Lääketiede  •  28.08.2018

Kielten opiskelua

Itse muistan ainakin hetken pohtineeni, miten käy kielten opiskelu-urani unelmaopiskelupaikkani lääkiksessä alettua. Nyt ranskan kielioppitehtävien paahtamisen välissä ajattelinkin hieman jakaa kartuttamaani tietoa siitä, miten kieliä voi opiskella lääkiksessä.

Kuulin heti jo ensimmäisellä lääkisviikollani tuutoriltani, että kielten opintoja pystyy suorittamaan melko helposti lääkiksenkin rinnalla ja että niitä voi lukea valinnaisiksi opinnoiksi tutkintoon. Hienoa, haaveeni olla kielten uomo universale ei siis vielä ollut menetetty! Ajatus jäi kuitenkin vasta muhimaan fetussyksyn viedessä mukanaan.

Hypätään eteenpäin ykkösen jouluun, jolloin olin jo suorittanut pakollisen Medical Englishin ja valinnaisen lääketieteen latinan -kurssin (helppoja noppia mutta ei kovin tarpeellinen kurssi sanoisin..). Kurssikollegani tuli iloisesti loman jälkeen kyselemään kuulumisia ja että olinko valinnut joitain valinnaiskursseja keväälle. Hän kertoi itse aloittaneensa espanjan ja vieläpä niin, että hän suoritti kurssin itsenäisesti. Taas kielitaiturin haaveeni nosti päätään ja otin asiakseni selvittää miten voisin jatkaa ranskan opintoja.

Hetken opinto-oppaan viidakossa seikkailun jälkeen olinkin sitten ilmoittautunut ranskan jatkokurssin osittain itsenäiseen suoritukseen. Kurssi kesti kokon kevään ja sain palauteltua mieleeni tuota vaikeaa mutta ihannoimaani kieltä (vieläpä sopivasti juuri ennen Pariisin matkaani) ja pidin erityisesti tuutori tapaamisista, joissa sain palautetta ihan aidolta ranskalaiselta. Kurssi oli todella helppo sovittaa lukkariimme ja oli muutenkin kivan rento. Niinpä otin nyt syksyllekin ranskaa -tällä kertaa täysin itsenäisesti.

Ainakin täällä Turussa kielten opiskelu on ollut todella helppoa yhdistää lääkikseen ja kielitarjontaakin on paljon. Pientä rämpimistä opinto-oppaan seassa se vaatii löytääkseen itselleen sopivat kurssit, mutta siitä eteenpäin onkin kevyttä laskettelua. Taidan sittenkin päästä ranskassa vielä sujuvammalle taitotasolle! Ehkä sitten voin ottaa vielä sitä espanjaakin, lukion yksi kurssi jäi houkuttelemaan un poco. Mutta kaikki aikanaan 😉

-Anna

Anna

Olen 22-vuotias nelosen kandi Turusta. Opintojen ohella harrastan paljon liikuntaa, kahvittelua, kavereiden kanssa naureskelua ja mainittavan paljon myös kirjojen lukemista ja leffojen katsomista.

Tänne blogiin päätyy siis heijasteita mun arkielämästä keskittyen kuitenkin siihen lääkisopiskeluun ja opiskelijaelämään. Toivottavasti löydät teksteistäni inspiraatiota, motivaatiota tai ihan vain hyvää mieltä! Aina saa myös kysyä ja kommentoida, jos siltä tuntuu 🙂