Koulun aloitus fuksien osalta

Viime postauksessa kerroin lääkiksen toisen vuoden ensimmäisistä viikoista omien opiskeluideni osalta. Tässä postauksessa lupasin kertoa asioita hieman fuksien näkökulmasta. Tampereella fukseilla alkoi koulu viikon myöhemmin kun meillä kakkosilla, eli 17.8. Tutustuminen ja ryhmäytyminen fuksien osalta alkoi kuitenkin jo edellisenä päivänä. Järjestimme pienen piknikin omien hutujen kesken eri puistoissa. Mielestäni tämä on mukava ja helpompi tapa fuksien tutustua sekä omiin hutuihinsa että oman hutunsa fukseihin. Omassa hutussani perinteet ovat pitkät ja toimintaa löytyy myös eri vuosikurssien välillä.

Fuksien ensimmäisenä koulupäivänä me hutut järjestimme perinteisen kunniakujan koulun oville. Fuksien saapuessa koululle he saavat kannustusta ja aplodeja. Haluamme, että kaikille tulee tervetullut fiilis, sillä Tampereen lääkis on kuin yksi iso perhe. Illalla järjestimme toisen tutustumisillan, nyt kun perinteistä kaikkien fuksien tutustumisiltaa ei voinut rajoitusten vuoksi järjestää. Ilta koostui erilaisista kisoista ja leikeistä.

Tiistaina vuorossa oli etkot yhdellä hutulla ja sen jälkeen illanviettoa ainejärjestömme tilassa, Amoksella, toisen hutun kanssa. Ilta sisälsi erilaisia kilpailuja ja rentoa yhdessäoloa ennen illan perinteistä ohjelmaa. Yöllä fuksit siirtyivät perinteisesti myös koulun pihalle jonottamaan haluttuja Tooga -lippuja.

Toogat järjestettiin normaaliin tapaan ensimmäisen viikon torstaina, mutta tällä kertaa kahden hutun kesken. Menoa ja juhlatunnelmaa asia ei kuitenkaan latistanut, päinvastoin. Olemme pyrkineet tänäkin vuonna järjestämään kaiken mahdollisimman autenttisesti kaikista rajoituksista huolimatta, ja mielestäni olemme onnistuneet siinä hyvin. Erilaisia tapahtumia ja illanistujaisia on ollut lähes normaalilla tiheydellä, mikä esimerkiksi omassa hutussani tarkoittaa 1-3 kertaa viikossa. On myös ollut monelle ehkä helpompi tutustua omiin vuosikurssilaisiinsa yksi hutu kerrallaan, eikä noin 140 ihmistä kerrallaan niin kuin yleensä.

Erilaisten tapahtumien järjestäminen ja moneen kertaan uudelleen miettiminen on tuottanut välillä hieman päänvaivaa meille hutuille, mutta se on ollut kaikki sen arvoista lopulta, kun on kuullut omilta ja muilta fukseilta paljon positiivia ajatuksia ja kehuja. On myös ollut mukavaa, että myös vanhemmat vuosikurssilaiset ovat osallistuneet tapahtumien järjestämiseen. Kaikki perinteisimmät tapahtumat on saatu edes jollain tavalla järjestettyä, mikä on mielestäni ollut todella hyvä asia niin fuksien kuin meidän muidenkin osalta. Jatkoa on varmasti luvassa.

– Katja