Kolmannen vuoden viimeinen tentti
Kolmannen vuoden viimeinen lääkistentti on nyt takana ja pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että ollaan voiton puolella. Koulu ei vielä ole lähelläkään ohi, mutta meillä ei viimeisessä jaksossa ole normaalia tenttiä, vaan erillinen palautettava tutkielma. Nyt vain jännitellään, miten suuresta tutkielmasta tässä onkaan kyse.
Jakson nimi on ”diagnostiikka ja hoito”, ja ainakin nopeasti lukujärjestystä vilkaistessa tuli sellainen kuva, että jaksossa perehdytään enemmän diagnostiikan ja hoidon arvioon, kuin itse lääketieteellisiin tapauksiin. Odotan tosin innolla ryhmätöitä, jossa on tarkoitus esim. opetella leikkausviillon suunnittelua, suturointia, leikkaussalietikettiä jne. Pääsemme myös perehtymään Tampereella käytettävään Uranus-potilasjärjestelmään, sillä sitä joudumme klinikassa ja myöhemmin työelämässä käyttämään. Katsotaan, mitä jakso tuokaan tullessaan, eli lisää siitä myöhemmin.
Tässä jaksossa perehdyimme hermoston toimintahäiriöihin, ja vaikka neurologia ei alana itseäni hirveästi kiinnostakaan, oli jakso mielenkiintoinen ja todella opettavainen. Opin paljon erilaisten neurologisten sairauksien diagnostiikasta, oireista, taudinkuvasta ja hoidosta. Jaksossa keskityttiin varsinkin normaaleihin aivoverenkiertohäiriöihin ja aivovammoihin, ääreishermoston sairauksiin, Alzheimerin tautiin, Parkinsonin tautiin, MS-tautiin, migreeniin sekä epilepsiaan.
Ryhmätöissä pääsimme tekemään neurologisia tutkimuksia toisillemme ja syventymään neurologian farmakologiaan potilastapausten avulla. Oli mukavaa huomata, miten muisti asioita edellisestä hermostojaksosta, vaikka jaksosta olikin jo yli vuosi aikaa. Ehkä oikeastikin osaisin jo diagnosoida ja hoitaa jotain potilaita, mutta se jääköön nähtäväksi tulevaisuudessa.
Itselleni osui myös tässä jaksossa potilasseminaarityö. Saimme parini kanssa yhden Parkinsonia sairastavan potilaan sairauskertomuksia ja kuvantamistutkimuksia vuosien varrelta, joiden perusteella laadimme muille vuosikurssilaisillemme esitelmän. Tämä potilasseminaari opetti minulle paljon Parkinsonista, josta loppupeleissä olikin todella paljon hyötyä, sillä tentissä yksi isoista kysymyksistä liittyi Parkinsoniin.
Tentti koostui tällä kertaa kolmesta 15 pisteen esseetehtävästä ja 45 monivalinnasta, ja tentti tapahtui omilla koneilla koulussa. Olin jännittänyt tenttiä todella paljon, sillä tottakai sairastuin viikko ennen tenttiä, ja koko tenttiviikon opiskelut menivät flunssaisena ja aivosumussa. Jollain ihmeen tavalla asiat kuitenkin jäivät hyvin päähän ja tentti ainakin tuntui menevän hyvin. Nyt sitten vain odotellaan pari viikkoa tulosten saapumista.
- Katja