Esittelyssä fuksisyksy Helsingissä

Moikka! Olen Minea, kohta 20-vuotias psykologian fuksi Helsingistä. Fuksisyksy ei ole kokonaan päättynyt, mutta tässä vaiheessa halusin tulla kertomaan, mitä kaikkea siistiä voi päästä kokemaan kaiken pääsykoepuurtamisen jälkeen. Opiskelijaelämä ei nimittäin välttämättä ole pelkkää opiskelua, ellei itse niin tahdo. Yliopistoyhteisön avulla pääsee näet akateemisten opintojen lisäksi tutustumaan uusiin ihmisiin esimerkiksi bilettämällä sekä harrastamaan kulttuuria ja liikuntaa.

Pavlovin koirana fuksiseikkailussa

Ensimmäisen vuoden polkaisevat käyntiin orientaatioviikot. Orientaatioviikoilla on toki erilaisia yleisiä infotilaisuuksia, mutta pääpaino on (ihanien ja huikeiden) tutorien järjestämässä ohjelmassa sekä ryhmäytymisessä. Kun 25. elokuuta 2017 astelin Haartman-instituutin ykkössaliin, minua jännitti. Ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen ykkösluokan minulla ei ollut ketään vanhaa kaveria turvana, ainoastaan satunnaisia valmennuskurssilta tuttuja naamoja sekä yksi tyttö samasta lukiosta. Aluksi pääsykokeentekijät esittäytyivät ja kävivät läpi koetta, sen tarkoitusta sekä joitain tilastoja ja jakaumia siihen liittyen. He tosiaan tiesivät, mitä tekivät, vaikka epätoivon vallatessa pääsykokeessa ei välttämättä siltä tuntunut (:D). Päivä jatkui ohjelmalla tutorryhmissä, elämäni ensimmäisellä ruokailulla UniCafessa sekä leikeillä ja tutustumisella ainejärjestömme tiloissa.

Seuraavat päivät sisälsivät valtavat määrät informaatiota, uusia nimiä, ohjelmaa ja leikkejä niin paljon, kuin vain jaksoi osallistua (ja enemmänkin). Välipäivät otettiin vastaan iloiten, sillä tutustuminen ja koko ajan skarppina oleminen on oikeasti jopa raskasta. Orientaatioviikkoja en kuitenkaan vaihtaisi pois, sillä opin tuntemaan uudet opiskelijatuttavani niin, ettei enää ole ketään, kelle en koe uskaltavani jutella ja taidan jopa tietää kaikkien päälle 50 fuksin sekä tutoreiden nimet.

Orientaatioviikkojen jälkeen menot vähenivät jonkin verran, mutta yhäkin sai (ja saa) olla monta kertaa viikossa menossa ties minne, jos niin vain haluaa. Tässä vielä omia tähänastisia suosikkihetkiäni fuksisyksyltä:

-Fuksisuokki, jolloin kisailimme Suomenlinnassa erilaisissa ”lajeissa”, kuten hännänryöstö ja ilmapallon kuljettaminen epätavallisin tavoin. Jatkot tapahtuivat luonnollisestikin ainejärjestömme tilassa Gustavus Rexillä.

-Tutustumisbileet Rexillä, näissäkin kisailtiin ja illan lopuksi seuraamme liittyivät vanhemmat psykologian opiskelijat. Rexillä ilta jatkuu omalta osaltani usein aamukahteen/kolmeen asti, joillain vielä pidempään.

– Helsingin yliopiston Avajaiskarnevaalit, sillä niillä ostin ison kasan himoitsemiani haalarimerkkejä. Lisäksi ikimuistoisesti jonotimme parin fuksin kanssa jopa puolitoista tuntia Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan ilmaista haalarimerkkiä…:D

– Running Dinner, eli kävimme pienissä fuksiryhmissä illallistamassa vanhempien opiskelijoiden luona ympäri Helsinkiä

– Fuksikaste. Jännittävä tapahtuma, jonka myötä olen nyt täysivaltainen psykologian opiskelija. Ei siitä sen enempää, se pitää itse kokea 😉

– Meikun Mestaruus, eli koko Meilahden kampuksen kaikkien aikojen ensimmäinen yhteinen fuksitapahtuma! Psykologia ja logopedia siirtyivät tosiaan tänä syksynä osaksi Lääketieteellistä tiedekuntaa ja muutimme samalla Meilahteen. Hauskojen rastien lisäksi oli kiva tutustua muihin meikkulaisiin J

– HYY:n fuksiseikkailu. Helsingin Yliopiston fuksit kiersivät valitsemansa teeman mukaan pukeutuneina ympäri Helsinkiä rasteja suorittaen. Oli huikean hauskaa ja sääkin suosi. Jatkoilla Circuksessa esiintyivät Vilma Alina sekä Teflon Brothers!!

-Fuksisitsit. Nyt meidätkin on perehdytetty akateemisten pöytäjuhlien maailmaan. Helan går!

Lisäksi olen käynyt ainejärjestömme mukana esimerkiksi pelaamassa koripalloa sekä osallistunut lautapeli-iltaan. Kompleksi on ainejärjestö, jossa on jokaiselle jotain: on kulttuuria, on liikuntaa, on bileitä ja vielä varmaan ties mitä. Ketään ei painosteta mihinkään mutta kaikkeen saa osallistua ja ainakin tähän asti mulla on semmoinen fiilis, että porukka on tosi avointa ja tuolla on tosi hyvä olla <3 Tsempit teille kaikille luku-urakkaan ja tervetuloa psykoperheeseen!

Minea

PS. Esittelytekstistä voitte käydä lukemassa tarkemmin, kuka mä oikeastaan olen. Lisäksi otan mielelläni vastaan postaustoiveita, palautetta ja kysymyksiä 🙂 Jos tänne ei halua kommentoida, tavoittaa mut esimerkiksi snapchatista ja instagramista nimerkillä Mmineaaa