Kliinisen lääketieteen perusteet
KLP eli kliinisen lääketieteen perusteet. Siinä ensimmäinen kolmosvuoden kurssi, joka alkoi kaksi viikkoa sitten (tosin samaan aikaan meillä alkoi ruotsi ja tänään alkaa vielä labralääketiede). ”Kliininen lääketiede” kuulostaa ainakin mun korvaan oikein mielenkiintoiselta, ja sitä kurssi kyllä on ollutkin tähän mennessä. 🙂
Kurssiin kuuluu luento-opetusta sekä pakollisia harkkatöitä. Luennoilla ollaan tähän mennessä käyty läpi potilaan sairaskertomuksen tekemistä, eri elinten tutkimista (sydän, munuaiset, ruuansulatuselimet jne.), psykiatriaa ja neurologiaa. Tulossa on vielä muun muassa luentoja radiologisista tutkimusmenetelmistä ja fysiatriasta. Luennot ovat tähän mennessä olleet paljon käytännön läheisimpiä verrattuna kahteen viime vuoteen. Minusta on tuntunut siltä, että luennon jälkeen ei ole tarvinnut enää kotona samalla tavalla päntätä asioita mieleensä, vaan keskittyminen luennolla on riittänyt paljon pidemmälle. Olen ollut tosi innostunut ja motivoitunut tästä kurssita. Yhdelläkin luennolla käytiin läpi kanyylin asettamista: niin mielenkiintoista, että ei kyllä todellakaan ollut vaikeaa motivoida itseään kuuntelemaan ja oppimaan mahdollisimman paljon.
Tän kirjan pystyis jopa lukemaan, kun miettii sivumäärää!
Jos luennot on olleet mielenkiintoisia, niin niin on ollut myös harjoitustyöt. Viime viikolla mun ryhmällä oli laskimoverinäytteenotto harkka, ja ensi viikolla on vuorossa kanyylinlaitto ekaa kertaa elämässä. Niin jännittävää! Jo ykkösvuonna me otettiin toisiltamme pariinkin otteeseen laskimoverinäytteitä, eli ihan niitä perus kyynärtaipeesta otettavia verinäytteitä. Ensimmäisestä vuodesta on kuitenkin sen verran aikaa, että kyllä mua ainakin jännitti taas ottaa neula käteen ja pistää sillä kaverin suoneen. Onneksi kaikki meni hyvin, sillä seuraava näytteenotto kerta onkin sitten jo jännittävämpi; jokainen opiskelija menee yksin johonkin lähialueen sairaalaan/terveyskeskukseen ottamaan verinäytteitä ihan oikeilta potilailta. Tässä samalla tulee kohdattua se ensimmäinen potilaskin!
Kalenteri alkaa täyttyä jo hyvää vauhtia. Tämä viikko on pelkkää labralääketiedettä.
Kunpa tä innostus, mikä mulla nyt on (ei ole varmaan jäänyt teillekään huomaamatta :D) ei lopahtaisi ihan heti. Ainakin loppusyksyn mikrobilsassa voisi olla hyötyä samanlaisesta motivaatiosta, mikä mulla tällä hetkellä on. 😀
-Ella