Haastattelu: Näin Laura pääsi lääkikseen

Koulutausta

Olen nyt 25-vuotias kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Kuopion yliopistossa. Olen valmistunut 2016 kaksoistutkinnosta lähihoitajaksi ja ylioppilaaksi. Ylioppilastodistukseni oli keskinkertainen, eli lääkikseen sisäänpääsyyn sillä ei ollut mitään asiaa. Tein töitä lähihoitajana 3 vuotta valmistumisen jälkeen, jonka jälkeen lähdin pyrkimään kohti lääkistä.

Miksi valitsit juuri lääkiksen?

Olen haaveillut lääkärin urasta pienestä asti. Usko itseeni oli kuitenkin jokseenkin kadoksissa ja tieto siitä, että tie päästä opiskelemaan lääketiedettä on kovin vaikea ja haku-urakka sinne voi ottaa vuosia, ei valanut minuun lisää uskoa.

Lääkärin työssä pääsee olemaan ihmisten kanssa tekemisissä, ja auttamaan ihmisiä. Pääsee tekemään aivotyöskentelyä, ja käyttämään loogista ajattelua, yhdistelemään teoriaa, löydöksiä ja oireita, ja tekemään niistä johtopäätöksiä. Lisäksi työ on monimuotoista ja joka päivä on erilainen.

Milloin valmistauduit pääsykokeeseen?

Pääsykoe oli suunnitteilla olla toukokuussa 2020, johon tähtäsin valmistautuessa. Kesällä 2019 aloin kertaamaan lukion oppikirjoista fysiikkaa, sillä opinnoista oli vierähtänyt jo useampi vuosi. Kesällä opiskelu oli rentoa ja lomailin myös paljon. Virallisesti aloitin lukemaan pääsykokeisiin syyskuussa 2019, jolloin aloitin myös valmennuskurssin. Valmennuskurssille osallistuin aktiivisesti ja aloitin marraskuun 2019 alusta täysipäiväisen opiskelun ja lopetin työt.

Millainen oli tyypillinen opiskelupäiväsi?

Opiskelupäiväni olivat melko samanlaisia keskenään, rutiini oli tärkeässä osassa. Pakotin itseni myös pitämään viikoittaiset lepopäivät. Pidänkin tärkeimpinä asioina pääsykokeeseen lukemisessa, että rutiini on hyvä, sillä se auttaa motivaatiota pysymään yllä ja pitää unirytmin hyvänä ja säännöllisenä. Tietenkin myös levon merkitys on suuri jaksamisen ja oppimiskyvyn kannalta. Mielestäni näihin asioihin tulisi panostaa, kun valmistautuu lääkiksen pääsykokeisiin.

Oma opiskelupäiväni:

• klo 7: herääminen, pieni ulkoilu tai aamu-uinti + aamupala
• klo 8-12: pääsykokeisiin lukemista
• klo 12-13: lounastauko + ulkoilu
• klo 13-17: pääsykokeisiin lukemista, jos valmennuskurssilla ei ollut opetusta illalla
• Jos illalla oli valmennuskurssia, niin osallistuin niihin opetuksiin.

Montako päivää viikossa opiskelit?

Opiskelin täyspäiväisesti 5 päivää viikossa. Joskus, jos tuntui, että aikataulu jätättää tai jokin aihe olikin vaikeampi, mitä olin ajatellut, käytin lisäpäivän siihen. Joskus myös lisäpäivänä kertailin. Mutta aina pidin vähintään yhden lepopäivän viikossa.

Millaisia opiskelumenetelmiä käytit?

Panostin fysiikassa ja kemiassa täysin laskemiseen. Tein kuitenkin teorioista mind-mapit, jossa oli käytännössä yksi lukion kirja / yksi A4 aukeama. Näiden mind-mappien avulla kertasin teoriaa, jos laskut eivät sujuneet.

Biologiassa hyödynsin lukiokirjojen ääneen lukemista ja nauhoituksien kuuntelemista autoa ajaessa, kävelylenkeillä, iltasatuina jne. Katsoin myös Olipa kerran elämä -sarjaa, eli hyödynsin passiivista opiskelua biologian osalta aika paljon. Tein biologiasta näiden lisäksi ranskalaisin viivoin eri aihealueista listoja, ja pyrin, että muistaisin aina muutaman asian eri aihealueista. Esimerkiksi pyrin opettelemaan eri suotyypeistä aina muutaman tyyppikasvin ja -eläimen.

Miten kertasit oppimaasi lähempänä valintakoetta?

Lähempänä pääsykoetta hoidin kertaamisen tekemällä vanhoja pääsykokeita:

• tein kokeita ma, ke ja pe
• tarkastin edeltävän päivän kokeet ti, to ja la
• kertasin kokeessa vaikeaksi kokemani tehtävät

Mitkä olivat valmennuskurssin suurimmat hyödyt sinulle?

Itsellä fysiikan ja kemian lähtötaso oli melko huono, joten oli todella tärkeä saada ulkopuolista opetusta fysiikan ja kemian osalta. Itselle kävi lisäksi hyvä tuuri, ja fysiikan ja kemian opettajat olivat molemmat todella hyviä opettamaan ja todella motivoituneita työhönsä. He vastasivat sähköposteihin nopeasti ja auttoivat henkilökohtaisesti vaikeissa asioissa sähköpostin välityksellä tai oppituntien tauoilla. He tekivät malliratkaisuja tehtäviin esimerkiksi lukion kirjoista, jotka eivät itselle auenneet ja kirjan takaa löytyi vain vastaus eikä malliratkaisua.

Pääsykoepäivä

Pääsykoeaamuna minua jännitti todella paljon, en pystynyt syömään, kun jännitys teki olon huonoksi. Yritin kuitenkin syödä vähän jugurttia ja banaania. Lähdin kävellen pääsykoepaikkaan, jotta sain vähän raitista ilmaa ja ajatuksia nollattua.

Pääsykoesalissa jännitys pysyi yllä, kunnes tuli se hetki, että koepaperin sai kääntää. Koepaperin kääntäessä paniikki yltyi, selasin koetta läpi, ja jokainen tehtävä tuntui vaikealta. Tuli olo, etten osaa mitään. Yritin rauhoittua ja miettiä, että olen opiskellut useamman kuukauden ja varmasti osaan jotakin.

Pidin tauon, pyörittelin hartioita ja hengittelin syvään, jonka jälkeen aloin tekemään tehtäviä numerojärjestyksessä ja huomasinkin, että vain 2 tehtävää oli sellaisia, joihin en osannut vastata. Kun olin muut tehtävät saanut tehtyä, paneuduin näihin kahteen vaikeampaan tehtävään rauhassa loppuajaksi.

”Tästä tärkeimpänä oppina haluaisin kertoa, että jos tulee paniikki, pysähdy ja rauhoitu, vaikka se veisi 5-15 minuuttia koeajasta.”

Vinkit tuleville lääkishakijoille

1. Varaa opiskeluun riittävästi aikaa, opiskele täysipäiväisesti ja lopeta työt, jos mahdollista.
2. Kehitä itsellesi rutiinit, jotka toimivat.
3. Tee lukusuunnitelma, jotta tiedät, kun alat opiskelemaan, mitä teet, eikä mene energiaa ja aikaa hukkaan sen miettimiseen.
4. Opi tuntemaan itsesi ja erottamaan, milloin väsymys johtuu motivaatiopulasta, laiskuudesta tai muun mielekkäämmän tekemisen johdosta ja milloin olet oikeasti väsynyt ja tarvitset lepoa.
5. Pidä vähintään yksi lepopäivä viikossa, ja jos aloitat opiskelut jo syksyllä, pidä vuodenvaihteessa tai keväällä useamman viikon loma lukemisesta.

Laura Holmberg

25-vuotias kolmannen vuoden lääkisopiskelija Kuopion yliopistossa.