Lääketiede  •  24.08.2018

Harkkatöitä

Kolme viikkoa koulua ja HRT-kurssia on jo takana. Siinä missä monella muulla opintojen jatkuminen vasta kolkuttelee ovella ja kesäloma on vielä kirkkaana mielessä, itselläni on jo hyvin syksyiset fiilikset ja arkirutiinit selkeinä päivissä. Oikeastaanhan kurssi on jo puolessa välissä -tentti on jo kolmen viikon päästä sekin.

Hermoston rakenne ja toiminta kurssi on mielestäni ollut mielenkiintoinen syksyn opintojen aloitus. Luentojen aiheet ovat olleet kiinnostavia (pääasiassa) ja harkkatyöt todella hyviä. Vielä on muun muassa aivojen dissektio, aivohermojen testaus ja refleksi harkat edessä mutta muutama on jo suoritettukin.

Viime viikolla on tullut keskityttyä silmiin: ekassa harkassa tutkittiin silmän anatomiaa preparoimalla sian silmää ja toisessa sitten tutkittiin näön fysiologiaa erilaisin näkötestein. Dissektio oli tosi hyödyllinen. Sain todella vahvan kuvan siitä, kuinka kestävä kornea on ja minkälainen linssin sekä lasiaisen koostumus on. Retina yllätti ollessaan niin harmaa näissä silmissä ja oli siistiä nähdä papilla eli näköhermon kiinnittymiskohta niin selkeänä.

Oftalmoskopiassa papillasta jäi ihan toisenlainen maku suuhun. Se oli hankala löytää kaverin silmään tuijotellen ja tuntuikin että harkka pikemminkin sokeutti kun sai tuijottaa kirkkaaseen valoon niin pitkään ja tiirailla otsa kurtussa linssin läpi toisen silmään ja pinnistellä näkötesteissä. Sentään niissä näköni oli vielä hyvällä tasolla eikä mitään karsastusta tai muutakaan löytynyt ;). Vaikka työ oli silmille hieman uuvuttava oli se kuitenkin tosi kiva ja opettavainen. On aina mukavaa päästä itse konkreettisesti tekemään ja tutkimaan oppimiaan asioita.

Toivottavasti sama innostus jatkuu läpi vuoden! Nyt olen ainakin ollut tosi iloisena takaisin koulussa ja opintojen parissa.

-Anna

Anna

Olen 22-vuotias nelosen kandi Turusta. Opintojen ohella harrastan paljon liikuntaa, kahvittelua, kavereiden kanssa naureskelua ja mainittavan paljon myös kirjojen lukemista ja leffojen katsomista.

Tänne blogiin päätyy siis heijasteita mun arkielämästä keskittyen kuitenkin siihen lääkisopiskeluun ja opiskelijaelämään. Toivottavasti löydät teksteistäni inspiraatiota, motivaatiota tai ihan vain hyvää mieltä! Aina saa myös kysyä ja kommentoida, jos siltä tuntuu 🙂