Kohti kevään pääsykoetta - opiskelutekniikat

Kevään 2021 oikiksen valintakoe lähestyy hurjaa vauhtia. Kokeeseen on kuitenkin vielä noin puolitoista kuukautta aikaa, joten mitä juuri nyt kannattaa tehdä valintakokeen eteen? Ihan ensimmäiseksi muistutan vielä, että jos et ole vielä hankkinut itsellesi valmennuskurssia, niin nyt kannattaa tehdä se. Itse nostaisin oman kokemukseni mukaan valmennuskurssin ehkä yhdeksi tärkeimmäksi elementiksi valintakoetta ajatellen. Tämä on kuitenkin taas vain oma kokemukseni valmennuskurssin merkityksestä. Toisena kuitenkin nostan nyt esiin opiskelutekniikat, joita kannattaa alkaa miettimään pikkuhiljaa toden teolla.

Opiskelutekniikoita on olemassa lukematon määrä, joten mahdotonta sanoa, mikä sopii parhaiten kenellekin. Tämä selviää kuitenkin parhaiten jokaisen omalla kodalla testaamalla eri opiskelutekniikoita. Yksinkertaistettuna voit ottaa jonkun ihan lyhyen tekstipätkän (esim. 1-3 sivua esim.) ja opiskella tekstiä jollakin tekniikalla, jonka jälkeen testaat osaamistasi lyhyesti jollakin tavalla. Voit kokeilla näin nopeasti useita eri tekniikoita. Ei kuitenkaan kannata kuluttaa aikaa sellaisten opiskelutekniikoiden testaamiseen aikaan, joita olet jo kokeillut, ja tiedät miten ne toimivat sinulla. Esimerkiksi tekstin lukeminen on sellainen tekniikka, jota ei kannata testata etukäteen, sillä sitä varmasti jokainen meistä on jo testannut. Lukeminen on myös sellainen opiskelutekniikka, jota et voi välttää valintakokeeseen opiskellessasi. Se kuinka monta kertaa ne valintakoekirjat sitten lukeekaan, on hyvin yksilöllistä.

Silmäile ensiksi

Mitä niitä mahdollisia opiskelutekniikoita sitten on? Jo mainitsemani lukeminen on ehdoton opiskelutekniikka pääsykoeurakassa. Lukea voi kuitenkin monella eri tavalla. Lukuprosessin aikana kannattaa esim. hieman vaihdella lukunopeutta. Ensimmäisen lukukerran tarkoitus on tutustua kirjaan ja hahmottaa mistä koko kirjassa ylipäätään on kyse. Ensimmäisellä lukukerralla ei kannata takertua lainkaan yksityiskohtiin eikä alkaa jankkaamaan vaikeita asioita pitkään. Tärkeintä on vaan saada luettua kirja läpi ajatuksella. Käytä tässä tutustumisvaiheessa apuna myös sisällysluetteloa. Mieti aina lukupätkän sekä koko kirjan lukemisen jälkeen, mitä mikin väliotsikko sisällysluettelossa tarkoittaa ja hieman mitä siihen liittyi mutta älä jää pohtimaan sen enempää, vaan siirry sen jälkeen seuraavaan kirjaan.

Panosta yksityiskohtiin, mutta älä liikaa

Kirjoihin tutustumisvaiheen jälkeen voit lukea kirjat hitaammin todella ajatuksella läpi, sillä nyt muistat jo hieman mistä kirjoissa oli kyse ja mitä käsitellään missäkin aiheessa. Älä edelleenkään käytä liikaa aikaa yksityiskohtiin, ne jäävät mieleen kyllä joka lukukerran jälkeen paremmin mieleen. Käytä kirjojen marginaaleja hyväksi sekä värikoodaa kirjojen tekstiä yli- tai alleviivaamalla tärkeitä asioita. Silloin kun itse  valmistauduin valintakokeeseen niin, kirjoitin marginaaleihin jaotteluja asioista sekä tein ns. omia otsikoita asiakokonaisuuksiin. Värikoodasin myös kirjat niin, että laeille, käsitteille, avainsanoille, tärkeille asioille ja listoille oli jokaiselle omat värinsä. Kirjoitin myös listat, lait ja käsitteet ylös kyseisen värisille post it- lapuille, ja liimasin ne seinään kiinni. Näin oli aina helppo tankkailla näitä yksityiskohtia mieleen. Voit tehdä samaa myös muistikorttien avulla.

Pääsykoekirjoja opiskellessasi tärkeintä kuitenkin on asioiden ymmärtäminen. Lopulta kun ymmärrät asiat täydellisesti, on pienten yksityiskohtien muistaminen mahdollista, joten keskity pieniin yksityiskohtiin vasta viimeisillä viikoilla. Lukuprosessin aikana sekä muiden opiskelutekniikoiden käytön ohella kannattaa välillä myös lukea kirjat niin sanotusti nopeasti läpi. Tämä tarkoittaa siis sitä, että luet kirjat läpi ilman, että alat tankkaamaan jotakin asiaa, niin kuin varmasti teet hitaasti lukiessasi. Tein itse myös näin viimeisimpänä hakukeväänäni, joka osoittautui itselleni tehokkaaksi ja hyväksi opiskelukeinoksi.

Muut opiskelutekniikat

Kirjojen lukeminen on toki pääosassa pääsykoeurakassa mutta on myös todella tärkeää käyttää useita muita opiskelutekniikoita. Jotain olisi syytä kirjoittaa ylös. Kannattaa miettiä, millä tekniikalla opit nimenomaan itse parhaiten. Olen kuullut, että todella moni oppii parhaiten mind mappien eli miellekarttojen avulla. Itse kuitenkin hoksasin toisen hakukertani jälkeen, etten itse opi parhaiten tällä tavoin. Itselleni kuitenkin parhaaksi keinoksi hahmottaa vaikeita asioita osoittautui jaottelulaatikoiden teko. Tein aina yhden aiheen (yleensä kirjan otsikon) alle erilaisia laatikoita, jotka hahmotin kirjan tekstistä omaksi kokonaisuudeksi ja kirjoitin laatikkoon aiheen pääpointit. Käytin myös paljon värejä muistiinpanoissa sekä jaottelulaatikoissa. Havainnollistin kaikista vaikeimpia asioita jopa itse piirtämieni kuvien avulla. Muita kirjoittamiseen pohjautuvia oppimistapoja ovat perinteiset muistiinpanot, jotka tehdään ranskalaisin viivoin. Olen kuullut myös active recall- taulukkometodista. En ole itse kuitenkaan testannut kyseistä menetelmää, jonka vuoksi en nyt lähde neuvomaan sen käyttöä. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan kyseistä menetelmään ja googlaamaan miten se toimii, sillä olen kuullut tästä opiskelutekniikasta pelkästään hyvää. Kannattaa ylipäätään muistaa, että kirjoittamisessa on, vain mielikuvitus on rajana. Voit piirtää kirjojen asioista vaikkapa sarjakuvia, mikäli se tuntuu sopivalta oppimistavalta. Voit myös kirjoittaa asioita käsin taikka tietokoneella.

Tehtäviä muistin tueksi

Viimeisenä opiskelutekniikkana haluan mainita tehtävien teon. Niin kuin arvata saattaa, valmennuskurssilla on iso rooli tässä. Varmasti aivan jokaiselta valmennuskurssilta saa valintakoekirjoihin liittyviä tehtäviä sekä useimmilta valmennuskursseilta myös harjoituskokeita. Tehtävien teko on todella tärkeää pääsykoeurakan aikana monestakin syystä. Ensinnäkin tehtäviä tekemällä saat testattua omaa osaamistasi, pidettyä yllä vastaustekniikkaa sekä hahmotettua, mitä kaikkea aiheeseen liittyy ja mitä ei, sekä miten kirjan asioita sovelletaan oikeusongelmiin. Opittujen asioiden soveltaminen oikeusongelmiin on yllättävän haastavaa, joten erityisesti tämän vuoksi tehtävien teko on äärimmäisen tärkeää. Samalla, kun tekee tehtäviä, kannattaa harjoitella hieman ”kokeessa taktikointia” eli esimerkiksi monivalintatehtävien kohdalla kannattaa lukea tehtävänanto hyvin tarkkaan sekä tiedostaa, onko tehtävästä jaossa esim. miinuspisteitä. Myös harjoitustehtävissä kannattaa vastata vain, jos on satavarma, eikä ottaa riskejä. Näin taktikoinnista tulee rutiininomaista. Kaikkiin tehtäviin ei kuitenkaan kannata vastata niin sanotusti täydellisesti, vaan suurin osa tehtävistä kannattaa käydä vain nopeasti läpi esim. tekemällä ranskalaisia viivoja ja tämän jälkeen tarkistamalla tehtävän oikean vastauksen. Jos valmennuskurssiin kuuluu harjoituskokeita, niin niissä kannattaa vastata tehtäviin kunnolla ja muut tehtävät tehdä tällöin nopealla tyylillä. Harjoituskokeissa on myös oiva hetki harjoitella ajan hallintaa pääsykoetta varten. Palaan kuitenkin tähän teemaan myöhemmin, kun kerron tarkemmin pääsykoetilanteeseen valmistautumisesta.

Jos sinulla ei kuitenkaan ole valmennuskurssia, etkä saa mistään valmiita tehtäviä, voit tehdä tehtäviä myös itse itsellesi. Tämä metodi on niin sanotusti käänteinen oppimistapa tehtävientekoon nähden. Kun teet itse tehtäväsi sekä mietit sille oikean vastauksen, ei sinun tarvitse tehdä tällöin itse tehtävää. Tällä tavalla kuitenkin hahmotat hyvin, miten kirjan asioita sovelletaan ja mitä mihinkin aiheeseen liittyy. Tee monipuolisesti niin monivalinta-, oikeustapaus- kuin esseetehtäviäkin.

Opiskelutekniikoihin liittyy olennaisesti myös opittujen asioiden kertaaminen. Tämä asia on kuitenkin itsessään niin tärkeä sekä laaja aihe, jonka vuoksi käsittelen sitä seuraavassa blogipostauksessa omana aiheenaan. Näiden kaikkien edellä mainittujen vaiheiden rytmittäminen kertaamisen kera on myös olennainen osa valintakokeeseen valmistautumisessa. Käsittelen kuitenkin opiskelun rytmittämistä sekä lukusuunnitelman tekoa ensi viikolla täällä blogin puolella.