Aurinkoiset kuulumiset
Opiskelu poikkeusoloissa jatkuu edelleen. Karanteeniolosuhteisiin tottumiseen meni hetki, mutta löysin itselleni uudet ja sopivat rutiinit. Mieleen tulee jossain määrin vuoden takainen kevät.
Juuri ennen poikkeusolojen alkua saimme tuki- ja liikuntaelimistön kurssin loppuun. Arvosanatkin saatiin muutama päivä sitten ja sain nelosen. Olen ihan tyytyväinen siihen, sillä kurssi oli hyvin laaja: yläraaja, selkä ja alaraaja. Tykkäsin anatomian opiskelusta kadaavereiden ja kavereiden parissa. Nyt hermoston opiskelu ilman konkreettisia työpajoja tai porukassa pohdiskelua tuntuu työläältä.
Hermoston opiskeluun kuuluu sekä anatomiaa että fysiologiaa. Anatomian osuus ei ole kovin laaja, mutta pänttääminen tuntuu työläältä tuijotellen pelkkää ruutua. Fysiologian osuus puolestaan on haastavampi ja huomattavasti laajempi: neuronaalisesta kommunikaatiosta aistien ja korkeampien aivotoimintojen solutason tapahtumiin.
Juuri ennen ”simanhuuruista vappua meillä oli ensimmäinen etätentti. Mielenkiintoiset ohjeistukset etätentin suorittamisesta, ”tehdään kuin mikä tahansa muukin tentti ILMAN muistiinpanoja.” Pedagogina olisin ilmaissut tentin olevan pikemminkin oppimistilanne, mutta toki yliopisto haluaa pitää linjastaan kiinni ja lisätä maininnan. Järjestelmä sallii lunttaamisen myös tulevissa valintakokeissa, vaikka se onkin luvatonta. Kukin suorittakoon etätentit ja valintakokeet omantunnon mukaan 🙂
Korona-aika on meille sukupolvikokemus, josta mulla on sekalaiset tuntemukset. En tiedä teistä muista, mutta mulla oli pitkään hyvin ristiriitaiset ja epäuskoiset tuntemukset kaikesta. Toisinaan tunnen ahdistusta kaikesta epätietoisuudesta ja vapauden rajoituksista. Toisaalta koen tämän ajan jopa kutkuttavana kaikessa ainutlaatuisuudessaan.
Epidemian rantauduttua Suomeen meni pari viikkoa, että sain jäsenneltyä ajatukset uuteen tilanteeseen. Jaksan aina muistuttaa rutiineista, mutta uusien rutiinien tekeminen oli itselleni jälleen hyvin merkityksellistä. Rutiinit luo turvallisuutta ja jäsentää maailmaa lapsille ja aikuisille. Turvallisessa ympäristössä on helpompi toimia. Lisäsin myös ulkoliikuntaa ja urheilua ylipäätään, sillä istuminen tappaa. Rytmitän päivääni samoin kuin viime keväänä ja se toimii.
Vappua juhlimme muutaman opiskelukaverin kanssa herkullisella brunssilla. Piknikille ei ollut asiaa sään puolesta. Toisaalta tässä tilanteessa parempi niin. Muuten aika eristyksissä sitä on eletty. Salilla olen käynyt silloin tällöin, mutta yksin sielläkin joutuu olemaan. Parisuhdeaikaa on paljon ja sitäkin saa nyt hoitaa.
Kuulin ystävältäni hauskan projektin karanteenielämään. Jos aika käy pitkäksi tai vaikka parisuhde alkaa tökkimään, tehkää lista erilaisista asioista, joita voisitte tehdä yhdessä. Antakaa mielikuvituksen virrata ja listatkaa asioita, joita ette ole ajatelleet koskaan tekevänne. Hauskat tempaukset ja tehtävien yliviivaaminen listalta piristää muuten yksitoikkoista arkea!
Nautitaan auringosta ja koitetaan jaksaa kunnialla poikkeusoloista 🙂