Katsaus ensimmäiseen lukukauteen

Joululoma on vietetty ja D2 eli toinen lukukausi on alkanut LBM-kurssilla eli lääketieteellisellä biokemialla ja molekyylilääketieellä. Joululoma tuli tarpeeseen ja se olisi voinut jatkua vielä hieman pidempään… Palataan vielä ensimmäiseen syyslukukauteeni yliopistossa. Mikä tuli yllätyksenä? Vastasiko yliopistoelämä odotuksiani? Mikä on ollut haastavaa ja mikä helppoa?

Opiskelu yliopistossa ja hammaslääkiksessä on pääosin vastannut odotuksiani. Kaikki kurssikaverit eivät ole superneroja ja muillakin on välillä haasteita ymmärtää ihan kaikkea. Kaikkeen opittavaan tartutaan pääosin positiivisella asenteella, viehän se meitä kohti tulevaa ammattiamme. On vaikea käsittää, että joku päivä minä olen hammaslääkäri, mutta ehkä ei vielä kuulukaan käsittää.

Vaikka lääkisopiskelu on monelta osin erilaista kuin muilla aloilla, olen pitänyt sen erityispiirteistä. Valmis lukkari on erityisesti mieleeni. Opiskelun tahdin saa määrittää itse akateemisen vapauden johdosta – jos aamulla ei meinaa päästä ylös tai ei koe luentojen sopivan itselle, voi jäädä kotiin opiskelemaan. Toki pakollisia läsnäoloja on meillä jonkin verran.

Syksyllä risteiltiin

Haastavaa on ollut sopivan opiskelutekniikan ja -rytmin löytäminen. Nämä kaksi hakevat varmasti muotoaan vielä pitkään ja muuttuvat kurssien vaihtuessa. Asiaa tulee paljon lyhyessä ajassa ja nippelitietojenkin pitäisi jäädä muistiin. Lukioaikainen opiskelutekniikka ei toimi, vaan ainakin itse joudun tekemään huomattavasti enemmän hommia. Kertaamaan on ollut pakko opetella ja hyvin!

Pääosin aikataulujen sovittaminen opiskelujen ympärille on ollut helppoa ja mukavaa. Itselleni tärkeää on pitää päiviä, jolloin en tee yhtään mitään. Nämä päivät olivat harvassa syksyn aikana, katsotaan miten käy juuri alkaneella kevätlukukaudella.

Hyvää alkanutta uutta vuotta just sulle! 🙂