Lääketiede  •  07.04.2019

Ensikosketusta klinikkaan

Prekliinisiä opintoja on nyt toisen vuoden keväällä vähemmän jäljellä kuin takana. Aika on mennyt hullun nopeasti ja vielä hullumpaa on ajatella, että jäljellä on enää ensi syksyn opinnot ennen klinikkaan siirtymistä!

Ykkösvuonna pääsimme vähän kliinisen työn henkeen juonneopetuksessa, jossa seurasimme lääkäriä muutamana päivänä, mutta muuten opiskellu on harkkatöitä lukuunottamatta ollut luentopainotteista.

Tänä keväänä meille järjestettiin Kliinisten taitojen johdanto -päivä, jossa ylempien vuosikurssien opiskelijakollegamme pitivät rasteja muutamista keskeisistä kliinikon taidoista. Harjottelimme elvytystä, refleksien tutkimista, neurologisen statuksen ottamista, auskultoimista ja oftalmoskopointia eli silmänpohjan tutkimista. Mielestäni tuo aamupäivä oli sekä tosi rento ja mukava myös kannustava, opettavainen ja hauska. Kaikkia edellämainittuja asioitahan olimme jo kursseilla harjoitelleet, mutta hyvin vähän ja enemmän tai vähemmän aikaa sitten, joten kertaus oli todella tervetullutta. Oli myös hienoa saada vinkkejä, neuvoja ja kuulla hauskoja kertomuksia ”vertaisopettajiltamme”. 🙂

Klinikkaan siirrymme siis kolmosen keväällä ja ennen sitä on vielä pari kurssia rutistettava, akuuteimpana nyt käynnissä oleva farmis. Mutta kesäloma on jo ihan kulman takana ja säät niin ihanan keväiset että mikäs tässä odotellessa. Kesällä pääsen myös vähän virittymään tunnelmaan Ranskan vaihtokuukauteni ansiosta, jossa menen sisätautien osastolle. Ensi vuonna meillä on edessä tuo sisusten kurssi joten on kiva siinäkin mielessä saada vähän kosketuspintaa aiheeseen jo näin etukäteen.

-Anna

Anna

Olen 22-vuotias nelosen kandi Turusta. Opintojen ohella harrastan paljon liikuntaa, kahvittelua, kavereiden kanssa naureskelua ja mainittavan paljon myös kirjojen lukemista ja leffojen katsomista.

Tänne blogiin päätyy siis heijasteita mun arkielämästä keskittyen kuitenkin siihen lääkisopiskeluun ja opiskelijaelämään. Toivottavasti löydät teksteistäni inspiraatiota, motivaatiota tai ihan vain hyvää mieltä! Aina saa myös kysyä ja kommentoida, jos siltä tuntuu 🙂