistus! Itse suosin tekniikkaa, jossa tehtäviä tarkistetaan sitä mukaan kuin niitä tehdään. Näin välttyy tilanteelta, jossa kokeen viimeisillä minuuteilla huomaa jonkin ison virheen, jota ei enää kerkeä korjaamaan. Jatkuvat tarkistuksen lisäksi suosittelen kuitenkin ajan riittäessä ylimääräistä tarkistuskierrosta kokeen lopussa. Tehtäviin palaaminen lopussa auttaa saamaan uudenlaista näkökulmaa omia vastauksia kohtaan. Viimeisellä tarkastuskierroksella saattaa esimerkiksi huomata pienet yksikkö- tai pyöristysvirheet, joista lähtevät pisteet saattavat olla sisäänpääsyn kannalta kullan arvoisia.
• Lopuksi kannattaa muistaa itseluottamus. Kun tuntuu, että koe on valmis ja vastannut tehtäviin niin hyvin kuin osaa, kannattaa koe palauttaa. Liiallinen vastausten viilaus tai monivalintojen muokkaus saattaa joskus koitua kohtaloksi. Yleensä kokeen alussa aivot ovat vireimmillään, jolloin vastaukset monivalintatehtäviin ovat todennäköisemmin oikein kuin viime minuuteilla tehdyt muutokset. Korjaa siis vastauksia vain, jos olet 100 % varma, että aiempi vastauksesi on virheellinen. Epävarmoissa tilanteissa korjaaminen kannattaa omien kokemusteni perusteella jättää tekemättä.

Itselleen sopivaa koetaktiikkaa kannattaa nyt viimeisen kuukauden aikana hioa esimerkiksi vanhojen pääsykokeiden tai harjoituskokeiden kautta toimivaksi ja sujuvaksi. Kun omaa taktiikkaa on päässyt harjoittelemaan tarpeeksi käytännössä, ei pääsykoetilannekaan tunnu välttämättä yhtä jännittävältä kuin ilman suunnitelmaa.

Tsemppiä kaikille loppurutistukseen!

Hanna Jestola, lääketieteen valmennustestaaja
Instagramissa @hannajestola